Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, maaliskuuta 31, 2007

Muutokset ja lapset



Päivitetty klo 16.35

MUUTOKSEN - erityisesti pedagogisen - teema on kiinnostanut minua vuosikymmeniä ja vakavamminkin yli 10 vuotta. Tällä hetkellä tiedetään jo aika paljon muutoksen onnistumisen ehdoista. Yhdeksi kriittiseksi tekijäksi on osoittautunut se, että opettajat saadaan innostumaan uudesta ideasta. Näyttöä on myös siitä, että hankkeissa, joissa oppilaat on otettu mukaan suunnitteluun, onnistutaan paremmin kuin päinvastoin toimittaessa. Mutta kuinka ottaa pienet oppilaat mukaan muutoksiin? Heillehän jokainen oppitunti on joka tapauksessa uusi ja erilainen? Vai onko?

MEILLÄKIN monet opettajat haluavat kehittää opetustaan niin, että se vastaisi yhä paremmin aikamme vaatimuksia. Heidän osaltaan ei törmätä opettajien muutosvastaisuuteen- vaan oppilaitten.

OLEN itse kierrellyt nyt pari vuotta puhumassa opettajille ja rehtoreille muutoksen onnistumista auttavasta viisaasta muutosotteesta. Nyt on aika paneutua pohtimaan, kuinka opettajat voisivat tukea oppilaita muutoksissa. Varmaankin noudattamalla samoja periaatteita soveltaen kuin aikuisille. Suunnittelemalla muutoksen hyvin ja osallistaen kaikki, joita muutos koskee koko prosessiin suunnittelusta alkaen. Antamalla tilaa pohtia hyötyjä ja haittoja. Koska muutostilanteissa kuva "vanhasta " usein ylivalottuu myönteisesti ja kuva "uudesta " alivalottuu kielteisesti, kuten Pasi Valtee on osuvasti sanonuit, aikuisten tehtävä on hälventää muutokseen liityvää aiheetonta uhkaa ja tehdä näkyväksi todellisia mahdollisuuksia hyötyä uudesta jutusta.

Lasten on annettava kuvailla uhkakuvia ja kertoa, millaiset kysymykset heitä askarruttavat. Uhkakuvat jaetaan kahtia a) todellisiin ja b) aiheettomiin. Todellisiin uhkiin voidaan vaikuttaa ainakin jonkin verran. Ne menestykset, joihin ei voida vaikuttaa, on opittava sietämään. Aiheettomat uhkakuvat poistetaan totuudenmukaisella tiedolla. Myös mahdollisuudet tulee käsitellä. Osa toiveista on joskus ihanteellisia ja epärealistisia. Siksi tarvitaan faktoja. Aiheellisten ja realististen toiveiden toteutuminen vamistetaan toimenpideohjelman avulla.

Kaikki me suhtaudumme muutoksiin vahvasti tunteilla, tarvitaan tilaisuuksia tunnistaa muutokseen liittyviä tunteita. Oppilaille tulee järjestää tilaisuuksia, joilla voidaan hyvästellä vanha arvokkasti ja tutustua turvallisesti uuteen. Millaisia työkaluja lapset tarvitsisivat tällaiseen muutoksen käsittelyyn? Sadut ja tarinat voisivat auttaa? Sopisiko kuuluisa juustoteoria? (Spencer, Johnson, 2002: Kuka vei juustoni? Kesytä muutosvastarintasi - löydä rohkeutesi työssä ja elämässä, WSOY).

TEIN aamulla ensimmäisen version erityisesti ensi syksyn SixMix II:n oppilaille suunnatusta "tietoiskusta" aikuisille pitämieni luentojen pohjalta. Lasten pedagogista ajattelua on harmi kyllä tutkittu kovin vähän. Oppilaiden voi olla hyvin vaikea ymmärtää, että opetus halutaan järjestää toisella tavalla kuin aikaisemmin vaikka vanhakin toimii. Kuinka saada heidät ymmärtämään esim. opetussuunnitelman työtapojen uudistamiseen veloittava luonne ? Ja vielä niin, että oppimisen iloa säilyy, vaikka tutut ja heille mieluista asiat joskus muuttuvat. Seikkailin googlessa, ja löysinkin mukavia sattumia mm. tämän lastun kuvan taustalla olevan Jari Salmisen idean Muutoksen portaista.

Lapsuuteen kuuluu konservatiivisuutta, jonka pohja on erilainen kuin aikuisilla. Lapsi vasta rakentaa kuvaa maailmasta, ja rutiinit ja pysyvät asiat vahvistavat hallinnan tunnetta ja päinvastoin. On ihanaa osata asioita. On myös kirjoitettu, että lapsi ei pysty sopeutumaan muutoksiin kovin nopeasti. Koulutulokkaat ovat yleensä hyvin sopeutuvia. Vähän vanhemmat koululaiset elävät ikäkautta, johon kuuluvat säännöt. Sääntöjen muuttuminen uhkaa maailmanhallintaa. 9-11-vuotiaat uskaltautuvat jo suhtautumaan aikuisiin ja heidän ideoihinsa kriittisesti. Murrosikän iskiessä ylipäätään kriittiosyy. tunteiden ailahtelevuus ja suhtautuminen asioihin jyrkkenee.

Suomalainen kasvatusoppinut J. Salomaa kirjoitti 60 vuotta sitten: " Lapsille on luonnollista omatoiminen luova pyrkimys ja vanhoillisuus, totunnaisuus, entisen säilyttämisen into. Suuri osa lasten elämää on jäljittelyä ...Vanhemmat ikäkaudet tarrautuvat tuttuun ja totunnaiseen siksi, ettei niillä on tarpeellista tarmoa uuden ajatus- ja toimintatapojen avaamiseen. Sitä vastoin kasvuiässä säilyttämispyrkimys on ylitsevuotavan toiminnallisuuden ilmaus. Lapsen saavuttamismahdollisuudet ovat vähäiset ja rajalliset. Tuttu tyydyttää hänen itsetehostustarvettaan. ”

Lapsiin on siis vaikutettava kunnioittamalla heidän ikäkaudelleen kuuluvia piirteitä. Lisäksi on muistettava kuinka suuri merkitys kavereilla ja kavereiden mielipiteillä on. Ryhmään kuuluminen on tärkeää, ja ryhmässä tapahtuvat muutokset siksi uhka hyväksytyksi tulemiselle. Ne on hyvä tehdä näkyviksi (esim. spektogrammilla).

MONET aikuisille kohtuullisen helposti avautuvat asiat on avattava lapsille heidän kielellään. Tällainen on esim. muutoksen liittyvä arvaamattomuus. Käsiini osui sitten uutinen, jonka avulla asiaa voi yrittää avata. Millä tahansa uudella idealla on aina varjopuoli, jota ei osaa ennalta aavistaa. Näin myös niin paljon myönteistä mukanaan tuoneiden kännyköiden osalta.
...............................................................................

ITALIA KIELSI KÄNNYKÄN KÄYTÖN KOULUSSA
Mika Parkkonen
Helsingin Sanomat 31.3.2007

Italia kielsi matkapuhelinten käytön kouluissa ensimmäisen eurooppalaisen maana, uutistoimisto Ansa kertoi viime viikolla.
Kiellon syynä eivät ole terveysriskit, vaan lukuisat viime kuukausina esiin tulleet tapaukset, joissa koululaiset ovat videoineet kännyköillään hyökkäyksiä opettajia ja toisia oppilaita kohtaan. Monet niistä ovat herättäneet Italiassa suurta huomiota, kun ne on julkaistu internetissä. Opetusministeri Giuseppe Fioronin mukaan jotain oli tehtävä, "ennen kuin rikolliset tuhoavat koulut kokonaan", Ansa raportoi.

Italiassa on herättänyt tyrmistystä varsinkin kaksi videopätkää. Toisessa niissä oppilaat tyrannisoivat vammaista toveriaan. Toisessa taas oppilaat kuvasivat toisiaan ahdistelemassa seksuaalisesti nuorta naisopettajaa.

Uusien sääntöjen mukaan kännykän luvattomasta käytöstä koulussa voidaan rangaista esimerkiksi puhelimen takavarikoinnilla. Jos kyse on törkeästä häirinnästä puhelimen avulla, oppilasta voidaan kieltää osallistumasta kevään loppukokeisiin, uutistoimisto Reuters kertoi.

perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

Maaliskuu on voitettu kanta

KUVA: Planetaario

KAUNIISSA kevätsäässä sai sanoa näkemiin maaliskuisille koulupäiville. Tällä viikolla esittelin Koti & koulu ry:lle suunnitteilla olevaa eheytetyn koulupäivän mallia, ja vastaanotto oli oikein myönteinen. Eilen kaikkiin koteihin lähetettiin sitten kysely, jolla kartoitetaan jonkinlaista kuvaa vanhempien lastensa aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista toiveista ja volyymistä, jolla niihin pitäisi vastata.

KOTI & KOULU ry. on meillä aktiivinen kerhotoiminnan järjestäjä, ja siksi on tärkeää, että he ovat mukana juonessa. Tällä viikolla sama yhdistys tarjosi oppilaille planetaariokokemuksen. Kaikki luokat saivat opastusta tähtitaivaan ihmeisiin.

REXILLE meinasi tulla kiire. Perjantai oli deadline kaksille tärkeille papereille. (1) Rehtoreilla oli mahdollisuus esittää henkilökohtaista palkanlisää/palkkiota 1-4:lle työntekijälle. Näitä mahdollisuuksia ei sovi jättää väliin, vaikka kaikille taitaville ihmiselle ei samalla kertaa huomionosoitusta voikaan järjestää. (2) Italialainen koulu kutsui meidät mukaan sellaiseen Comenius-hankkeeseen, josta ei tehnyt mieli jäädä pois. Kyseessä on hanke, jossa pyritään estämään lasten epäonnistumista koulussa. Hakemuksessa oli mukana kuusi koulua: Italiasta, Espanjasta, Saksasta, Romaniasta ja kaksi koulua Turkista. Koordinaattori oli tehnyt hienoa pohjatyötä, ja siksi oma hakemus oli helppo tehdä.

JJ veti tänään Ronjan harjoituksia. Hänellä on loistava idea: hoitaa rooleihin valinta teatterikurssin kautta. Jokainen päärooleja himoava on kirjoittanut "työhakemuksen", miksi hän olisi rooliin sopiva. Siestoilla harjoitellaan esiintymisen jaloa taitoa- ja lopulta valitaan 2-4 Ronjaa ja Birkiä. Varsinaiset harjoitukset alkavat pääsiäisen jälkeen.

MONESSA mielessä ajatukset alkavat jo pyöriä seuraavassa lukuvuodessa. Parin viikon kuluttua saamme panna hakuun meillä avautuvat määräaikaiset opettajan tehtävät. Kunhan nyt virkavapaalla olevat opettajat ensin päättäisivät, palaavatko he töihin vai eivät.

torstaina, maaliskuuta 29, 2007

Luokanopettajalehti oikoluettavana



TÄNÄÄN oikoluin huhtikuun lehden valmiit tekstit ja vein ne taittaja-Sepin postilaatikkoon. Viimeiset artikkelit täytyy vielä tsekata viikonlopulla. Tällä kertaa 28 sivua näyttää riittävän, ja mukana on kuitenkin varsin monipuolisia juttuja. On pakinaa, ja käytännön vinkkejä- pitkästä aikaa tekniseen työhönkin. Kirjaesittelyjäkin on kaksi. Toinen mukavia muistoja mieleen tuovasta Thomas Gordonin metodista. Se on taas lämmitetty. Comenius-kokemuksia on jaossa. ja tietysti järjestöasioita. Vuosikokouksen antia puretaan selä pääkirjoituksessa että Lo-sivuilla.

OMA naamakuva pitäisi vielä vaihtaa. Edellinen kun on otettu 10 kiloa sitten. Olisikohan taas aika tavata Dr. Atkinson:-)

keskiviikkona, maaliskuuta 28, 2007

Oikein televisiossa!


KUVAT on lainattu MTV:n sivustoilta. Yläkuvassa on pieni uutisstudio ja alakuvassa toinen 10 m * 10 m studio, joka tässä on vielä edellisessä lavastuksessaan.

AAMULLA aikainen herätys. MTV3: n studioille olli ehdittävä klo 7.10: ksi. Ja ehdinhän minä. Huomenta Suomi-ohjelmaa tehdään tosi pienissä tiloissa. Odotushuoneessa oli pieni seisova pöytä, josta sai ottaa monipuolista aamiaista. Samassa tilassa kasvot meikataan vähemmän heijastaviksi. Sieltä oli katseyhteys uutisstudioon, jossa toimittaja Lauri Karhuvaara haastatteli tärkeitä vieraita. Eilenkin paikalla oli mm. Häkämies, piispa Wille Riekkinen jne.



Minua ja Vasaramäen koulun Jyrkiä haastateltiin toisessa studiossa, joka oli pieni ja kuuma. Haastattelu vei noin 5 minuuttia. Kaikki olivat ammattilaisia. Homma sujui ihailtavan jouhevasti.

TV-KEIKAN jälkeen menin vielä viereiseen tasoon Liikkuva lapsi lehden haastatteluun. Nuori Suomen väkeä kiinnostaa kaikki, mikä voi edistää lasten liikkumista.

...............................................................
TV-JUTTUA kommentoitiin myöhemmin netissä seuraavasti ( http://www.nuorisuomi.fi/ajankohtaista?nid=2068434)



"28.03.2007Koulupäivän rakennemuutoksella lisää liikkumisen mahdollisuuksia

MTV3:n Huomenta Suomi ohjelmassa tänään vierailleet rehtorit, Martti Hellström Espoosta ja Jyrki Välimäki Turusta, korostivat rehtoreiden mahdollisuuksia rytmittää koulupäivää niin, että liikkuminen ja harrastaminen on mahdollista koulupäivien aikana.

Koulupäivän rakenteeseen luodut normaalia pidemmät harrastamiseen ja liikkumiseen varatut tauot antavat oppilaille mahdollisuuden virkistyä kunnolla ja leikkiä aloitetut leikkinsä loppuun. Myös mahdolliset leikkeihin liittyneet erimielisyydet ehditään selvittää omin voimin taukojen aikana.

Espoon Auroran koulun keskellä päivää vietettävän 75 minuutin siestan aikana oppilaat voivat harrastaa erilaisia asioita.
- Keskellä päivää vietetään "villiheimon" aikaa. Eri harrastusryhmät mm. kuorot, bändit, teatteriryhmät ja liikuntaryhmät kokoontuvat tuolloin. Monessa toiminnassa yhdistyy sekä henkinen että fyysinen liike, kertoi Martti Hellstöm. Kun mahdollisuudet erilaiseen toimintaan ovat kaikkien koululaisten ulottuvilla, on passiivisuuteen taipuvaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien oppilaidenkin helppo tulla mukaan.

Turun Vasaramäen koulu on niputtanut välitunnit yhteen, mikä mahdollistaa pitkien liikuntavälituntien pitämisen iltapäivisin. Turun Koulut liikkeelle -hankkeen kautta koulu on osallistunut aktiiviseen ideoiden vaihtoon ja kouluttanut mm. oppilaita välituntileikittäjiksi.
- Rehtorit voivat hyvin itsenäisesti tehdä tämän kaltaisia rakennemuutoksia koulupäivään, pääasia, että oppituntien pituudet ovat säädösten mukaiset. Luonnollisesti koko työyhteisön innostaminen mukaan on todella tärkeää, korosti Jyrki Välimäki."

tiistaina, maaliskuuta 27, 2007

Kohti yhtenäistä perusopetusta?



TORKINMÄEN koulun rehtori, luokanopettaja ja KT
Peter Johnson
on Suren (= Suomen rehtorien) uusi puheenjohtaja.

Tapasin Peterin ensimmäisen kerran - jos muistini ei petä - Brysselin lentokentällä 90-luvun lopulla, kun suomalaisdelegaatio palasi EU:n Comenius-konseptia käsitelleestä kokouksesta. Myöhemmin tapasimme muutaman kerran Comenius-hankkeen puffaustilaisuuksissa. Ja Peter taivutteli isoveljensä kirjoittamaan pakinan tynkääkin Luokanopettajaan.

PITKÄN tauon jälkeen luin Peteristä omasta Luokanopettajastamme. Kokkolalainen toimittajamme Minna Hautojärvi kirjoitti rannikon kuulumisia, ja siellä missä tapahtui, oli myös Peter. Kahtena kesänä olemme lisäksi tavanneet Heinolassa rexien suvipäivillä.

VIIME syksynä Peteristä alettiin tehdä Suren uutta puheenjohtajaa. Kovakuntoinen mies väänsi väitöskirjan järjestö- ja koulutyön ohessa.

NYT Peter Johnson on julkaissut kirjan. Siinä tartutaan ajankohtaiseen yhtenäisen perusopetuksen teemaan. Johnsonin kokoama kirjoittajajoukko on erittäin ja jopa malttamattoman sitoutunut perusopetuksen yhtenäistämisen teemaan, mutta osoittaa myös rohkeaa kriittisyyttä sitä tapaa kohtaan, jolla tätä epämääräiseksi luonnehdittavaa koulutuspoliittisesti kaikkia sitovaa tavoitetta on ryhdytty toteuttamaan.



KUVA: Johnson, Peter (toim.) 2007. Suuntana yhtenäinen perusopetus: uutta koulukulttuuria etsimässä. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-Kustannus

Kirjalla on useita ansioita. Ensinnäkin Johnson kuvaa peruskoulun 30-vuotisen historian jämäkästi ja jäsentää yhtenäisen perusopetuksen syntyä hyvin ymmärrettävästi. Mainiota.

Toiseksi kirjassa kuvataan vallan tiiviisti ja oleellista korostaen 2000-luvun muutosteoriaa ja avataan yhtenäisen perusopetuksen muutoshankkeen ongelmia sen avulla.

Vuonna 1999 liikkeelle laitettu yhtenäisen perusopetuksen hanke ei ole kirjoittajien mukaan juurikaan edennyt. Vasta joka kymmenennessä koulussa kaikki perusopetuksen luokat 1-9 toimivat saman katon alla. Suurin osa peruskouluista toimii niinkuin ennenkin.Tällä vauhdilla muutosvaihe vie 60 vuotta. Syitä on monia.

Hallinto on riisunut itsensä vallasta ja yrittää saada uudistusta läpi opetussuunnitelmavetoisesti. Se ei taida riittää? Kuntien päätösvalta ulottuu nyt myös perusopetuksen rakenteeseen, ja talousvaikeudet ovat kuntien arkea. Yhtenäinen perusopetus kaventuu usein kouluverkon supistuksiksi.

Merkittävä hidasteita ovat myös opettajankelpoisuudet, opettajankoulutus ja virkaehtosopimukset. Miksi niille ei tehdä mitään?

Koulun kulttuuri vierastaa sekin muutoksia. Koulut ja niiden opettajat eivät tunne riittävän vahvasti koulutuspoliittista vastuutaan eivätkä sitoudu valtiovallan päätöksiin. Pikemminkin ne varjelevat omaa autonomiaansa. Koulujen kulttuuriin kuuluu yhteisöllinen itsesensuuri, joka käytännössä vaientaa koulukäytäntöä aktiivisesti muuttamaan pyrkivät mielipiteet. Opettajat eivät puutu epäkohtiin, koska varovat, etteivät kollegat loukkaannu.

Opettajien tulisi olla meneillään olevassa perusopetuksen yhtenäistämisprosessissa keskeisiä peruskouluun uudelleenrakentajia. Muutosteorian mukaan muutosagenttien tulisi liittoutua ja muodostaa muutoksessa tarvittava kriittinen massa. Suomalaisopettajat eivät kuitekaan toimi näin. He tekevät töitä yksin. He ovat vanhan rinnakkaiskoulujärjestelmään palautuvien rakenteiden vankeja. Koulut ovat kaikkea muuta kuin professionaaleja oppivia yhteisöjä.

Tutkimusten mukaan muutos onnistuu parhaiten, kun muutoksen kohteena olevat yksilöt haluavat itse muutosta ja se on heille merkityksellinen. Tuoko yhtenäinen perusopetus opettajille lisäarvoa? Ehkä opettajat eivät edes ymmärrä, mitä yhtenäinen perusopetus tarkoittaa? Kirjoittajien mukaansa yhtenäistämisprosessin pedagoginen perustehtävä on lapsen ja nuoren mielekkään kasvun ja oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen, koulun arjen turvallisuus ja johdonmukaisuus sekä mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöön sekä itseä koskevaan päätöksentekoon. Hyviä asioita, mutta ovatko ne sidoksissa nimenomaan ja vain yhtenäiseen perusopetukseen, kysyy nimimerkki kriittinen lukija. Osassa kouluja yhtenäinen perusopetus merkitsee kuulema pitempiä oppilaan ja opettajan välisiä suhteita. Näinkö on? Kuka sen takaa? Opettaja voi jäädä perhevapaalle? Koulu voidaan lakkauttaa? Joskus tuntuu, että koulunkehittäjiltä menevät liian usein uudistusten tavoitteet ja perustelut sekaisin.

Kolmas kirjan kiistaton ansio on luku, jossa Johnson esittelee tuoreeseen väitöskirjaansa pohjautuen muutosta koskevia merkitysrakenteita. Kaikille tutut muutosvastarinnan ja muutosherkkyyden käsitteet saavat aivan uudenlaista syvyyttä.

Tutkimuksessaan Johson löysi kaksi muutosta koskevaa merkitysrakennetta, jotka perustuvat erilaisille perustulkinnoille siitä, merkitsikö muutos uhkaa vai mahdollisuutta. Edellisessä yhteistyö koettiin kehittäväksi, jälkimmäisessa sille ei löytynyt aikaa. Edellisessä arvostettiin kehittämisen tuomaa sisäisiä palkkiota, jälkimmäisessä kehittämistyötä pidettiin ylimääräisenä työnä. Edellisessä nautittiin opettajan työnkuvan moninaistamisesta, jälkimmäisessä haluttiin hoitaa vain ns. perustehtävää. Edellisissä muutoksia odotettiin, jälkimmäisessä niitä oli liikaa. Edellisessä arvostettiin dialogia erilailla ajattelevien kanssa, jälkimmäisessä vetäydyttiin yhteistyöstä tai pidettiin yksinpuheluita.

Jo näistä kolmesta syystä teokselle toivoo runsasta lukijakuntaa.

Helsinki julkaisi koulujensa lakkautuslistan



HELSINGIN opetusvirasto on julkistanut omat kouluverkon tarkistusehdotuksensa vuosillle 2007-2011. Edellinen, konsulttien laatima lista sai aikaan melkoisen liikehdinnän- joka on ainakin pelastanut kolme koulua: Vesalan ala-asteen, Soinisen koulun ja Meilahden ala-asteen. Palautetta saavat antaa ne,joita asia koskee, 13.4 saakka.

UUSI lista sisältää kevyitä ratkaisuja kuten parakeista tai joistain osatiloista luopumista ja erityisluokkien siirtoja. Mutta myös edelleen koulujen yhdistämisiä, lakkauttamisia ja tutuista koulurakennuksista poismuuttoja.

ENSI lukuvuosi on käytännössä jätetty rauhaan.
...................................................
Lukuvuonna 2008-2009 muutos koskee 7-8 koulua

* Malminkartanon ala-asteen koulu yhdistetään hallinnollisesti Pihkapuiston ala-asteen kouluun (Malminkartanon pääkoulusta luovutaan)
* Santahaminan ala-asteen koulusta luovutaan (oppilaat siirtyvät Laajasalon ja Tahvonlahden ala-asteelle): 1-2luokkalaisille vuokrataan kuitenkin tilat (inhimillistä)
* Roihuvuoren ala-asteen koulu lakkaa ja oppilaat siirtyvät Porolahden peruskouluun.

Suunnitelma sisältää myös uuden koulun. Marjaniemen-Itäkeskuksen alueelle rakennetaan koulurakennus 1. – 6. – luokkalaisille. Tämän alueen oppilaat jatkavat opintojaan Itäkeskuksen peruskoulussa. (Mielenkiintoista: Helsinki ei olekaan betonoinut itseään yhtenäiskouluratkaisuun).

Meilahden osalta on keksitty uusi idea hankkia oppilaita: Meilahden ala-asteella ja yläasteella käynnistyy osana koko kaupunkia palvelevaa kaksikielisen opetuksen verkkoa suomi-kiina –opetus.

.........................................................................................
Lukuvuonna 2009-2010 muutos koskee 10 koulua
* Albertin koulu siirtyy Pitäjänmäen peruskoulun tiloihin ja koulun tiloista luovutaan.
* Etu-Töölön yläasteen koulu yhdistetään Taivallahden peruskouluun ja koulun tilat annetaan Etu-Töölön lukion käyttöön.
* Jakomäen yläasteen ja ala-asteen koulut yhdistetään hallinnollisesti (Jakomäen ala-asteen päärakennuksesta luovutaan)
* Munksnäs lågstadiekola ja Munksnäs högstadieskola yhdistetään hallinnollisesti.
* Blomängens lågstadieskola ja Botby högstadieskola yhdistetään hallinnollisesti.


KUVA: Omasta opparistani Tossusta, joka on mylös yhdistämissuunnitelmien kohteena

MYÖS LUKIOITA (Laajasalo, Etu-Töölö, Yhtenäiskoulu, Kallio, Helsingin Kuvataidelukio) ollaan yhdistämässä ja osa muuttaa toisiin rakennuksiin. Suomenkieleisellä puolella muutoksista on kolme vaihtoehtoista esitystä. Ruotsinkielisessä puolella esitetään, että Tölö gymnasium ja Helsingfors svenska aftongymnasium yhdistetään hallinnollisesti ja toiminta järjestetään samoissa tiloissa.

..............................................................................................................
Lukuvuonna 2010-2011 muutos koskee vielä kahdeksaa koulua

* Haagan peruskoulun Isonnevantien koulutilasta luovutaan. (Nyyh- siellä oli aikanaan harjoittelukoulu)
* Yhtenäiskoulu lakkautetaan ja tiloista luovutaan. Oppilaat siirtyvät Käpylän peruskoulun oppilaiksi. Alueelta vuokrataan tilat 1. – 2. –luokkalaisille.
* Pukinmäen ala-asteen koulu yhdistetään hallinnollisesti Pukinmäen peruskouluun
* Malmin ala-asteen koulun nykyisestä päärakennuksesta Kirkonkyläntiellä luovutaan. Kotinummen ala-asteen koulu ja Malmin ala-asteen koulu yhdistetään hallinnollisesti. Yhdistyvän koulun tiloja voidaan käyttää joustavasti
* Herttoniemen ala-asteen koulu yhdistyy Siilitien peruskoulun kanssa ja samalla luovutaan Herttoniemen ala-asteen koulurakennuksesta. Siilitien peruskoulun erityisluokista suurin osa siirretään Kallahden peruskouluun (Siilitie oli minun ensimmäinen työpaikkani opettajana).

HUH! Riittää fuusiokonsulteilla töitä.

Ks. tarkemmin http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsinki/Uutiset/Uutiset&CACHEPARAM=Opetusviraston%20esittämät%20kouluverkon%20tarkistusehdotukset#Opetusviraston%20esittämät%20kouluverkon%20tarkistusehdotukset

maanantaina, maaliskuuta 26, 2007

Sunny Afternoon


KUVA:50-vuotias Auroran päärakennus kylpi iltapäivän auringossa.

TAPAAN tehdä aamulla töitä kotona niin, että ehdin klo 9.45 välitunnille koululle. Aamuhetki on kullan kallis. Silloin on aikaa ajatella. Koulupäivät ovat usein hektisiä- mutta tänään oli toisin. Ihmiset olivat iloisia. Työ sujui. Minulla on maanantaisin vain yksi tunti, sixmixin matikkaa. Sain taas ohjata kolmea tyttöä "retriitissä" tällä kertaa geometrian salaisuuksiin.

ILTAPÄIVÄLLÄ tein oppilaan pedagogista ajattelua koskevaan tutimushankkeeseen kuuluvat haastattelut SixMixin opettajille Jukalle ja Ripalle. Tarkoitus on sanallistaa herrojen metodiikkaa. Haastatteluraportit ovat nyt heillä luettavina. Seuraavassa vaiheessa haastattelun nippua oppilaita, ja katsotaan, miten he tämän uudentyyppisen suurluokka-pariopettaja-projektipainotteisuuden kokevat. Lopuksi on tarkoitus koota vielä kokemuksia vanhemmilta ja muilta opettajilta.

VASTASIN myös myönteisesti italialaisen koulun Comenius-kosintaan. Heillä oli meille sopiva teema (syrjäytyminen). Täytinn koulun lomakkeen. Hakemukset on palautettava 30.3. mennessä, joten pian nähdään onnistuuko yhteinen hakeminen.

SIIS kaikkiaan kiva päivä. Uotilan Julia on muuten uskomattoman hauska tarinanheittäjä,



PS. Lastun nimi on lainattu Kinksien kuuluisalta POP-klassikolta.

sunnuntaina, maaliskuuta 25, 2007

Vuosi sitten osa II

VUOSI SITTEN, sunnuntaina 26. maaliskuuta palasin muuten niinikään Luokanopettajaliiton vuosikokouksesta. Vuonna 2006 se pidettiin Tampereella. Liitto sai uuden puheenjohtajan ja hallituksen. ( Niin se aika menee; minulla kuluu nyt seitsemäs hallitus :-)). Matti on selvinnyt hommasta hyvin. Vuoden Luokanopettajaksi oli juuri valittu Semmareiden Reima Viitala.
Keynote-puhujana oli professori Pertti Kansanen. Luennon teemana oli Pisa-ihme.

EDELTÄVÄLLÄ viikolla oli ollut OAJ:n valtuuston vaalit. Espoon oma vaaliliitto menestyi hyvin, muutta maakunta kosti eikä antanut yhtään näkyvää paikkaa espoolaisille. No sitten kosti Espoo, ja piirin kokouksessa piirin jäsenmaksu esitettiin niin alhaiseksi, että varmaan tuntui. Auroran Jukka Sarpila ei mennyt läpi, mutta myöhemmin syksyllä hänet saatiin EKOAY:n hallitukseen. Säpinää Espoon kaduilla :-)

MUITA teemoja, joita näytän blogissa pohtineen olivat erityisopetuksen kehittämisryhmä ja perusopetuksen maksuttomuus. Tuolloin sitä ajatteli, että suunnitelmasta tulisi muutakin kuin erityisluokkien sijoittelusuunnitelma. Enpä muistanutkaan, että olin oikein lähettänyt email-kirjeen Opetushallituksen pääjohtajalle Kirsi Lindroosille jämäkästä puheenvuorosta aamu-tv:ssä, jossa hän Korosti, että suomalaiskouluissa on noudatettava lakia.

VUOSI SITTEN iloa näytti tuottaneen lisäksi puhelu, jossa minua pyydettiin lis. työn tarkastajaksi. Se olikin mukava projekti. Ja noihin aikoihin mahtui jokin tappokiireinen työviikkokin. Onneksi ensi viikko on tosi nasta. Jos kaikki menee hyvin, saan olla koululla joka päivä.

Työn vaativuus arvioidaan myös opettajien palkkauksessa


KUVA: Luokanopettajaliiton vuosikokous sujui hienosti ja loppui sunnuntaina aikataulun mukaisesti: minuuttia vaille 12.

YKSI väkevästi luokanopettajia puhuttanut kysymys oli maaliskuussa tehty TVA-päätös. Tehtävän vaativuuden arviointi on nyt tosiasia myös opettajilla. Kunnissa tullaan laatimaan paikallisia TVA-kriteereitä. Toisin kuin olen luullut, lopullisen päätöksen saa tehdä työnantaja.


KUVA: Matti Sippola, kuva lainattu Lo-liiton sivuilta.

SELVIMMIN palkkausrakenteen uudistus tulee koskettamaan liiton puheenjohtaja Matti Sippolan mukaan alkuopettajia ja koulunjohtajia. Alkuopetuslisä vanhassa muodossaan on nyt poistunut, samoin koulunjohtajalisä. Kenenkään palkka ei kuitenkaan laske niin kauan kuin olosuhde säily. Alkuopettaja ja koulunjohtaja saavat saman palkan kuin ennenkin, niinkauan kuin tuossa tehtävässä katkotta toimivat. Tilanne saattaa kuitenkin heiketä niiden kohdalla, jotka siirtyvät alkuopetukseen ns. uusina opettajina sekä uusien koulunjohtajien kohdalla. Heitä voidaan kohdella paremmin kuin vanhoja saman työn tekijöitä tai sitten paljon heikommin. Sen ratkaisee työnantaja viime kädessä.

MYÖS liiton vuosikokous näki vaaraksi, että alkuopetukseen ei tulevaisuudessa ole halukkaita opettajia, ellei työnantaja ole valmis satsaamaan sinne rahallisesti vähintään entisen alkuopetuslisän verran. Kokous hyväksyikin oikein vanhanaikaisesti "julkilausuman" asiasta.
........................................................................................................................

ALKUOPETUKSEN LAATU ON TURVATTAVA

Luokanopettajaliitto on huolestunut alkuopettajapulasta. Se uhkaa, jos kunnat eivät arvosta perusopetuksen ensimmäisten ja toisten luokkien opetusta.

Opettajien palkkausrakennetta uudistettiin maaliskuun alusta liittämällä opetusalalle tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä TVA. Tulevat ensimmäisen ja toisen luokan opettajat menettivät samalla alkuopetusluokkien opetuksesta maksetun palkanlisän. Jos kunta ei katso alkuopetuksessa opettamista vaativuustekijäksi, on vaarana, että alkuopetuksen houkuttelevuus ja opetuksen laatu heikkenevät. Vuoden 2007 luokanopettajaksi valittu Elina Hiidenpalo pelkää tämän heijastuvan oppilaisiin ja oppimistuloksiin. Toisaalta työnantaja voi halutessaan osoittaa arvostavansa alkuopetusta jopa aikaisempaa enemmän.

Uusi palkkausjärjestelmä on leikkaamassa myös tulevien koulunjohtajien saamia korvauksia. Siihen ei kuitenkaan ole varaa, koska koulun kokonaisvaltainen johtaminen on yhä vaativampaa.

Kuntien eriarvoisuus palkanmaksussa on lisääntymässä. Heikossa taloudellisessa asemassa olevat kunnat eivät pysty maksamaan samanlaisia erilliskorvauksia tehtävän vaativuuden mukaan kuin paremmassa tilassa olevat kunnat. Viisaasti käytettynä palkkausjärjestelmällä voidaan tukea suomalaislasten tulevaisuutta.

..................................................................

TVA on nyt tosiasia. Parhaimmillaan luokanopettajien palkkataso saattaa jopa nousta, jos tehtävän vaativuustekijöitä löytyy tarpeeksi. Vanhaan järjestelmään ei kuitenkaan ole enää paluuta, joten uudesta palkkausrakenteesta pitää löytää ne keinot, joilla paikallisesti saadaan opetussektorille myös yksityispuolen kaltaista palkkaliukumaa, Sippola totesi.

lauantaina, maaliskuuta 24, 2007

Vuoden 2007 luokanopettaja



LUOKANOPETTAJALIITON hallitus on valinnut vuoden luokanopettajaksi helsinkiläisen kasvatustieteen maisteri Elina Hiidenpalon. Elina Hiidenpalo on valmistunut luokanopettajaksi Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta talvella 1993. Hänen erikoistumisaineensa ovat alkuopetus, biologia ja erityisopetus. Hiidenpalo on työskennellyt pätevänä luokanopettajan lähes 15 vuotta, ja puolet siitä alkuopetusluokilla. Elokuusta 1996 lähtien hän on opettanut Ruoholahden ala-asteella Helsingissä.

VUODEN luokanopettaja Elina Hiidenpalo kysyi omassa kiitospuheessaan, ovatko luokanopettajat ehtyvä vai ehtymätön luonnonvara? Elinan mukaan oppilaille koulukokemukset ala-asteella ovat ainutkertaisia. Jokaisella oppilaalla tulee olla oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Jotta oppiminen ja opettaminen onnistuisivat parhaimmalla mahdollisella tavalla, opettajille ja oppilaille on luotava sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa haluttuihin tuloksiin on mahdollista päästä. Opettajan mahdollisuudet toimia työssään ja huolehtia ammatillisesta kehittymisestään riippuvatkin paljon opetustyöhön ja koulutukseen osoitetuista voimavaroista. Opettajille on taattava riittävät mahdollisuudet ammattitaitonsa päivittämiseen.
- Tulevaisuudessa on pidettävä huolta siitä, että opettajuuden vetovoima säilyy. Hiidenpelto totesi. Miten saadaan lahjakkaat ja alalle sopivat nuoret hakeutumaan ja pysymään opettajina? Luokanopettajien palkkaus on nostettava riittävän korkealle tasolle ja työskentelyolosuhteet tulee luoda sellaisiksi, että korkeatasoinen oppiminen on mahdollista.

Nykyajan haaste, suuret opetusryhmät, asettavat opettajan haasteellisen työtehtävän eteen. Tällaisessa tilanteessa opettajan on lähes mahdotonta huolehtia siitä, että kaikki luokan erilaiset oppijat pääsevät asetettuihin tavoitteisiin. Opetuksessa opettajan on huomioitava kaikki oppilaat, lahjakkaista jatkuvaa erityistukea tarvitseviin. Luokkakokojen tulisikin olla inhimillisemmän kokoisia, jotta kaikki erilaiset oppijat saisivat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.

Uuteen kouluun




OULULAINEN rehtori ja OAJ- ja LO-aktiivi Timo Kettunen on kirjoittanut TYÖKIRJAN opettajille ja rehtorille. Nimi-idea on kiehtova. Teos on eräänlainen yhdistelmä käsikirjaa ja omaa koulua koskevien käytänteiden lomakepohjia. Kirjan koko nimi on "Uuteen kouluun. Opettajan ja rehtorin työkirja". Luin kirjan aamupalaksi.

Kettusella on jo monen vuoden kokemus käytännön rehtorin tehtävistä ja vielä pidempi järjestötyöstä. Ehkä siksi kirja on praktinen. Kieli on helppoa; lukijaa ei rasiteta vaikeilla termeillä tai teorioilla. Kettunen on kirjoittanut kirjaan jotain lähes kaikesta mitä koulumaailmassa tapahtuu. Hintana on tällöin käsittelyn ohuus. Käytännön käsikirja olisi saattanut toimia vielä paremmin, jos se olisi jäsennetty esim. aakkosellisesti. Erityisesti perusopetussäädösten ja virkaehtospimuskohtien referointi olisi selkiytynyt. Nyt dispositio on hieman sekava.

TEEMA on tärkeä. On tärkeää, että meillä julkaistaan kirjoja, jotka auttavat opettajia hahmottamaan työnsä monitasoisuuden. Lukupiirityöhön tottunut työyhteisö saa kirjasta mukavan helpolla keskustelunaiheita omista toimintakäytännöistä En ole ihan varma siitä, sopiiko kirja perehdytysmateriaaliksi ja esimiehen ja työntekijän välisen keskustelun pohjaksi, kuten kustantaja teosta mainostaa. Paras osuus kirjasta on strategia-jakso, josta välittyy kirjoittajan oma innostus aiheeseen.

perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Taas Seinäjoelle



PERJANTAI oli kiva koulupäivä. Ihmiset olivat hyvällä tuulella. Luvassa oli kaunis, keväinen viikonloppu. Teimme 3.luokkien poikien kanssa käsitöissä ahkerasti töitä. Siestalla ideoimme Ronjaa.

KELLO 13 oli Pohjois-Espoon oppilasalueen ekaluokkalaisten sijoittelukokous, jonka tulokset on määrätty salaisiksi. Mutta ei aihetta huoleen, sen kai saa sanoa. Ekaluokkalaisia tulee paljon.

KOKOUKSEN JÄLKEEN kovalla vauhdilla pakkaamaan matkalaukkuja. Autolla Pasilaan (lämmin parkkipaikka). Ja jalan junalle. Klo 16.06 lähtenyt juna oli perillä Seinäjoella klo 19.30. Asemalta kadun yli Lo-liiton hallituksen kokoukseen pari tuntia myöhässä- aikaisempi juna kun oli loppuunmyyty.

KOKOUS jatkui illallisen jälkeen lähelle puolta yötä. Hallitus sai uudet päiväkirjat. Ehkä pisimpään keskustelutti piirien tilanne. Aktiivisesti niistä toimii vain muutama. Ja puolenkymmentä piiriä on täyszombeja. Jotain tarttis tehdä. Ennen nukkumaanmenoa ehti vielä kuulla pari uutta vitsiä.

torstaina, maaliskuuta 22, 2007

Johtokunnan kokous jne.



KUVA (Juha Hyvärinen): Auroran johtokunta. Yksi kokousten highlightejä on emäntämme Immun järjestämä tarjoilu. Eilen saimme itsetehtyjä lohipiirakoita.

EILINEN keskiviikko ei ollut ihan tavanomainen koulupäivä. Aamulla käytimme opettajien viikottaista YT-aikaa "kivi kengässä"- tehtävään. Työhyvinvointiin vaikuttaa paljon se, kuinka liukkaasti arki sujuu. Kokosimme meitä ärsyttäviä seikkoja, ja tarkoitus on etsiä niihin sekä loogisilla että luovilla työkaluilla ratkaisuja. Ja tehdä se tällä kertaa niin perinpohjaisesti, että ratkaisu olkeasti tepsii ongelmaan ja poistaa häiritsevän tekijän. Tahti voisi olla esim. sellainen, että yksi kivi poistetaan kengästä kuukaudessa.

SAIN pitää teknisen tunnin. Meitä olikin pajassa kolme miestä, kun Sope-luokan sijainen Ivo, avustaja Sakari ja minä touhusimme kolmen pojan töiden kanssa. Yksi teki hienoa puumiekkaa. Toinen maalasi periskooppia. Kolmas sai valmiiksi kiinalaisen kepin ja lentokoneen. Oikeaa työn touhua.

KOULUPÄIVÄÄ oli lyhennetty oppilailta, koska opettajamme tekivät urakalla koulun itsearviointivelvoitteeseen kuuluvan ns. Efecaf-arvioinnin klo 12 alkaen. Espoon systeemissä jokainen koulu raportoi oman itsearvionsa kolmen vuoden välein. Itsearvioinnin tueksi tehdään netissä Efekon laatima eurooppalaisen laatujärjestelmän EFQM:n sovellus, ja lisäksi raportissa kerrotaan mm. oppilaiden ja vanhempien tyytyväisyydestä ja mitatuista oppimistuloksista. Erityisopettajamme Hanna veti arviointivalmennukset sekä opettajille että aamutuimaan koulunkäyntiavustajille.

ILLALLA kokoontui koulun johtokunta vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Espoossa kouluilla on omat johtokunnat, joissa enemmistö on vanhempien edustajia. Meillä on monenlaista kodin ja koulun yhteistyötä, mutta kuulun niihin, joista koulun oma johtokunta, jolla on oikeaa valtaa, on tärkeä elin. Kokous sujui vallan hyväntuulisena, ja asiat päätettiin esitysten mukaan.

tiistaina, maaliskuuta 20, 2007

Espoolaisopettajat eivät oikein vaaleissa menestyneet

OPETTAJAT ovat perinteisesti olleet aktiivista väkeä. Uudessa eduskunnassa on Opetusalan ammattijärjestön tietojen mukaan 29 opettajataustaista ja 17 järjestöön kuuluvaa opettajaa. Se on kohtuullisen paljon, kun järjestön jäsenmäärä on noin 100 000. Helsingistä ja Etelä-Savosta valittiin historianopettaja, Uudeltamaalta kieltenopettaja ja alakoulun rehtori, Satakunnasta oppilaanohjaaja, Kymestä erityisopettaja, Hämeestä kaksi luokanopettajaa , Pirkanmaalta kaksi aikuiskouluttajaa, Pohjois-Karjalasta alakoulun rehtori, Vaasasta luokanopettaja ja aikuiskouluttaja, Keski-Suomesta erityisluokanopettaja, Oulusta peräti kolme: luokanopettaja, erityisopettaja ja ammattiopettaja. Opettajakansanedustajista neljä on miehiä, loput 13 naisia.

ALAKOULUJEN asiantuntijoina voi pitää ainakin seuraavia uusia kansanedustajia: luokanopettaja Timo Heinonen, Kirsi Ojansuu, Jutta Urpilainen ja Mirja Vehkaperä, erityisluokanopettaja Tuula Peltonen, erityisopettajat Sari Palm ja Inkeri Kerola, ja rehtorit Pekka Ravi ja Raija Vahasalo.

ENITEN (6) OPETTAJA-KANSANEDUSTAJIA saatiin Kokoomuksen riveistä. SDP:stä opettajia meni läpi 5, Kristillisdemokraateista ja Kepusta kummastakin kaksi, Vihreistä ja Vasemmistoliitosta kummastakin 1.

ESPOOSTA oli viisi opettajaa ehdolla; Kepussa Heli Siberg (486 ääntä), Vasemmistoliitossa Jukka Karhula (341 ääntä), SDP:stä Markku Sistonen (2159 ääntä) sekä Kokoomuksesta Hanna-Leena Hemming (4181 ääntä) ja Jarmo Jääskeläinen (718 ääntä) . Heistä Hanna-Leena Hemming keräsi riittävästi ääniä. Hän on kieltenopettaja aikuiskoulutuksen puolelta. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön palveluksessa on noin 2000 opettaja, joten tässä mielessä espoolaisopettajien osalta ei kai voi puhua aliedustuksesta.

MUIDEN KUIN OPETUSALAN edustajia Espoosta meni eduskuntaan useita, ja monet heistä suhtautuvat hyvin myönteisesti kouluasioihin.

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

23 peruskoulun kehittämiseen sitoutunutta ehdokasta eduskuntaan

Tämän aamun (21.3) tietojen mukaan Luokanopettajalehden haasteeseen tarttuneista PRO PERUSKOULU 2007-ehdokkaista meni peräti 23 läpi. Näissä edustajista on siis peruskoulun toivo seuraavat neljä vuotta:


KESKUSTA:(3)

Kerola, Inkeri


Mirja Vehkaperä

Lauri Oinonen:
...............................................................................................................

KOKOOMUS (6)

Risikko, Paula

Vahasalo, Raija

Hemming, Hanna-Leena

Lauslahti, Sanna

Timo Heinonen


Arto Satonen:

..................................................................................
SDP (8)
Tuomioja, Erkki

Urpilainen, Jutta

Kiljunen, Kimmo

Filatov, Tarja

Saarinen, Matti

Peltonen, Tuula

Asell, Marko

Lipponen, Päivi

...................................................................................................
VIHREÄT (6)
Brax, Tuija

Andersson, Janina

Järvinen, Heli

Ojansuu, Kirsi

Karimäki, Johanna

Forsius, Merikukka
..................................................................................................

VASEMMISTOLIITON ja KRISTILLISDEMOKRAATTIEN pro peruskouluehdokkaista ei valitettavasti kukaan mennyt läpi.
RKP, PERUSSUOMALAISET (eivätkä MUUT puolueet) eivät ilmoittaneet blogiin yhtään pro peruskouluehdokasta.

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007

Vuosi sitten osa I

... oikeassa maailmassa odoteltiin kauhulla lintuinfluenssaa. MTV:n uutiset (17.3) kertoivat, että Suomeen suuntaa kaikkiaan lähes sata miljoonaa muuttolintua, joiden joukossa on suurella todennäköisyydellä myös lintuinfluenssavirusta kantavia lintuja. Pandemiatyöryhmä oli laatinut valmiussuunnitelmat. Onneksi sitä ei tarvittu sillä kertaa. Tänä keväänä lintujen muuttoon suhtaudutaan (liiankin) rauhallisesti? 16.3. oli kuultu uutinen, että Yle luopuu STT:n uutisista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja oli juuri ilmoittanut eroavansa, ja seuraajaa haettiin. Gallupeissa SDP oli suurin, ja Kepu suurista pienin.

.....................................................................................................................................
.... omassa pikkumaailmassani muistelin space-blogini mukaan päättynyttä viikkoa nro 11. Oli ollut leppoisa viikko. Auroran päivänä oli pidetty mainio Beatles-konsertti. Olin juuri (näin luen) aloittanut laihdutuskuurin Kuittisen Jukan kanssa. Pitäisiköhän taas? Molemmat olenne vuodessa löytäneet oman muotomme. Jukka on taas aloittanut kuurin.

Kapsäkin Topelius-projekti pyöri vuosi sitten koululla. Efecaf-arvioinnin tueksi tehtiin tyytyväisyysmittaukset lapsille. He olivat tyytyväisiä. "En osaa sanoa mitään huonoa tästä koulusta !!!!" Kiitosta saivat mm. siesta, ilmapiiri, opettajat, rehtori, henkilökunta, kaverit, "bänditoiminto", ruoka, tietokoneluokka, musaluokka, näytelmät, tapahtumat, valinnaiskurssit , pajapäivät, yhteiset retket, possuvahtina ja käytäväpäivystäjänä oleminen. " Kaikki! Koulussa on kaikki kivaa ja se on lähes Paras paikka mitä elämässsäni on."

Pohdin myös asiakaskyselyn tuloksia. Vanhemmilta Aurora oli saanut tyytyväisyyskyselyssä keskiarvon 3,9, joka on hitusen espoolaiskeskiarvon yläpuolella. Keskusteluissa vanhemmat pitivät tuloksia hyvinä. "Aurora on meille Suomen paras koulu". "Mihinkään suureen muutokseen ei ole tarvetta koulun tasolla" ." Ei koulu ole muuttunut huonompaa suuntaan, vaan me olemme tulleet kriittisemmiksi; meitä on lellitty liikaa", joku totesi. Sen sijaan kunnan tasolla itsekritiikkiin olisi vanhempien mielestä aihetta.

Efecaf-projekti jatkuu. Tällä viikolla henkilökunta tekee itsearvioinnin. Sitten ruvetaan laatimaan raporttia.

Harmittelin vuosi sitten rehtorin työmäärää. Ongelma on entisellään. Henkilökohtainen työnriisuntani alkoi luopumisella OAJ:n valtuustosta. Hyvä ratkaisu.

Erityisopetuksen kehittäminen puhuttaa



JOKSEENKIN PITKÄSTÄ aikaa Espoon koulutoimi saa kritiikkiä. Tällä kertaa salailusta. Aikaisemmin samansuuntaista kritiikkiä erityisopetuksen kehittämisen osalta on esittänyt vammaisneuvosto, nyt erityisopetusta saavien oppilaitten vanhempien pian perustettavan yhdistyksen hallituksen jäsen.

SYYTÖS salailusta tuntuu hieman oudolta, kun kuitenkin (työvaiheessa oleva) asiakirja on lähetetty kaikille koulujen johtokunnille, ja sitä kautta lausuntoa pyydetään noin 700:lta vanhemmalta. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin syksyn aikana alueellisissa infoissa. Mutta olen yhtenä työryhmän jäsenenä ehkä jäävi ottamaan asiaan kantaa.

OPETUSPÄÄLLIKKÖ torjuu Länsiväylässä syytökset eikä näytä paperia toimittajalle. Toivottavasti tämä tulkitaan johdonmukaisuudeksi eikä ylimielisyydeksi.

lauantaina, maaliskuuta 17, 2007

Eheytetty koulupäivä kiinnostaa



KUVA: Paikallislehti Vartti kertoi Aurorassa alkasvasta kokeilusta.

HUOMENNA on vaalit. Kouluihmiset- ja kai se on sanottava ääneen, että myös OAJ- ovat epäonnistuneet yrityksessä nostaa kouluasiat vaalikeskustelujen yhdeksi teemaksi. Kolmen suuren puolueen puheenjohtajista Heinäluoma on muistanut mainita koulun yhtenä kohteena, joka tarvitsee rahaa. Ja olen ollut kuulevinani, että Katainen olisi puhunut opettajista. Yksimieleisesti seisotaan sen takana, että koulun on oltava ilmainen. Mutta nyt on vanhusten aika. Uusia avauksia koulutuspolitiikkaan ei tehty.

VAALIKONEITA en jaksanut käyttää. Olen kuullut, että joissain niistä on yhtenä kysymyksenä ollut tasokurssien palauttaminen kouluun.

OLEN hyvin yllättynyt, että eheytetystä koulupäivästä ei keskusteltu. Siksi paljon väärinkäsityksiä ja isojakin tunteita teemaan liittyy. Harmi. Seuraava totuuden hetki on hallitusohjelma. Minulle on syntynyt tunne, että eheytetyn koulupäivän suuntaan tullaan etenemään, mutta ilmeisesti varsin rauhallisella tahdilla. Veikkaan, että valtionapua tullaan myöntämään vapaaehtoislle kunnille ehkä jo ensi syksyksi myös 3-6-luokkalaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Nythän rahaa saadaan vain 1-2-luokkalaisten ja erityisoppilaiden palveluihin.

AURORAN kokeiluhankkeen suunnittelu etenee täyttä päätä. Valmisteluryhmä on tehnyt lääninhallitukselle määrärahahakemuksen yli 10 ilmaiskerhon järjestämiseen. Toivotaan, että hankkeen arvo tunnustetaan. Joka tapauksessa ensi syksynä tullee olemaan tarjolla useita maksullisia kerhoja. Viimeksi neuvottelin yhteistyöstä kanteleen soittoa aivan uudella tavalla opettavan yrityksen kanssa.


ESITTELEN hanketta oman koulumme Koti & Koulu-yhdistykselle keskiviikkona 28.3. klo 18.30. Infoon ovat tervetulleita toki kaikki aiheesta kiinnostuneet.

perjantaina, maaliskuuta 16, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.3.07

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA I ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli lähes 18 000. Tammikuun 12 alkaen blogialusta vaihtui bloggeriksi. Tästä uudesta ei näe kävijämääriä. Seuraan blogiaiheita alustan mukaan kahdessa ryhmässä-

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.3.-2007
• Aurora 50 v (26.1) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3) • Erityisopetus (18.2) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Fundamentalisti (1.2) • Itsearvioini ( 13.1)• Kantelu (22.1.) • JET (4.2) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2.) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kunniamerkki ( 26.1) • Lapsen hinta ( 1.3) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2.) • Luunja (5.3) • Lähikoulut (4.2.) • Mentorina (15.1)• Muutoskoulutus (17.1.) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajan persoona (17.1) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3) • Oppitakuu • Parhaat työpaikat (7.2) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3)• Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2) • Saneeraus (254.1.) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Tuntikehys (20.2) • Turvallinen iltapäivä (25.1. 8.3. 9.3.) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • WSOY (28.1) • Ympäristöteko ( 24.2)

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

torstaina, maaliskuuta 15, 2007

On the Road

TÄLLÄ VIIKOLLA hoidin pois kaksi vuosilomapäivää. Tiistaina heitin 21.vuosisadan pedagogisen johtamisen demokoulutustilaisuuden Seinäjoella ja tänään torstaina esittelin omaa muutosteriaani Lahdessa. Muutosta ja myllerrystä riittää maailmassa, ja siksi kai keikkaa pukkaa.

SEINÄJOELLE pitää mennä junalla. Herätys oli sairaan aikaisin 4.45, jotta ehti klo 6.20 junaan. Omassa kotona olin vasta klo 22. Joten päivällä oli pituutta. Ei ihan lomalta tuntunut. Tänään sensijaan sai nukkua puoli seitsemään. Naputin koneella johtokunnan kutsut jne. lomapäivän kunniaksi. Kun lähti ajelemaan puoli yhdentoista aikoihin, ehti hyvin aloittamaan session klo 12.30. Iha lomapäiväksi tätäkään torstaita ei saa- klo 19.30 on riennettävä koululle vanhempainiltaan.

MUUTOS on kuitenkin innostava teema. Siitä on kohottavaa puhua aikuisten kanssa. Siksi sitä jaksaa.

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007

Hyvästi, Liisa Huokuna




VIRKASÄHKÖPOSTIIN tuli viesti, että johtaja Liisa Huokuna on viime yönä nukkunut pois.

LIISA HUOKUNA oli niitä vanhan kouluviraston työntekijöitä, joihin oppi luottamaan kuin betoniin. Liisa kasvoi virastossa apulaishallintopäälliköksi, kunnes TOP-hanke vei hänet mukanaan. Aivan upea ihminen. Aina positiivinen. Älykäs. Reilu. Huippuoikeudenmukainen.

LIISA kohosi nopeasti keskushallinnossa henkilöstöosastolla niin korkealle kuin nousta voi. Minä tapasin hänet viimeisen kerran toissasyksynä Wanhassa satamassa johtamisen messuilla (yllä kuva), jossa hän luennoi monimuotoisuuden johtamisesta. Olen iloinen, että kerroin hänelle, kuinka paljon häntä kaivataan.

VIIME syksynä Liisaa odotettiin kouluttamaan meitä JET-opiskelijoita henkilöstöhallinnossa, mutta kohtalo puuttui peliin. Vakava sairaus vei hänet sairauslomalle, ja lopulta kokonaan.

PARHAAT lähtevät ensin. Kiitos, Liisa, että sain tuntea Sinut.

Kepu vei varjovaalit Aurorassa



AURORASSA järjestettiin omat eduskuntavaalit, joissa lapsetkin saivat äänestää oikeissa äänestyskopeissa. Vaalitoimitsijoina olivat 5-6-luokkalaiset parlamentin jäsenet. Äänestysprosentti oli 80%. Ääniä annettiin yhteensä 233. Hylättyjä lipukkeita oli yhdeksän.Oppilaat olivat osanneet täyttää äänestysliput mallikkaasti.




KUVA: Opettajia laskemassa ääniä.

ÄÄNET oli tietysti laskettava heti.



KEPU VOITTI VAALIT



Eniten kannatusta, peräti 31 % sai Kepu. Kokoomus sai 25%, ja Vihreät ja Perussuomalaiset kumpikin 12% . Auroran vaaleissa suurin häviäjä oli SDP, joka tippui apupuolueiden sarjaan. SDP ja RKP saivat kumpikin 5 % äänistä. Vasemmistoliitolle ja Kristillisdemokraateille herui 3 %.

Uudenmaanläänion 34 paikasta olisi tällä tuloksella mennyt 12 kepulle, 9 Kokoomukselle, 4 vihreille, 3 Perussuomalaisille, 2 SDP:lle ja RKP:lle. Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit olisivat saaneet yhden edustajan läpi.

MATTI VANHANEN OLI ÄÄNIHARAVA

Eniten ääniä saivat seuraavat ehdokkaat:
1. Matti Vanhanen (25)
2. Sauli Niinistö (17)
3. Sanna Lauslahti (15)
4. Timo Soini (14)
5. Markku Uuspaavalniemi (12)
6. Henri Vähäkainu (11)
7. Tanja Saarela (10)
8. Johanna Karimäki (7)
9- 12. Hanna-Leena Hemming (5)
Leena Harkimo (5)
Timo Tanninen (5)
Martina Hams-Aalto (5)

maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

Vaalitilaisuudessa kokopäiväkoulusta



SDP OLI JÄRJESTÄNYT vaalitilaisuuden Niittykummun koulullla. teemana oli kokopäiväkoulu, ja ajan hengen mukaan jumppsasaliin rakennetulle sohvaryhmälle järjestettiin väittelyä. Kokopäiväkoulua puolustamaan asettuivat opetusministeri
Antti Kalliomäki ja kansanedustaja Susanna Rahkonen. Opponentiksi oli kutsuttu kansanedustaja Raija Vahasalo Kokoomuksesta. Väittelyä juonsi opettajan Ari Siikanen.



OPETUSMINISTERI on itse asiassa aloitteen tekijä. Hänestä oppilaat eivät ole kovin ihastuneita koulunkäynnistä, ja niinpä on haluttu vauhdittaa kouluviihtyvyyttä. Illan aikana selvisi, että Kalliomäki myöntää, että VN:n uusi tuntijako ei toimi käytännössä. Hän ei kuitenbkaan usko, että tuntijaon kautta voitaisiin lisätä liikuntaa tai taito-taideaineita. Siihen sopii paremmin eheytetty koulupäivä. Ministeri kertoi itse hylänneensä kokopäiväkoulu-termin, koska se sekoittuu opettajien mielessä kokonaispalkkaukseen. Eheytetty koulupäivä toteutuu pitkällä aikavälillä. Mihinkään yhteen malliin ei haluta sitoutua (Ministeri kehui kauniisti Auroran mallia).



KANSANEDUSTAJA Susanna Rahkonen oli kertomansa mukaan mukana äitinä. Hänestäkin peruskoulun haasteet liittyvät kouluviihtyyteen - mutta myös opetusryhmien kokoon. Hänelle Mukava-hankkeessa löydetty malli olisi kelvannut.



OPPONENTTI Raija Vahasalo ampui kokopäiväkoulua alas. Hän laittaisi siihen suunnattavat rahat mieluummin koulun ydintehtävään, yleisopetuksen, jakotunteihin ja pienempiin opetusryhmiin. Ne vaikuttaisivat viihtyvyyteen ja vähentäisivät erityisopetuksen tarvetta. Vahasalo elvyttäisi vanhan turvallisen koulun kerhoperinteen, jossa opettajat pitävät kerhoja. Ensin olisi laitettava kuntoon 100 miljoonan käppi valtion avun ja koulun kulujen välillä.

KESKUSTELU oli napakkaa, se olisi ansainnut suuremman yleisön. Nyt paikalla oli pääasiassa Niittykummun koulun opettajia, joilla oli alkamassa vanhempainilta. Tuttujakin oli. Näytin Sanna Lauslahdelle uusinta eheytetyn koulupäivän malliamme.
Ja arvtaakaa kuka oli vs. iltavaxina. Jorma Tarvo!