Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

sunnuntaina, syyskuuta 30, 2007

Opetusneuvos Antti Lappalainen kuollut



ANTTI LAPPALAINEN oli harjoittelukoululla opettajana, kun minä opiskelin. Hän ei ohjannut minua, mutta tottakai nuori kokelas seurasi sivusta ihaillen maankuulun oppikirjailijan touhuja.

Lappalainen oli laaja-alainen vaikuttaja. Opettajankouluttamisen ja oppikirjailemisen lisäksi hän ehti valvoa opettajien ja oppikirjailijoiden etuja ja vetää mm. Oulussa yliopiston täydennyskoulutuslaitosta.

Lappalainen väitteli tohtoriksi v. 1985 peruskoulun synnystä. Hieno teko kansakoulun käyneeltä mieheltä, joka sai opiskell yliopistossa erityisluvalla. Lappalaisen esimerkki innosti monia, minuakin jatkamaan opintoja. Akateemisella uralla hän eteni dosentiksi. Muista hänen teoksistaan selailen mielelläni oppikirjan historiaa (1992) käsittelevää teostaan.

lauantaina, syyskuuta 29, 2007

Opettajien vetämät TIP-kerhot kokoontuivat



PERJANTAIKSI klo 12 oli kutsuttu kaikki Aurora opettajien vetämiin TIP-kerhoihin ilmoittautuneet kerholaiset koolle ensimmäiseen kerhokokoukseensa. Koululla toimii nyt viisi opettajien klo 15-17 vetämää kerhoa, jotka saavat toimintatukea Etelä- Suomen lääninhallitukselta. Avustuksen ansioista kerhot ovat ilmaisia. Lääni edellyttää, että kerhot kokoontuvat säännöllisesti ja että niissä on ainakin kahdeksan sellaista kerholaista, jotka eivät kuulu lakisäteisen aamu- ja iltapäivätoiminnan piiriin.

KAKSI kerhoista on liikuntakerhoja. Toisessa harrastetaan Mirde Kilposen johdolla tanssia, toinen on suunnattu salibandystä innostuneille pojille. Kerhonohjaajana on itsekin salibandya menetyksellä pelannut uusi opettajamme Leila Hänninen Risto Schirayn vetämiä bändikerhoja käynnistyy kaksi, mutta niiden aikatauluja jouduttiin viilaamaan, jotta mahdollisimma moni pääsisi mukaan. Viides kerho on tekniikan kerho, jossa opetellaan tietotekniikan saloja opettaja Johanna Pelkosen ohjauksessa.

Lippajärveläislasten mahdollisuudet harrastaa omalla koululla koulupäivän ja iltapäivän aikana ovat kokeilun vuoksi kasvaneet roimasti. Bändikerhoissa on yhtensä 19 kerholaista, tanssikerhossa 13, salibandyssa 10 ja teknikan (ATK) kerhossa 9. Yhteensä opettajien TIP-kerhoissa on siten 51 lasta. TIP-kordinaattori Sarin kolmessa köksa-kerhossa on lisäksi mukana 31 lasta. Yhteensä koulun järjestämissä kerhoissa harrastaa näin yli 80 lasta! Kun tähän lukuun lisätään ulkuolisten toimijoiden järjestämät Sanapaja, Kuvis-kerho, Sporttis ja soitonopetus, ylittyy 100 TIP-kerholaisen määrä.

NYT kun kerhojen ilmoittautumiset on ohi, voi myös vertailla toteutumaa keväällä vanhemmille tehtyyn kartoitukseen. Näyttää siltä, että vanhemmat ennakkoilmoittivat toteutumaa enemmän lapsia TIP-kerhoihin. Niinikään oli yllätys, että kevään kyselyssä toivotuimpien kärkeen kuuluneisiin käsityöhön ja askartelun ja teatteriin (kahteen tarjolla olleeseen aikaan yhteensä kuusi oppilasta) ei tosi paikan tullen tullutkaan riittävästi kerholaisia. Toivottuun palloilukerhoon ilmoittautui siihenkin vain kolme oppilasta. Niinpä näitä kerhoja ei voida käynnistää. Teatteria voivat 5-6-luokkalaiset kuitenkin harrastaa siestakerhossa syysloman jälkee, kun Oliver Twistin harjoitukset alkavat.

Valtakunnallinen, mm. Kerhokeskus- koulutyön tuki ry:n kunnianhimoinen tavoite on, että jokainen lapsi voisi kuulua ainakin 1 tunnin viikossa johonkin harrastuskerhoon. Aurorassa toimii myös siestakerhoja (teatteri, bändi, kuoro, ATK ja palloilu). Niiden yhteinen aktiivikerholaisten määrä on noin 100. Kun laskemme TIP- ja siestakerholaisten määrät yhteen, pääsemme non 200:aan lapseen. Olemme siis etenemässä hyvään suuntaan.

torstaina, syyskuuta 27, 2007

TIP toimii nyt täydellä teholla

KUVA: TIPIN leikkikenttäläiset jakavat ensimmäistä kertaa postiaan

AURORAN koulussa käynnistyi  tänä syksynä kaksilukuvuotinen Turvallinen iltapäivä –hanke (TIP). Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten turvallisuutta lyhentämällä oppilaiden ilman aikuisten ohjausta viettämää kouluajan ulkopuolista aikaa.  Hanke koostuu neljästä osa-alueesta: (1) aamu-, (2) leikkikenttä-, (3) välipala- ja (4) harrastuskerhotoiminta.

Aamutoimintaan ( klo 8-9) osallistuminen maksaa 2 €-. Syyskuun alussa palvelua on käyttänyt 19 lasta. Leikkikenttä on auki klo 12.45- 15. Palvelu on toistaiseksi maksutonta, ja sitä käyttää tällä hetkellä 27 lasta. Klo 14.30 koulun keittiönväki myy välipalakortilla terveellistä välipalaa. Tätä palvelua käyttää 37 lasta.

TÄNÄÄN oli tärkeä päivä harrastuskerhojen osalta. Reksin oli täytettävä Etelä-Suomen Lääninhallitusta varten sen avustuksella käynnistyvien kerhojen aloitusilmoitukset. Sari oli tehnyt ison työn lähettäessä koteihin kyselylomakkeet. Lääni myönsi meille 6000 € tukea, ja sillä voidaan köynnistää kerhot, joissa on yli 8 kerholaista. Tarjoamistamme kerhoista ehdot täyttää viisi TIP-kerhoa: Aloittelijoiden bändikerho, Bändikerho, Tanssikerho, Salibandykeho ja Tekniikan kerho.

TIP tuottaa siis yhteensä viisi koulun opettajien vetämää TIP-kerhoa, kolme koordinaattorin vetämää köksäkerhoa ja ulkopuolisten järjestäjien kerhot: Sporttis, sanapaja, Kuviskerho ja soitonopetus. Näiden lisäksi koululla pyörii ennätysvahvasti siestakerhoja: teatteri, bändi, salibandy, ATK ja kuoro. Oppilaitten mahdollisuudet löytää itselleen harrastus ovat 2-3-kertaistuneet viime lukuvuodesta. Se on hieno asia.

Syysloman jälkeen aloittaa oivottavasti vielä yksi uusi kerho. Aivan uudenlaisen ja upean harrastuksen tarjoavaan sähkökannel-kerhoon ei nimittäin vielä ilmoittautunut tarpeeksi, joten järjestämme koko koululle upean kannelkonsertin ja seitsemälle luokalle kannelpajat syyslomaa edeltävällä viikolla.

Muilta osin TIP etenee nyt tällä tarjottimella jouluun saakka. Kevätlukukauden alussa pyritään sitten seuraavan kerran lisäämään kerhotarjontaa.

keskiviikkona, syyskuuta 26, 2007

Säpinää pikkuviikonloppuna

KUVA: Lainattu netistä. Pikku viikonlopun viettopaikka kuvan reunasta 150 m vasemmalle.

MISTÄHÄN se nostalginen muistuma tuli mieleen, että opparissa 36 vuotta sitten keskiviikkoa kutsuttiin pikku viikonlopuksi?Muistan kuinka kaikkein rohkeimmat lukiolaiset kokoontuivat keskiviikkona koulupäivän jälkeen viereiseen puistoon. Oli Jyri, Heikki, Valtonen, muutama muu ja pullo punaviinia. Takana kun oli raskas puoliviikko koulunkäyntiä. Osa taisi olla vielä 17, joten ihan laillistahan se ei ollut. Voi niitä aikoja.

On ihan hyvä muistaa, millaista oli olla itse koululainen. Tämän lastun kirjoitan tuon pikkuviikonlopun muistoksi cognac-lasi kädessä. Melkoinen päivä nimittäin takana.

JOSTAIN syystä minun ikäpolvellani ja kotonani asustavalla nuoremmalla polvella on hieman erilainen käsitys siitä, mitä tehdään klo 3. Nukutaan vai tullaan kotiin. Ja kun nuorisonedustaja tulee kotiin nukkumaan, minulla alkaa aamu. Luovutin klo 4 ja ryhdyin valmistelemaan päivän asioita, Klo 8 alkoi YT-istunto, ja sain juuri ja juuri valmiiksi sen vaatimat paperit. Tulospalkkiosuunnitelman seuraavat deadlinet ovat uhkaavasti lähestymässä. Ei kun töihin.

HETI kokouksen jälkeen ryhdyimme asettamaaan rajoja poikaryhmälle, jolta on ainakin jossain määrin koulunkäynti hukassa. Kolme kasvatuskeskustelua veti aika veltoksi. Sitten teknisiin töihin. Miekka ja Aku Ankka valmistuvat kovaa vauhtia.

Opetushallitus peruutti Kodin ja koulun yhteistyö-seminaarin 9.10. Mrrr. HIukka olin tehnyt töitä kouluttajien pyytämän videon eteen. Sain myös kutsun lähteä viikoksi kanadaan Fullan-seminaariin, mutta jouduin kieltäytymään, koska Oph:n ja Espoon Tulevaisuuskasvatusseminaari ajoittuu samalla viikolle.

Sitten Vespan kyytiin ja viemään Kaija-opettajalle Ryhmäintegraatiosta tekemäni videon kopiota. Hän tarvitsee sitä Tampereella pidettävässä Pestalozzi-seminaarissa.

SIESTALLA Mirde näytti perjantain laulunsanoja. Tulee mukava lauluhetki. Iltapäivällä hiomme Ripan ja JJ:n kanssa syyskuun "kaunis puhe"-tapakasvatusteeman yksityiskohtia. Keksimme kaksi nastaa kisaa.

TIP-hankkeessa on sellainen vaihe, että koordinaattorin työaika ei pysy raameissa. Toivottavasti valtava tiedotustyö pian päättyy. Pääasia on kuitenkin se, että saamme vielä käynnistää opettajien vetämiä TIP-kerhoja sen verran, että lääninhallituksen myöntämä avustus tulee käytettyä.

Emailissa oli mukavia uutisia. Olen viime vuonna työstänyt kahta julkaisua ja nyt näyttää siltä, että kustajantajat ovat julkaisemassa kummatkin. Hieno tunne, vaikka ei pidä vielä nuolaista. Luokanopettajaliiton hallitus näyttää vihreää valoa sillee, etä voin ostaa uuden macin, Tämä vanha ystävä kun alkaa vedellä viimeisiään. Sain koululle 50 Luokanopettaja-lehteä. Vähän ylpeänä jaan numeron Tanskan opintomatkasta kirjoittaneille.

Ajoin aikaisin iltapäivällä kotiin. Tein 5-6-luokkien vanhempainiltaan powerpointin syrjäytymisen riskitekjöistä. Sain jutun nippa nappa valmiiksi ennenkuin sali täyttyi.Esitys ja keskustelu Bonon hattu-jutun pohjalta vei kuitenkin lähes 40 min. Jäin vielä yhden luokan vanhempien kanssa keskustelemaan luokan tilanteesta.

Sen verran itsekäs olin, että lähdin ennen klo 20, jotta ehdin hakea sen cognacin, jota nyt maistan pikkuviikonlopun muiston kunniaksi.

tiistaina, syyskuuta 25, 2007

LOST 40 000!


SUOMALAISTA koululaitosta ihaillaan oikeutetusti maailmalla. Olemme voineet ylpeillä paitsi Pisa-tuloksillamme, myös sillä, että meillä kaikki käyvät oppivelvollisuuskoulun loppuun. Tilastokeskuksen mukaan vain 260 oppilasta jää vuosittain vaille peruskoulun päättötodistusta.

MUTTA peruskoulun jälkeen tapahtuu jotain. YLE nosti eilen esiin vakavan huolen työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävistä nuorista. Heidän tavoittamisekseen on käynnistetty laaja Nuorisotutkimuseuran selvitystyö. Noin 20 000-40 000.sta nuoresta ei tiedetä, mitä he tekevät ja millä elävät. Kymmeniä tuhansia alle 25-vuotiaita on työttömänä ja kymmeniä tuhansia tietymättömissä. Pääosa joukosta on keskeyttänyt ammattikoulun.

HUOLI näistä nuorista on vakava, vaikka kaikki eivät syrjäytymisvaarassa olekaan. Mutta monilla on päihde- tai mielenterveysongelmia tai muuten elämänhallinta on hukassa. 18 - 29-vuotiaiden ikäluokassa on noin 100 000 toimeentulotuen saajaa. Lukema ei ole kuulema lamavuosista merkittävästi edes laskenut. Nämä nuoret eivät osaa tai halua mennä työpaikalle ajoissa, he lähtevät kenties työpaikalta etuajassa, tekevät omiaan ja soittelevat esimerkiksi kavereilleen työpaikalta pitkin päivää. Samoilla nuorilla on usein hyvin epärealistiset odotukset työelämästä. He odottavat, että hyvin lyhyellä koulutuksella saa hyväpalkkaisen työn ja eivät sitten malta odottaa.

Yhteiskunnasta putoaminen osataan jo ennustaa. Mm. koulukiusaaminen ja koulukiusattuna oleminen ovat vaaran signaaleja. Suomalaisen Lapsesta aikuiseksi - pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, että pitkäaikaistyöttömyyden todennäköisyys vaihtelee merkitsevästi lapsuusiäin käyttäytymisen ja koti-ilmapiirin perusteella. 8-vuotiaan aggressiivinen käyttäytyminen ennakoi 14-vuotiaan nuoren koulusopeutumisen vaikeuksia, mitkä puolestaan ovat varhaisaikuisuuden ammatillisten vaihtoehtojen vähyyden, alkoholin ongelmakäytrön ja myöhemmän pitkäaikaistyöttömyyden ennustajia. Jos lapsella ei ole sosiaalisia taitoja, jos hän ei saa kotoa tukea ja opastusta, hänen todennäköisyytensä kokea pitkäaikaistyöttömyyttä 27. ja 36. ikävuoden välillä oli lähes 50% (koko aineistossa todennäköisyys oli 8 %). Jos aggressiivinen lapsi saa harjoitusta sosiaalisisiin taitoihin ja paljon tukea ja ohjausta vanhemmiltaan, todennäköisyys oli 9 %!

SIKSI lasten epäsosiaaliseen käyttäytymiseen on jaksettava puuttua.

maanantaina, syyskuuta 24, 2007

Miehiä tarvitaan kouluun?

KUVA lainattu netistä.

FT SEIJA SIHVOLALLA oli sunnuntain Hesarissa mielenkiintoinen debatin avaus aiheesta " Koulu tarvitsee miesenergiaa ". Nettisivuilla ( http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=1372692 ) jälkikeskustelu teemasta on kuitenkin ollut varsin vaimeaa. Enkä tainnut saada itsekään söhäistyä sitä eteenpäin kommentillani.

" Koulu- ja oppilaat- tarvitsevat miehiä
Martti Hellström | 23.9.2007 18:57

Koulu tarvitsee miehiä. Luulen, että vain sukupuolifundamentalisti muuta esittää. Hyviä argmentteja riittää. Debatissa esitetyistä minua viehätti erityisesti ajatus, että pojat tarvitsevat miehiä kukoistaakseen opinnoissaan. Luulen, että miehiä tarvitsevat myös tässä mielessä tytöt. Kumpikin sekä naisvaltainen että miesvaltainen kulttuuri on outo.

Miehiä tarvitaan miehenmalliksi. Heitä tarvitaan käytännön asioiden osaajiksi. Miehiä tarvitaan pitämään koulua käytänteiltään tehokkaina. Ei kuitenkaan mitä miehiä tahansa. Vaan parhaita miehiä.

Miehet eivät ole opettajina parempia kuin naiset. He ovat erilaisia. Usein rennompia ja laiskuuttaan suurpiireisempiä. Tärkeintä on, että he tulevat miesten maailmasta, johon pojat menevät. Sinne heitä ei upeinkaan nainen voi viedä eikä menemästä estää.

PS. Jostain syystä tuo kuriasia nousee koulusta puhuttaessa lähes aina esiin. Pitäisikö varmuuden vuoksi itse kunkin määritellä, mitä sillä tarkoittaa. Fyysistä kuritusta? Pulpettiin jäädyttäviä katseita? Lujaa ääntä? Vai suojaa liian aikaiselta kosketukselta aikuisten kovaan maailmaan. Kuri-sanan etymologia kun viittaa polkuun, jota pitkin karja ajettiin turvallisesti laitumelle."

sunnuntaina, syyskuuta 23, 2007

Koulupuhetta mediassa


PÄÄTTYVÄ viikko on ollut mediassa varsin vilkasta koulupuhetta.

ILTASANOMAT otti viikonvaihteen numerossa OAJ:n puheenjohtajan kynsiinsä A-talkissa käydystä edunvalvontakeskustelusta. Kangasniemi oli kuulema näyttänyt hoitajien edustajalla paikkaa mm. tytöttelemällä häntä. En nähnyt ohjelmaa. Eihän tytöttely hyvää käytöstä ole, mutta ikävä kyllä palkkaneuvottelut ovat sotaa, ja useimmiten vihollinen onkin toinen palkansaajaryhmä.

VIIKON ehkä tärkein uutinen koski OECD:n tekemää eri maiden koulujen vertailuraporttia. Mediassa esiin nostettiin mielenkiintoisesti ihan erilaisia asioita. YLE otsikoi, että "suomalaisopettajilla hyvät olot verrattuna ulkomaisiin kollegoihinsa". Suomalaisopettajilla on median mukaan ruusuiset olot verrattuna kollegoihin muissa maissa. Perusteluksi esitetään, että opettajien palkat ovat nousseet Suomessa selvästi enemmän kuin muissa kehittyneissä maissa. Kymmenen vuoden aikana suomalaisopettajat ovat kasvattaneet tienestejään jopa yli 40 prosenttia, mikä ylittää tuntuvasti vertailumaiden tason. Samaan aikaan jätetään - tarkoituksella- kertomatta, että aihetta palkankorotuksiin on ollutkin. Suomalaiset opettajat sijoittuvat yhä palkkavertailussa OECD-maiden keskitasolle loistavista tuloksistaan huolimatta. Suomalaisen luokanopettajan alkupalkka on ostovoimaan suhteutettuna reilusti alle puolet OECD-maiden parhaiten palkatun eli luxemburgilaisen opettajan palkasta.

Yle piikittelee myös opettajia, jotka valittavat uupumistaan. Uutisen mukaan OECD romuttaa myyttiä suomalaisopettajan raskaasta työtaakasta. Perusasteen opettajien tuntimäärät ovat viidenneksi alimmat 26 maan vertailussa. Järjestön raportti luonnehtii suomalaisopettajan työtaakkaa verraten vähäiseksi. Niin ikään opetusryhmät ovat Suomessa muita maita pienemmät. Perusasteella on yhtä opettajaa kohden 15,9 oppilasta kun määrä järjestön jäsenmaissa on keskimäärin 16,7.Eli marisijoita koko porukka, niinkö?

VERTAILUN vuoksi lienee aihetta kertoa, kuinka Opetusministeriö itse asiasta on medialle tiedottanut. Lehdistötiedotteen 18-09-2007 otsikko kuuluu: " OECD:n vertailuraportti: Nuorten suomalaisten koulutustaso lähestyy maailman kärkeä". Virallinen taho nostaa raportista esiin vaikka kuinka paljon myönteisiä asioita: (1) 15–19-vuotiaat suomalaiset nuoret osallistuvat aktiivisesti koulutukseen. Lähes 90 prosenttia ikäluokasta opiskelee pää- tai sivutoimisesti. (2) Suomalaisen työikäisen aikuisväestön koulutustaso lähestyy todennäköisesti maailman kärkeä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. (3) Suomessa koulutukseen käytetyt varat ovat OECD-maiden keskitasoa (Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suomalaisten panostus koulutukseen on hieman alle OECD:n keskiarvon). (4) Vaikka koulutuksen rahoitus on Suomessa länsimaiden keskitasoa, sen tehokkuus on huippuluokkaa. (5) Perusasteella saavutetaan vähällä opetuksella huipputulokset.

MONESSA mediassa kiinnitettiin huomiota raportin tulokseen, jonka mukaan Suomessa 7–14-vuotiaat lapset viettävät järjestetyssä opetuksessa (opetussuunnitelmien mukaisilla pakollisilla oppitunneilla) vähemmän aikaa kuin muissa OECD-maissa. Suomalaislapset ovat ikävuosien 7–14 välillä koulussa yhteensä noin 5 400 tuntia, kun esimerkiksi Alankomaissa ja Italiassa koulutuntien määrä on yli 8 000 tuntia. Suomen jälkeen vähiten koulussa aikaansa viettävät slovenialaiset ja norjalaiset lapset. Vähäisestä oppituntien määrästä huolimatta suomalaiset saavat jatkuvasti huipputuloksia esimerkiksi PISA-vertailussa.

KUVA: Auroran upeita koulunkäyntiavustajia

Siirrytään sitten seuraavaan puheenaiheeseen. YLEN uutiset oli 17.9. huolissaan siitä, että pätevistä koulunkäyntiavustajista on pula. Kunnilla ja kouluilla on usein vaikeuksia saada riittävästi päteviä koulunkäyntiavustajia erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Näin on. Uutisen mukaan vain runsaalla 40 prosentilla kaikista koulunkäyntiavustajista on tehtävään soveltuva koulutus. Syynä on todella kehno palkka ja pätkätyöluonne. Tosi on, tekee mieli sanoa.

Koulunkäyntiavustajat ovat varsin uusi ammattiryhmä. Heitä on kuitenkin paljon ja määrä lisääntyy koko ajan. Tuen tarve on jatkuvassa kasvussa ja siihen vastaaminen yhä vaikeampaa. Kuntien palveluksesa työskentelee tällä hetkellä 8600 koulunkäyntiavustajaa. Esim. luokanopettajia on hieman yli 20 000.

SAMANA päivänä YLN Uutisista näkyi otsikko: "Äidille sakot oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä". Jämsän käräjäoikeus oli tuominnut äidin sakkoihin ( 15 päiväsaakoa- höh) tyttärensä oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä. Tytär jätti peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kokonaan käymättä ja kävi seitsemännen luokan vain osittain. Oikeus katsoi, ettei äiti ollut riittävän sinnikkäästi yhteydessä kouluviranomaisiin poissaolojen selvittämiseksi.

Oppivelvollisen valvontaa koskevat oikeusjutut ovat harvinaisia. Tämäkin äiti aikoo valittaa päätöksestä, joten asia jää vielä auki.

AAMULEHTI paljasti 18.9, että Opetushallitusta odottaa raju saneeraus. Lehden saamien tietojen mukaan yksi selvitysmies Timo Lanksen tutkima vaihtoehto on koko opetushallituksen toiminnan lakkauttaminen itsenäisenä virastona. Mielenkiintoinen ehdotus mieheltä, joka hakee itse opetushallituksen pääjohtajaksi. Selvitys valmistuu lokakuun puolivälissä.
Edessä on joka tapauksessa kovia leikkauksia. Opetusministeriön kanssa tehdyn tulossopimuksen mukaan viraston 350 työntekijästä reilu 60 pitäisi vähentää vuoteen 2011 mennessä. Opetushallituksen lakkauttaminen ei kuitenkaan poistaisi niitä kymmeniä tehtäviä, joita virasto nyt hoitaa.

USEISSA lehdissä jatkettiin viikon aikana keskustelua MLL:n tekemästä opettajakyselystä. Sen mukaan kiusaamiseen puuttuminen vaatii rohkeutta. Lentokentällä käydessäni selasin Kaleva-lehteä. Pohjois-Suomessa näytettiin olevan sitä mieltä, että Opm:n Kiusamisen vastaisen KiVa-hanke ei ole tuottanut odotettuja tuloksia.

YHTTENVETONA voi todeta, että pääosin tämän viikon koulupuhe on ollut ikäviä asioita ikävään savyyn. Mukavan poikkeuksen teki Hesari 20.7 Siinä oli pitkästä aika pieni pedagoginen uutinen: "Koululaiset keräävät taas kasveja herbaarioon tai digitaalisesti". Kasvien tunnistaminen on lähes neljänkymmenen vuoden tauon jälkeen palautettu peruskoulujen opetusohjelmiin (yläasteelle). Kasvien pakkokeruu lopetettiin vuonna 1969. Minä olen niitä vielä keskikoulusa kerännyt. Kasveja voi kerätä vanhaan malliin kuivattuina, paperille liimattuina ja laputettuina herbaarioon tai kameralla kuvaten digitaalisesti, jutussa kerrotaan. Koululaisten luonnontuntemus on heikentynyt. Tavallisimpiakaan lajeja ei enää tunnisteta nimeltä.

lauantaina, syyskuuta 22, 2007

Viikko pulkassa

KUVA: WeeGeellä on komea pienoismalli Träskändan kartanosta 1800-luvulla

SYYSLAUANTAITA, hyvä blogi!

VIELÄ tämän kuudennenkin kouluviikon tempo oli rytkyttävä. Tietysti paljolti oma vika. Maanantaina oli johtokunnan kokous ja kaksi tärkeää vierasta kylässä: Liisa Piironen ja Inari Grönholm. Tiistaina OHR. Keskiviikkona YT-istunto ja vammaisten asioita käsittelevän espoolaistyöryhmän kokous. Torstaina koulukuvaus meillä ja arviointitilaisuus Kalajärvellä. Perjantaina neuvottelu W+G:llä " Hölmäläisistä" Pikku-Auroran ja Espoo 550-työryhmän jäsenten kanssa. Kaikissa tärkeitä asioita ja osassa oikein valmistelu ja jälkitöitäkin. Lisäksi ilmoitin yleisurheilijamme ensi viikon Espoon YU-kisoihin. Hahmottelin oppimiskeskusten puolesta määrärahahakemustekstiä ja Espoon puolesta Tulevaisuuskasvatuksen kouluttajakoulutuksen ohjelmarunkoa Oph:lle Sukon pikkuapulaisena. Kokosin koulun omien TIP-kerhojen esittelyt Sarin avuksi ja toimitin syksyn ensimmäisen Aurora-lehden. Saimme Sirpan kanssa tehtyä tila- yms. varaukset Joryn syysseminaariin. Sovin aktorini kanssa mentoroinnin aikataulusta. Eli touhua riitti. Jokohan ensi viikolla saa ottaa kävelyaskelia :-)

VIIKON energialatureita olivat opebändin harjoitukset, Törrösen Sarin meille saalistamat jäähallivuorot, viiden opettajan saaminen tärkeisiin usein pitkäkestoisiin koulutuksiin, palaute ryhmäintegraatiosta tekemästäni videosta, Esan vetämän poikien jalkapallojoukkueen pääseminen jatkoon Espoon koulujen välisessa cupisssa ja tietysti perjantain päätteeksi tullut tieto, että "Hölmöläisprojekti" otetaan yhdeksi Espoo 550-vuotta päätapahtumaksi. Se tarkoittaa, että Pikku-Aurora saa rahaa toukokuisen tapahtuman tuottamiseen. ja iso Aurora apua ensi kevään koulutusprojektiin. Yes!

Lukuvuoden suunnitelmat on nyt pääosin tehty, ja pääsemme keskittymään itse työhön. Hyvää mieltä tuottaa myös mainio rahatilanne. Voimme tänä syksynä parantaa välinetilannettamme.

VIIKON energiaimureita olivat huoli henkilökunnan sairastumisista (flunssa iskee yhä uudelleen), muutamien oppilaitten käyttäytymisongelmat ja kaiken kukkuraksi monistuskoneiden (molempien) hajoaminen kesken koululehden kopiointia. Eipä ole tätä ongelmaa vuosiin ollutkaan! Ja huoltofirma unohti lähettää korjaajan! Joten maanantai-aamuna koneen ruumiin äärellä seisoo joukko vihaisia opettajia. Viikon päätteeksi tuli sähköpostiin vielä tosi ärjy kirje uinninopetusta järjestävältä taholta. Rehtorit ovat saaneet hieman ristiriitaisia ohjeita siitä, kuinka oppilaitten turvallisuus taataan suihkutiloissa, ja kun asia nostettiin pöydälle, niin liikuntapuolen ihmisillä meni herne nenään ja syvälle. Yritin lähettää sovittelevan kirjeen. Paljon huolia poisti uutinen, että koululakkoa ei tule. Rehtorien osalta päästiin varsin ikävästa tilanteesta, joka olisi aiheutunut, kun Espoon ja OAJ:n näkemykset siitä, voivatko rexit olla lakossa, olivat aivan päinvastaiset.

Ja virtaa sain myös ja erityisesti Reijo Wileniuksen kirjasta " Kuinka lapsille ja nuorille käy". Aamuaskareisiini on kuulunut kesästä alkaen virittää aivojani pohtimalla pedagogiikan käsitteitä ( ks. http://pedaogiikanaakkoset.blogspot.com - huomaa kirjoitusvirhe). Olen käynyt läpi jo 52 käsitettä. Wileniuksen teos antoi taas uusia aineksia ajattelulleni ja syyn päivittää useita sanoja. Se on hienoa.

perjantaina, syyskuuta 21, 2007

Torstai touhua täynnä



EIKUN YLÖS vaan aamuvarhain koululehteä tekemään. Olemme siirtäneet tiedotuksen nettiin, mutta kaikilla kodeilla ei ole yhteyksiä. Niinpä syksyn alussa on aihetta lähettää kotiin lehtinen, josta selviää mm. koulun tapahtumakalenteri. Nyt sen saattoi tehdä muodollisestikin elegantisti, koska johtokunta oli asiat juuri hyväksynyt.

JA SITTEN koulusihteeri Riitta monistamaan. Herra Murphy vieraili koululla ja rikkoi molemmat monistuskoneemme. Koulu on muuten melko avuton tilanteessa, jossa ei voi ottaa kopioita. Onneksi lehti on luettavissa netissä, joten Koti & Koulu ry:n ensi viikolla pidettävä vuosikokous voitaneen todeta laillisesti koollekutsutuksi.

TEKNISEN työn tunti hoidettiin. Ja siestalla oli pitkästä aikaa opebändin treenit. Treenaamme 50-luvun ohjelmistoa juhlavuoden kunniaksi.

PALUUVIRTA sairasvuoteilta on alkanut. Tällä viikolla on apulaisrexi Ulla totisesti saanut hoitaa sijaisjärjestelyjä koko (palkka)rahalla.



EILEN ja tänään on koulukuvauspäivä. Se panee koko koulun sekaisin. Pääasia on että hiukset on kunnossa :-) Kuvaajamme jaksoi olla hyvällä tuulella.

TOUHUA riitti. Oppimiskeskuksiksi valikoiduilla on mahdollisuus saada opettajiaan pitkäkestoisiin koulutuksiin, ja sain ilmoitettua meiltä neljä opettajaa, kaksi konsultoinnin ja kaksi monimuotoistuvaa opetusta käsitteleviin ohjelmiin. Lisäksi Kaija on lähdössä ensi viikolla Pestalozzi-seminaariin Tampereelle. Nelipäiväisessa seminaarissa eri maista tulevat opettajat vaihtavat ideoita uusista erityisopetuksen ratkaisuista. Lupasin editoida hänelle mukaan eilen Espoon vammaisiasioista käsitelleelle työryhmälle näyttämästäni ryhmäintegraatiovideosta lyhyemmän version.

Ensi viikon YU-kisoihin piti ilmoittaa joukkue. Ehdimme mukaan.

Turvallisen iltapäivän hankkeessa on edetty siihen vaiheeseen, että tiedämme, mitkä ulkopuolisten järjestäjien kerhot saivat tarpeeksi ilmoittautumisia. Harmittavasti ei käsityö, ei kuvataide eikä sähkökannel kiinnostanut tarpeeksi. Nyt panemme koulun opettajien lääninhallituksen tuella rahoitettavat kerhot hakuun. Tarjolla on bändiä, teatteria, liikuntaa ja ATK:ta. Kolmas aalto kerhoja aloittanee syysloman jälkeen.

PÄIVÄN keskustelunaihe oli tietysti neuvottelutulos. Lakkoa ei kouluihin tule.

ILTAPÄIVÄLLÄ klo 14-16 Kalajärven koululla pidettiin mielenkiintoinen tilaisuus. Opetusministeriö on tilannut Koulutuksen arviointineuvostolta perusopetuksen pedagogiikkaa koskevan arviointihankkeen. Siinä hyödynnetään jo olemassa olevaa tutkimus- ja arviointitietoa sekä hankitaan kyselylomakkeilla tietoa otosperustaisesti muun muassa kouluilta: opettajilta ja rehtoreilta. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa mm. siitä, mitä opetusmenetelmiä, työtapoja ja opetusvälineitä käytetään opetuksessa, miten opetusta suunnitellaan ja millaiset tarpeet ovat ajankohtaisia opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi.

Hankkeen tiedonkeruu on nyt hoidettu ja arviointiraportti julkaistaan vuoden vaihteessa. Ennen sitä työryhmä tekee vierailut 12:lle koululle ja seuraa siellä opetusta. Kalajärvi oli arvottu tällaiseksi. Vierailun jälkeen oli keskustelutilaisuus, jossa esiteltiin alustavia tuloksia siitä, miltä perusopetuksen pedagogiikan tila vaikuttaa. Auditorio oli väkeä täynnä, ja oman alueemme reksit oli sinne "komennettu". Järjestäjät toivoivat vilkasta keskustelua. Pidin ainakin omalta osaltani siitä myös huolen :-) Tulokset ovat salaisia, joten harmi kyllä niistä ei sen enempää saa kirjoitella.

ONNEKSI iltapäivällä aurinko paistoi sen verran, että sai ottaa rundin Vespalla.

torstaina, syyskuuta 20, 2007

Koulut ja koulukiusaaminen

TÄMÄN AAMUN Hesarissa puhutaan koulukiusaamisesta. Uutiskynnyksen ovat ylittäneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyn tulokset. Sen mukaan peräti 40 prosenttia opettajista sanoo, että heidän koulussaan ei ole yhteistä toimintamallia kiusaamistilanteisiin. Höpsistä, sanon minä. Niinikään kyselyn mukaan yli 40 prosenttia sanoo myös, ettei heidän koulussaan tehdä suunnitelmallista kiusaamista ehkäisevää työtä. Hämmästyttävää sanon minä.

Kiusaamisen suunnitelma tehdään opetushallituksen antamien ohjeiden mukaan opetussuunnitelmaan. Kaikki koulut ovat uusineet opetussuunnitelmansa, enkä pätkään usko, että noin suuri osa kouluista olisi lukutaidottomia. Sen sijaan uskon hyvinkin, että opettajat eivät muista tehneensä suunnitelmaa. Niin käy erittäin usein kiireessä kyhätyille strategiapapeerille.

Koulukiusaamisesta on puhuttu niin kauan, että ihmettelen MLL:n ohjelmatyöstä vastaavan johtajan lausuntoa, jonka mukaan vain murto-osassa kouluista on kunnolla reagoitu koulukiusaamiseen. Kuitenkin kolme neljästä samaan kyselyyn vastanneesta opettajasta on viimeisen vuoden aikana puuttunut vakavaan kiusaamiseen ja yli 60 prosenttia opettajista ajattelee, että opettajilla on päävastuu koulukiusaamisen ehkäisyssä ja vähentämisessä. Kyllä kai tuo on reagointia?

Koulukiusaaminen on vastenmielinen asia, ja silti sitä esiintyy kaikissa kouluissa samalla lailla kuin työpaikkakiusaamista aikuisten yhteisöissä. Meissä jokaisessa näyttää asuvan valitettavasti pikkusaatana. Lähes puolet MLL:n kyselyyn vastanneista oppilaista oli sitä mieltä, ettei koulukiusattu saa apua. Syykin on selvillä: Kiusaamisesta kertoo opettajille tai vanhemmille vain reilu puolet oppilaista. Kiusaamiseen voidaan puuttua vain, kun se tulee tietoon. Siksi on uskallettava sanoa, että tärkeä vastuu on myös kiusatulla itsellään.

Yleensä tutkimuksissa saadan tulos, jonka mukaan koulussa noin 10 % joutuu kiusatuksi. Joillain malleilla lukua on saatu pienemmäksi, näinb mm. Norjassa. Opetusministeriön rahoilla onkin aloitettu ns. KiVa-hanke, jonka tarkoitus on tuottaa muutamassa vuodessa kaikille kouluille toimiva ja testattu malli. Hankkeen pilotiksi haki useampia kouluja kuin mitä mukaan voitiin ottaa. Mekin jäimme rannalle ruikuttamaan.

Mutta ei meillä on tässä asiassa luurankoja kaapeissa. Auroran koulun opetussuunnitelmaan on kirjattu tästä asiasta seuraavasti:

" Miten koulussamme taataan kaikkien siellä työskentelevien turvallisuus ja viihtyisyys?

Olemme laatineet turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi koulun hyvinvointiohjelman, joka kattaa sekä koulun aikuiset että oppilaat. Hyvinvointisuunnitelmaan kuuluu mm. ohjeet erilaisia yllättäviä onnettomuustilanteita ja kiusaamistapauksia varten...

Keskeistä turvallisuuden kokemukselle on työrauha. Sen luominen vaatii opettajilta ja luokalta usein sitkeää työtä. Työrauhan kannalta tärkeää on, että opettajat rakentavat johdonmukaisesti hyvää henkeä luokkaansa ja tunnistavat aikuisina tavanomaiset ryhmäilmiöt. Tarvittaessä työrauha taataan jämäkillä rangaistustoimilla, joita lainsäätäjä on viime aikoina opettajille lisännyt.

Koulukiusaamisen ja väkivallan suhteen meillä on nollatoleranssi. Jokainen kiusaustapaus selvitetään ja sovitaan. Tarvittaessa käytetään myös rangaistuksia. Kiusaamisasioita koordinoi KOURA-ryhmä. Tarvittaessa säätelemme koulun rakenteita (tunnit, välitunnit, jakotunnit, avustajien määrä) turvallisuuden takaamiseksi..."

" Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä

KOURA-ryhmä toteuttaa joka syksy laajan kiusaamiskartoituksen. Luokanopettajat selvittävät kaikki kartoituksessa esiin nousseet tapaukset.

Luokanopettaja tutkii muutoinkin esiin tulleet kiusaustapaukset ja laatii niistä raportit ns. KOURA-kansioon. Meillä on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi. Kiusaaja ohjataan tunnustamaan oma tekonsa, ymmärtämään sen kielteiset seuraukset ja sovittamaan tekonsa. Tarvittaessa käytämme myös rangaistuksia. Selvittelytilaisuuden lopuksi luokanopettaja kieltää yksiselitteisesti kiusaamisen ja kertoo, että määräyksen noudattamista myös seurataan.

Vaikeissa kiusaustapauksissa selvittely- ja ohjaustyön tekee koulukuraattori.

Aurorassa kaikki väkivalta on kielletty- jopa leikkitappelut. Väkivallasta rangaistaan. Alkuopetuksessa tilanteet pyritään ensisijaisesti sopimaan keskustellen.

Luokan työrauhasta vastaa opettaja. Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella ilman, että häntä häiritään. Mikäli luokan työrauha vaatii erityistoimia, niitä koordinoi oppilashuoltoryhmä mutta vastuu on viimekädessä rehtorilla. "

tiistaina, syyskuuta 18, 2007

Johtokunnan pöytäkirjasta


REHTORIN syyskiireet taittuvat johtokunnan kokoukseen. Se on lukuvuoden suunnittelun päätepiste. Johtokunta hyväksyy talossa laaditut suunnitelmat ja myös sen, kuinka sitten keväällä toimintaa taas arvioidaan.

Meillä on ollut vuosia tapana pitää erillinen "iltakoulu", Aurora-seminaari, syyskuun alussa, jossa suunnitelmia on jo kåyty läpi yhdessä johtokunnan, koti & koulu ry:n ja henkilökunnan kesken, ja niinpä itse kokouksessa pykälä etenee rivakasti. Tänä syksynä osa papereista jaettiin vasta kokouksessa, mistä en anna itselleni papukaijamerkkiä. Joka tapauksessa vuodesta on tulossa mielenkiintoinen ja monipuolinen eikä vähiten juhlavuoden tuoman lisän vuoksi.

Kokousasioissa, jos missä, tietotekniikasta on valtavasti hyötyä. Edellisen vuoden esityslistat toimivat näppärinä pohjina. Esityslista muuttuu simppelisti pöytäkirjaksi, kun kunkin pykälän kohdalla on valmiiksi maagiset asian käsittelyä koskevat otsikot.

Olen myös pitänyt tavastamme laatia pöytäkirja heti realiaikaisesti, jolloin se on myös tarkistettu vartissa kokouksen jälkeen. Tämän jälkeen rehtori kasaa vielä paperit kansliaan julkisesti nähtäväksi, ja hoitaa pöytäkirjassa sovitut toimenpideasiat (meillä mm. johtokunnan täydentäminen). Sen jälkeen pöytäkirja lähtee suomenkieliseen opetuslautakuntaan, joka voi nostaa kunnallisen demokratian mukaisesti otto-oikeudella haluamansa asian omaan käsittelyynsä.

IHAN tykkänään johtokunnan kokoukseen eivät suunnittelukiireet lopu. 20.9 on päivämäärä, jolloin oppilaat lasketaan, ja sen perusteella määräytyy sekä opetukseen käytettävien tuntien määrä että lopullinen budjetti. Tänä syksynä oppilasmäärä on ollut elävämpi kuin aikoihin. Oppilaita tulee ja menee. Jopa sama oppilas on ehtinyt tulla kouluun tämän viiden viikon aikana ja jo lähteä pois. Mistähän se kertoo?

sunnuntaina, syyskuuta 16, 2007

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 16.9.07

OLEN pitänyt blogia yli 1.5 vuotta. Ensimmäinen blogini oli MSN spacessa. Tämä toinen blogspotissa.

PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tässä viikonvaiheessa tuolla "kuolleella" blogilla on ollut jo yli 20 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12.sta päivästä 2007 alkaen vaihdoin blogialustaksi bloggerin (Tästä uudesta ei näe kävijämääriä).
Päivitän blogiaiheet alustan mukaan kahdessa ryhmässä

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1.-15.9.-2007

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Aurora 50 v (26.1 9.8) • Auroran päivä (10.3) • Blogi (12.1 17.2 22.2) • Comenius-hakemus (26.3) • Duuniblues (23.1) • Educa (27.1) • Edunvalvomta 16.5. • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Heljä Misukka (24.4) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9) • Iltaopäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. )• JET (12.5) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6,9) • Jorma Munne (2.4) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2) • Kerhotoiminta (8.7) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9) • Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kunniamerkki ( 26.1) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) • Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsuus ( 26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) • Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1.) • Muutosvastustus (5.5 15.7) • Nahkiaiset (9.9) • Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16,8) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 ) • Oppitakuu • Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Perusopetus ( 12.7) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 )•Rehtorikiistat (21.8) • Rehtorikoulutus ( 7.8) •Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäintegraatio ( 6.9) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) • Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Jukka Sarpila (8.6) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 ) • Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suunnittelupäivä ( 13.8) • Säästöt ( 12.7) •Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • TriMIx (31.8) • Tulevaisuuskasvatus (1.7) • Tuntematon sotilas (18.8) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 ) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Ulkomaanmatkat (2.9) • Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Via Dolorosa (4.4. 6.4) •Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Vuoden luokanopettaja (24.3) • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9) • WSOY (28.1) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) •Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8).

...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

Lapsena olemisen ihme

KUVA: Köhler, Henning. Lapsena olemisen ihme. Suom. Maire Olkkonen. 2003. Helsinki: Suomen Antroposofinen liitto.

PYHÄAAMUUN sopinee hieman syvällisempienkin asioiden pohdiskelu. Niinpä tartuin Henning Köhlerin ihastuttavaan teokseen Lapsena olemisen ihme. Kyseessä on tiukasti antroposofinen teos, joten pieniä nielemisvaikeuksia kyllä esiintyi. Mutta teoksen perusviesti on upea!

Meillä itse kullakin on oma näkemyksemme kasvatuksesta ja opetuksesta. Toisilla näkemys on pinnallinen, toisilla syvällinen, toisilla hajanainen, toisilla johdonmukainen. Fiksu näkemys on sopusoinnussa eräitten filosofisten perusolettamusten kanssa. Näistä keskeisimpiä on käsityksemme ihmisestä ja lapsuudesta sen osana.

KÖHLER kuvaa teoksessa vastaanpanemattomalla tavalla tuon näkemyksen merkitystä. Antroposofeilla on äärimmäisen individualistinen ihmisnäkemys. Periaatteessa ihmista voi kuvata kahdella tavalla:
1. lapsi on geeniensä ohjaama
2. lapsi on tyhjä taulu, jonka tyhjyyden ympäristö (kasvatus) täyttää oppimisen kokemusten kautta.

Antroposofien mielestä lapsi on näitä kahta, mutta sen lisäksi vielä muuta. Lapsella on elämäntaipaleensa alusta aivan oma, muista eriävä olemus, jonka itseyttä meidän on kunnioitettava. Se, mikä lapsessa on omaa, on kolmas osa hänestä. Tälle kolmannelle osalle nykyinen tiede on vielä tavallaan sokea. Lapsessa on oma plastisesti luova alkuviettinsä, oma plastisesti luova keskeinen motivaatioonsa, joka on aivan omaa laatuaan. Tämä ihmisyyden kolmasosa on olemassa yksilöllisyytenä jo ennen syntymää, ennen hedelmöitystä ( vaikea niellä, vaikka kirjoittaja siteeraa Maria Montessoria)

Tässä ihmiskäsityksessä me emme ole (vain) seurausta jostakin. Sitä, mikä ihmisessä on ominta, ei pysty järjellä käsittämään, mutta silti voimme tukea sitä. Lapsen yksilöllisyys on kaikkein pyhin, se ei tarvitse kasvatusta, se kehittyy itsenäisesti. Lapsi tietää ensi sekunneistaan alkaen, mitä pohjimmiltaan tahtoo. Meidän täytyy vaistota hänen tahtonsa.

JOS olemme valmiit jakamaan näin vahvasti individualistisen käsityksen ihmisestä, meidän on oltava valmiita myös vetämään siitä johtopäätöksiä kasvatukseen.
1. lapsi ja aikuinen ovat persoonina tasavertaisia. Mitä siitä pitää seurata?
2. meidän on kunnioitettava jokaisen yksilöllisyyttä, omaa kohtaloa, kasvukipuineen. Mitä siitä seuraa?
3. elämän päämäärä on n itsensä löytäminen. Mitä siitä seuraa?
4. ihminen on erittäin herkästi muovailtava ja haavoittuva. Mitä siitä seuraa?

JÄÄNPÄ pohtimaan.

lauantaina, syyskuuta 15, 2007

Viikko kului taas siivillä

KUVA: Viikon löytö netistä jonkin konsultifirman sivuilta. Oppiminen syntyy tekemisestä, puhumisesta ja kuuntelemisesta.


HYVÄÄ ILTAPÄIVÄÄ, rakas blogi!

Iltapäivätorkkujen jälkeen wirtaa riittää taas yhteenvetoon viidennestä kouluviikosta. Lastun otsikkoon vaikutti luonnollisesti se, että maanantaina sitä lennettiin lentokoneella edes ja takas. Oulun koneissa laskeutumistelineet toimivat, mutta uutisista sai lukea, että turhan monella muulla koneella oli hengenvaarallisia tilanteita.

Viikko myös vilahti nopeasti. Teknisen työn tunnit sujuivat ok, joskin sitä ei aina muista kuinka alhainen turhautumisen sietokyky joillain sope-oppilailla on. Olisiko kolme kokousta viikossa muodostumassa standardiksi: tällä viikolla siis OHR, YT ja rexi-info. Poissa konttorilta noin 1,5 päivää. Taidanpa seurata senkin määrää, Tällä kertaa syynä töiden tasauspäivä ja oppimiskeskuksen II aallon rexien tapaaminen. Lisäksi viiletin Vespalla pikainterventioita.

Viikon vauhti oli siinä siinä, pysyikö se sopivan rajoissa. Africa Tales nähtiin. Opetusharjoittelijat perehdytettiin. Meinasin unohtaa " Hölmöläisten" presentaation, mutta ppt syntyi kyllä ennen esitystä. Monen tärkeän asian suhteen olen sen hilkun myöhässä, että itseä kiukuttaa. Tällainen on esim. lukuvuoden toimintakalenteriin kuuluva tapakasvatusohjelma. Erityisesti kiukuttaa, että itsestä riippumattomat asiat tökkivät. Kun tietokonejärjestelmät tökkivät maanantaina ja tiistaina, ja opettajien palkkakorttien deadline kaatui päälle, työnhallinnan tunteessa oli itsetunnon menevä aukko. No, lopulta asiat järjestyivät. EHijat toimi. Johtokunnan esityslista lähti aikataulussa. Perjantaina lupasin vielä ottaa hoitaakseni Oppimiskeskusten yhteisen raha-anomuksen työstämisen. Tänä aamuna suunnittelin Espoon ja Opetushallituksen yhteisen tulevaisuuskasvatuksen kouluttajakoulutuksen kahdeksan päivän ohjelma.

Syyslukukauteen kuuluu 19 viikkoa. Yli neljäsosa on jo takana. Syksy näkyy puiden lehdissä ja ilman viimassa. Syysflunssa kaataa opettajia. Vespailija joutuu pukemaan päälleen ihan talvihousut- ja takit. Surullista. Punakone joutuu talvisäilytykseen parin viikon kuluttua.

perjantaina, syyskuuta 14, 2007

10 vuotta sitten



EILEN KYMMENEN VUOTTA sitten isäni kuoli. Sain soiton asiasta koulutuskeikalle Lempäälään. Luultavasti kiersin puhumassa esi- ja alkuopetuksen taidekasvatuksesta. Oli syksyinen viikonloppu. Ja jollen väärin muista soiton jälkeen jokseenkin lyhytuninen yö paikallisessa majoitusliikkeessä.

Kuolema on kumma juttu. Vaikka isää ei enää ole, vaikka häntä ei voi nähdä, hän elää kuitenkin vahvasti mielissä. Huomaan ajattelevani usein häntä. Ja toki kaipaavani. Minä kuulun niihin, jotka haluavat käydä hautausmaalla. Ja aika usein käynkin. Siellä syntyy erityinen tila toisen muistamiselle.

MONI ASIA on toisin kuin 10 vuotta sitten. 13.9.1997 asuimme Niipperin koulun opettaja-asunnossa. Millähän autolla ajelin?Ehkä hopeisella 5-sarjan vanhalla bemarilla? Sitä seurasi sitten punainen Opel Astra. Elämäni toinen ihan uusi auto. Astra taas vaihtui A-sarjan pikkumersuun. Ja se taas 3-sarjan punaiseen bemariin, se 3-sarjan lyhythäntäiseen mustaan bemariin ja se nykyiseen E-sarjan vanhaan mersuun. Että semmoinen ketju.

Nelonen aloitti tv-toiminnan. Suomi oli juuri liittnyt EU:hun. Martti Ahtisaari oli presidentti ja Paavo Lipponen pääministeri. Iso-Britanniassa valtaan nousi nuori Tony Blair. Prinsessa Diana kuoli. Bill Clinton käytti sikaaria sopimattomasti.

Kouluissa toivuttiin hitaasti lamasta. Vantaa lomautti opettajia. Olimme juuri ottaneet käyttöön uuden itse laaditun opsin. Comenius-hankkeemme kukoisti, ja opettajat matkustivat Englantiin ja Itävaltaan. Virtuaalilemmikit villitsivät lapsia. Hartwall-areena avattiin.

Minä olin aloittanut juuri aktiivisesti väitöskirjatyön. Aikamatka olijohtava historian oppikirja. Ja olin 43-vuotias nuorukainen. Norppa oli 10 vuotias. Oi niitä aikoja.

torstaina, syyskuuta 13, 2007

Hölmölän kylässä?



TÄNÄÄN oli Hölmöläisten päivä. Sen raportoinninkin voi toteuttaa lopusta alkuun.

JJ ja Ripa tallensivat aamulla videolle Sixmixin hölmöläisketsiä. Jostain syystä ääni pätki, eikä siirto rompulle onnistunut. Näytin kuitenkin otteita tuotoksesta Pikku-Aurorassa pidetyssä Hölmöläisprojektin info-tilaisuudessa klo 16.45. Paikalla oli mukavia opettajia Viherlaakson ja Järvenperän yläkoulusta ja rehtori Karamzinin alakoulusta.




Yhdistyksistä tunnistin ainakin Lippajärveläiset, Perinneyhdistys Auroran ja kaksi ruotsinkielistä yhdistystä. Minä ja Hannele Krohn johdimme puhetta. Tilaisuus oli oikein myönteinen, ja olihan aihetta, kun Jori Dolivo oli nostanut Espoo 550- esittelynsä listalle mm. Hölmöläiset. MInusta Espoon kannattaisi nostaa Hölmöläiset oikein perinnerikkaudekseen.

TUNTUI vähän hölmöltä ajaa hirveässä kiireessä Valtuustotalolta koululle takki täynnä JET-kansiota. Ne nimittän vihdoin palautettiin. Sateen uhka oli vespamiehelle hirveä. Mutta vielä enemmän minua oli hölmistyttänyt Marjo Sotalan antama tieto, että mahdollisessa lakossa rexit ovat töissä. Noinkohan kaupunki voi sen yksipuolisesti päättää? Muuten rexikokous Omniassa sujui tuttuun tapaan. Ensin kahvit ja kakut. Sitten paljon asiaa, johon on hiukan liian vähän aikaa.

VARSINAISIA uutisia ei ehkä kuultu. Sotala kertoi, että lokakuussa saadaan taas esittää henkilökunnan palkitsemisia. Paitsi jos on lakko. Silloin ei saa. Tuomarilan koulun Olli esitteli väitöstututkimustaan, sai kukat ja oikein seisaaltaan annetut ablodit. Kouluja etsittiin pilotoimaan perhekeskus-konseptia. Koulunkäyntiavustajien asemaa ollaan parantamassa.

KOULUPÄIVÄ sujui sukkelaan. Tein paperihommia. Lähetti nouti Luokanopettaja sinikopiot. Kävin Esan luokassa käynnistämässä Viisaan opettajan mallin. Immua haastateltiin väitöskirjaan. Esittelin kouluamme Ninan opetusharjoittelijoille. Katsoimme myös pätkän Ronja-produktiosta. Oli se upeaa. Leikkikentällä kaikki hyvin.

AAMU nousi aikaisin. Heitin Norpan autolla töihin 5.30. Klo 8 Riku tuli hakemaan Norpan autoa- ja se pantiin kuntoon. Naputtelin kotona hommia, ja ehdin nipin napin klo 9.45 välitunnille.

keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007

Olo kuin Hannu Hanhella!


KUVA: Hannu Hanhi, lainattu osoitteesta http://www.akuankka.fi/lukemista/tietolaari/hahmogalleria/hahmot/?d=5402

AKU ANKAN sivuilla esitellään Hannu Hanhi seuraavasti: " Hannu Hanhi on Akun serkku. Hän on maailman onnekkain hanhi - omien sanojensa mukaan Hannu on syntynyt onnellisten tähtien alla ja on "onnettaren kultapoju". Hannu on ansainnut työtä tekemällä elämässään ainoastaan yhden lantin (ja häpeää sitä syvästi). Yleensä hän laiskottelee kotona, luottaa satumaiseen onneensa - ja silloin tällöin kilpailee Akun kanssa mm. Iineksen sydämestä ja suukkosista." Hannu luonteenpiirteitä ovat onnekas, omahyväinen, laiska. Ammatti on ylpeästi työtön. Harrastuksia ovat loikoilu, laiskottelu, Iineksen liehittely.

TÄNÄÄN olo oli kuin Hannu Hanhella. Asiat sujuivat hienosti ja ilman ponnistelua. Paisti aamuherätys. Heitin Norppa-tyttäreni puoli kuudeksi töihin Leppävaaraan. Hänen oma autonsa on kaput.

Aloitamme keskiviikkoaamut YT:llä, ja tällä kertaa Kaija esitteli omaa luokkaansa. Puhuimme vakavia asioita ja myös kevyempiä. Päivän tärkein asia oli saada opettajien tuntitiedot eHijat- järjestelmään, ja sehän onnistui. Saimme kolme uutta oppilasta, joka tiesi myös lisää tuntiresurssia.



OPPILAAT saivat seurata taitavan afrikkalaisen teatteriryhmän esitystä. Vitsi, että sambialaiset osaavat käyttää ruumistaan (=kehoaan) tanssiessaan. Esitys oli ilmainen, ja viulut maksoi yhteistyökumppanimme Pikku Aurora.

Teknisen työn tunnilla tehtiin taas ahkerasti töitä, ja saimme lähes valmiiksi merirosvolaivan.

ÄLYSIN vasta tänään, että huomenna on tärkeä hölmöläistilaisuus Pikku-Aurorassa. Onneksi JJ on niin älyttömän joustava. Luulen, että saamme pienen esityksen vieraiden iloksi.



ILLALLA ajelin vespalla Hesaan hakemaan Luokanopettajan ns. sinikopiot. Lehdestä tulee ihan näyttävä. Samantien ajatukset harhailevat jo seuraavaan lehteen.

tiistaina, syyskuuta 11, 2007

Prinssi on jo Pekingissä

KUVA: Prinssi = Santtu

LYSTI PÄIVÄ. Juoksua riitti. Aamulla heitin autolla prinsessan = Norpan, töihin Shellille Leppävaaraan klo 5.30. Reipas aamunousu tarjosi mahdollisuuden naputella tekstejä ennen koulunalkua.

KLO 9:ksi koululle. Kaksi tuntia sope-teknistä. Suuri osa jaksaa tehdä töitä! Sitten laskemaan opettajien tunteja. Huomenna klo 8 piti olla dealine opettajakorteille, mutta e-Hijat menkin jumiin klo 20. Ei ole totta!

OHR kokoontui, ja kaksi luokkaa ehdittiin käydä läpi. Samaan aikaan oli yhden oppilaan iso palaveri. Harmi, ettemme osaa vielä olla kahdessa paikassa yhtä aikaa.

KLO 16 minulla oli tapaaminen Kilonpuiston koululla, Kuvaan videota " 10 järisyttävästä tapahtumasta" kodin ja koulun yhteistyössä. Ekassa otoksessa Laura Siponen kertoi kokemuksistaan musiikkinäytelmän teosta.

Sitten vein Riku-esikoisen Vespalla kotiinsa. Hänen autoonsa kun on murtauduttu viime viikolla. PÄivällä oli vielä + 19 ° lämmintä, mutta pian nämä pyöräilykelit loppuvat, nyyh!

JA SITTEN PÄIVÄN huippuhetkeen. Keskimmäinen lapseni, Santtu, on kolmen kuukauden reppu matkalla Aasiassa. Tänään hän soitti Pekingistä. Monta päivää junassa Venäjän läpi, ja nyt perillä Kiinassa. Upeaa tämä nykyajan nuoriso, joka uskaltautuu tuollaisiin seikkailuihin.

maanantaina, syyskuuta 10, 2007

Oookkona Oulusta?

KUVA: Finnair kiitää Helsingin ja Oulun välin tuntiin.

OLEN kuulema, ainakin vähän, Oulusta. Äitini isoisä Juho Ranta muutti Ouluun yli 100 vuotta sitten vuonna 1904 ja toimi siellä vuoteen 1935 saakka Oulun tuomiokirkon kanttorina ja Oulun lyseon musiikin opettajana. Näin sain kertoa tänään oululaisille rehtoreille, joita perehdytin vapaapäiväni kunniaksi Rakuan kuntoutuskeskuksessa.

TEEMANA oli 21. vuosisadan johtaminen, ensimmäinen ns. fullanilainen koulutuspaketti, jonka lokalisoinnissa olen saanut olla mukana. Sama paketti, jota vedin keväällä Seinäjoella ja jota koekäytin Turun rexien peruskurssilaisille toukokuussa. Alkuperäiset clipsit ja U-tuben epäviralliset herättivät keskustelua. Ilmapiiri iloista. Laitteet toimivat ja ruoka maistui. Ihan klo 10-17.30 ei riitä, juttu jää vähän kesken.

Olen siis Oulussa toisellakin lailla. Naputtelen tätä lastua lentokentän langattomassa verkossa, jonka saa toimimaan pienillä kepulikonsteilla ilman rahaa.

ELI PELKÄÄNKÖ poliisia :-)?

sunnuntaina, syyskuuta 09, 2007

Pikku Uutisia 2

PIDIN EILEN LOMAPÄIVÄN. Vaimo laittoi Macinkin käyttökieltoon. Leikkasin nurmikkoa. Siistin kirjahyllyä. Luin kaksi kirjaa. Kävin kaupoissa. Nyt elämä palaa normaaliksi, ja pääsee taas naputtamaan koneella. Ajattelin pohdiskella muutamia viime viikon uutisia.

1. HELSINKI KIELSI LUKIOIDEN NAHKIAISET



Helsingin lukioissa ei sitten enää järjestää nahkiaisia eli oppilaskasteita. Opetusvirasto lähetti Helsingin lukioihin perjantaina ryhmäkirjeen, jossa nahkiaiset kielletään. Onneksi olkoon Helsinki. 100 % tuki ratkaisullenne.

Jos koulukiusaamiselle halutaan tehdä jotain, kouluista on poistettava rakenteet, perinteet, rituaalit, joissa toisten nolaaminen ja satuttaminen hyväksytään. Helsinki perusteli ratkaisun hienosti opetussuunnitelmalla.

Tottakai ratkaisusta tulee kuulumaan kitinää. Mutta tämä on niitä asioita, joissa nuoret tarvitsevat aikuisten asettamat rajat.


2. VAIHTUUKO OPETUSHALLITUKSEN PÄÄJOHTAJA?




Perjantaina 7.9 päättyi hakuaika Opetushallituksen pääjohtajaksi. Hakijoita oli kuulema 16. Hesarin mukaan nykyisen pääjohtajan Kirsi Lindroosin jatkamista pidetään epätodennäköisenä. Näin voi olla poliittisista syistä. Lindroos on demari, ja nyt valta on Kepulla ja Kokoomuksella. Näin voi olla myös muista syistä. Opetushallituksen väki on viime vuosina ajautunut kestämättämiin sisäisiin riitoihin. Osa Opetushallituksen henkilöstöstä ei ole ollut tyytyväinen hänen toimiinsa, jotka Lindroosin mukaan taas ovat olleet tarpeellisia. Kiistoja on selvitelty mm. poliisin ja eduskunnan oikeusasiamiehen voimin.

16 hakijan joukossa on mielenkiintoisia hakijoita. Ykkössuosikki on kuulema Opetusministeriön Timo Lankinen. Ministeriöstä paikkaa hakee myös yleissivistävän koulutuksen yksikön johtaja Eeva-Riitta Pirhonen (joka oli yksi Suren reksipäivien keynote-puhujia). Opetushallituksen sisältä imua ei ylöspäin ei ole ollut. Harmi, ettei Irmeli Halinen ole laittanut papereita sisään. Sen sijaan mukana on useita "maanpakoon" Opetushallituksesta lähteneitä. Koulutuksen arviointikeskuksen pääsuunnittelija Esko Korkeakoski on aikoinaan vetänyt Opetushallituksen arviointihankkeita, ja minäkin olen saanut tehdä hänen kanssaan yhteistyötä. Fiksu mies. Petri Pohjonen on Lindroosin "syrjäyttämiä" ylijohtajia. Helsingin Avoimen yliopiston johtaja Tapio Kosusen olen myös tavannut. Hän oli muistaakseni opetusministeri Maija Raskin (SDP) erityisavustaja. Puoluetausta saattaa olla rasite. Kiinnostavaa on myös, että opetus- ja kulttuuriasioiden johtaja Anneli Kangasvieri on lähtenyt kisaan Kuntaliiton korkeimmalta sivistyspallilta. Myös Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen on hakenut tehtävää. Eihän meillä ole varaa häntä sinne päästää.

Jos minä joutuisin tekemään valinnan (mikä edellyttäisi, että valtioneuvosto julistaisi minut diktaattoriksi), hakisin tehtävään henkilöä, jolla olisi parhaat edellytykset ymmärtää pedagogiikka ja koulutuksen globaaleja virtoja sekä praktisesti että teoreettisesti. Kutsuisin tehtävään dosentti Pasi Sahlbergin, joka on toiminut useita vuosia opetushallituksesta virkavapaalla Maailmanpankissa opetusasioiden erityisasiantuntijana ja siirtynyt kesällä Euroopan koulutussäätiön tehtäviin Torinoon.


3. LASTEN KANSSA TYÖTÄ TEKEVIEN PALKAT OVAT KASVANEET HEIKOIMMIN


Tämän aamun Hesarista sai lukea, että lääkäreiden palkat kunta-alan huippua, ja että palkkakehitys on ollut rakettimainen. Lääkärien ja hammaslääkärien palkat ovat nousseet euroissa laskettuna eniten vuosina 1975-2006. Vähiten nykyeuroina laskettuna ovat nousseet lastenhoitotyöntekijöiden ja kirjastotyöntekijöiden palkat. Vertailussa on mukana myös yli- ja lisätyöt ja palkkojen nousu on muutettu elinkustannusindeksin avulla vastaamaan vuoden 2006 euroja.

Jos kokonaisansioden kasvua tarkastellaan suhteellisesti, eniten palkkojaan ovat kasvattaneet talous- ja hallintojohtajat sekä kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat. Kodinhoitajien palkka on lähes 1,6-kertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta euroissa nousu on ihan muuta: vain 700 euroa. Esimerkiksi talous- ja hallintojohtajilla palkka on kasvanut 1 300 eurolla.

Suhteellisesti laskettuna vähiten palkka on noussut lastenhoitotyöntekijöillä, joiden palkka on vain noin 1,2-kertaistunut samassa ajassa. Suunnilleen yhtä vähän palkka on noussut suhteellisesti peruskoulun ja lukion lehtoreilla ja tuntiopettajilla. Luokanopettajien palkka on noussut enemmän kuin aineenopettajien siksi, että tietoisesti on pyritty tasamaan näiden kahden opettajaryhmän palkkoja.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijan Ossi Korkeamäen mukaan palkkakehityksestä näkyy hyvin, miten lasten hyvinvointiin panostaminen on jäänyt ainakin lasten kanssa työtä tekevien palkkojen osalta pelkkiin juhlapuheisiin. "Koulutukseen nähden he ovat alipalkatuimpia."

4. TULEEKO KOULULAKKO?


Kuten lehdistä luimme Kunta-alan neuvottelut keskeytyivät keskiviikkoiltana 5.9. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat eivät tyytyneet ratkaisuun, jossa kaikkien kunnan työntekijöiden palkat olisivat nouseet huomattavat 9 %. Työnantaja veti tarjouksensa pois, ja neuvotteluissa on katko.

Tilanne osoittaa mainiosti sen kylmän tosiasian, että palkkaneuvotteluissa tapellaan yhtä aikaa työnantajaa ja toisia työntekijäryhmiä vastaan.

Enpä kadehdi neuvottelijoita. Jos lakko tulee, hallitus ei (ehkä) anna lupaamiaan lisävaltionapuja. Jos muut alipalkatut ryhmät antavat periksi ja hyväksyvät sen, että korotukset suunnataan vain hoitajille, toista tilaisuutta nostaa muita ryhmiä kuopasta ei tule.

Vanha sopimus on voimassa syyskuun loppuun. Sen jälkeen työrauhavelvoite ei ole enää voimassa. Mahdollisista lakoista on tietysti ilmoitettava sovitulla tavalla etukäteen. Vaarallisia lakkoja sovitellaan ja siirrellään. Jos koulupuoli ajetaan lakkoon,niin ne ajoittuvat varmaankin loka-marraskuulle. Toivotaan kuitenkin, että syysloma olisi vain jo kalentereihin merkityn mittainen.


5. ESPOON SIVISTUSTOIMENJOHTAJAN PAIKKA KIINNOSTAA



ESPOON organisaation huipulla on kaupunginjohtaja ja hänen alaisinaan kolme toimialajohtajaa. Entiset toimialajohtajat (Metso ja Louko) vakinaistettiin, mutta sivistystoimenjohtajan paikka pantiin hakuun, kun Kristina Wikberg lähti Kuntaliittoon. Hakijoita on. Poliittisilla puoluille on nyt valinnan varaa. LänsiVäylän tietojen mukaan suosikin paikalta kisaan lähtee juristi ja entinen kansanedustaja Susanna Rahkonen. Tehtävästä ovat kiinnostuneet myös mm. Vantaan. Lohjan ja Siuntion sivistysjohtajat. Espoon koneiston sisältä vahva hakija lienee nykyinen opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. Varsin moni hakijoista on demaritaustainen. Siitä voi olla hyötyä, koska Espoon kunnallispolitiikassa Kokoomus on lopettanut SDP:n kiusaamisen. Vanhimmat meistä muistavat, että demarit jätettiin ilman toimialajohtajan paikkaa edellisellä kierroksella, kun Liisa Tommila pantiin sivuun.


6. PERUSOPETUKSESSA ANNETAAN VÄHEMMÄN OPETUSTA KUIN 90-LUVULLA



VIIME viikon maanantaina Opetushallituksessa pidettiin toimittajille info. En ehtinyt sinne, vaikka kutsun sainkin. Hesarista sai lukea, että Opetushallituksen pääjohtaja oli nostanut esiin kysymyksen oppilaiden saaman opetuksen määrästä. Hänen mukaansa yhdeksän peruskouluvuoden aikana kertyy tänään opetusta puoli vuotta vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Opetustarjonnan pieneneminen johtuu lähinnä siitä, että yleensä kunnat tarjoavat opetusta vain nykylain vaatiman vähimmäismäärän.

Kuntaliitto kiirehti torjumaan tiedon. Sen mukaan kunnat antavat opetusta enemmän kuin vain vähimmäismäärän. Ehkä puoli vuotta on liioittelua, mutta nopeasti arvioituna tunteja on kyllä kadonnut meillä Espoossakin melkein joka luokka-asteelta 1-2 viikosta. Monessa ala- ja yläkoulussa annettiin 90-luvulla tietyille oppilasryhmille enemmän opetusta kuin toisille. Meilläkin Aurorassa oli mahdollisuus ns. extratunteihin. Kyse on tietysti rahasta. Mutta myös tasa-arvoajattelusta.

7. KOULUPOIKA HYÖKKÄSI OPETTAJAN KIMPUUNN


ILTALEHTI kertoi, että naisopettaja pahoinpideltiin keskellä koulupäivää 6.9. Laajavuoren koululla Vantaan Martinlaaksossa. Oppilaat olivat palaamassa välitunnilta, kun viides- ja kuudesluokkalaiset pojat ryhtyivät tappelemaan koulun pihassa. Opettaja meni väliin ja yritti hillitä oppilasta ottamalla tästä kiinni. Toiselta oppilaista meni pinna ja hän löi nyrkeillä opettajaakin. Paikalle soitettiin poliisipartio. Tilanne rauhoittui kuitenkin ennen sen saapumista.

Jo jonkin aikaa OAJ on ollut huolissaan opettajien turvallisuudesta. Tämä tapaus osoittaa, että huoli ei ole aiheeton. Toki opettaja teki rikosilmoituksen, mutta koska lyöjä on alaikäinen, hän selviää ilman rikossyytettä. Naisopettaja sai kahakassa vammoja. Opettajaa lyöneen oppilaan vanhemmat kutsuttiin koululle. Myös toisen koulupojan kotiin lähti tieto tapahtumista. Koulu antanee lyöjälle rangaistukseksi jälki-istuntoa, tai kirjallisen varoituksen. Vahvin koululla oleva rangaistuskeino on erottaminen määräajaksi. Auttaaneeko. Pojan katu-uskottavuus senkun kasvaa.

perjantaina, syyskuuta 07, 2007

Sure koulutti rehtoreita

KUVA. Opekon Uudenkaupungin rehtorikoulutusryhmä oli upeasti edustettuna Wanhassa Satamassa 6.-7.9. pidetyillä rehtoripäivillä. Oli hienoa tavata heidät.

Suomen Rehtorit ry. on käynnistänyt laajan PRO REXI 2015-hankkeen, johon kuuluu myös uudenlainen rehtorien täydennyskoulutus. Kyseessä on fullanilaisen konseptin koekäyttö. Ensimmäisen seminaaripäivän ohjelmassa esiteltiin hallinnon näkymiä rehtorin ammatin kehittämiseen, dosentti Mauri Grönroosin Kiinan kulumisia ja hollantilaisen professorin luento Einstein-sukupolvesta. Kiina on diktatuuri, jossa kansa tottelee nurisematta. Kun yhdessä kaupungissa moottoripyörät savuttivat ilmaa, ne yksinkertaisesti kiellettiin. Viikon kuluttua pellolla oli 140 000 hylättyä moottoripyörää. Kiinan bkt-kehitys on huimaa, ja se tapahtuu luonnon kannalta kestämättömällä tavalla. Hollantilainen luennoitsija Tri Peter Karstanje tuntui kovasti ihailevan nykynuorten uutta elämäntapaa, joka on vaikuttanut myös heidän oppimispreferesseihinsä. Hmmm.

Päivän päätteeksi minä sitten avasin Pasi Valteen tutkimusten pohjalta mahdollisuuksia selvitä hengissä pakkomuutoksista . Ppt- hajosi juuri hetkeä ennen, mutta ehdin tehdä uudet ennen luennon alkua HUH!


KUVA: Ensimmäiseen seminaaripäivään klo 10-17 osallistui noin 166 rehtoria eri puolilta Suomea. Päivä päättyi pieneen coctail-tilaisuuteen, jossa Kati Tuurala piti puheen.

Espoolaisia opettajia oli mukana tapahtumassa kymmenkunta: Bongasin ainakin Ellen Hakkaraisen, Helena Heinäsen, Jukka Kuittisen, Aila Ramm-Schmidtin, Jukka Sarpilan, Lasse Utin ja Antti Ylitalon. Mukavaa. Myös opetuspäällikkömme Ilpo Salonen ehti kiireiltään tapahtumaan ja juhlaillalliselle.

KUVA: Hiukka teimme töitä, että ääni saatiin kuulumaan. Viisi dataprojektoria heitti kuvaa, joten kaukaakin näki ppt:t.

KUVA: Rehtoripäiviin kuuluu perinteisesti upea päivällinen.
Minulla oli ilo istua kutsuvieraiden pöydässä. Pöytää isäänöi Suren varapuheenjohtaja Jukka Kuittinen.

Päivälinen oli maittava:alkupalaksi nieriää ja pääruuaksi kunnon punaista lihaa. Kotiin pääsin taksilla puolen yön aikoihin, ja eikun hiomaan toisen päivän ohjelmaa ja varmistamaan että clipsit saa auki. Ihan aikaisin en päässyt nukkumaan.


KUVA: Dosentti Pasi Sahlberg piti päivällispuheen. Vaskivuoren Big Band soitti taitavasti.

TOINEN SEMINAARIPÄIVÄ käytettiin Suomeen ja neljään tuntiin lokalisoitiin Fullanin mallin opiskeluun. Minulla oli vetovastuu. Kahdeksaan eri teemaryhmään (konferenssiin) osallistui 66 rehtoria. Työskentelyä jatketaan tammikuuhun saakka alueellisissa seminaareissa; Oulu 15.-16.10.2007 , Kuopio 31.10.-1.11.2007 , Helsinki 22.-23.11.2007 ,Turku 29.-30.11.2007 (laivaristeily) ja Jyväskylä 17.-18.2008. Ihan kaikkin en aikataulusyistä pääse, mutta kolmeen näillä näkymillä. Turnee päättyy tammikuussa Educaan.

KUVA. Suren uusi puheenjohtaja Peter Johnson ja PiL-yhteistyökumppani Kati Tuurala olivat illalla onnellisia, kun kaikki oli saatu hienosti toimimaan.


KUVA: Fullanin oppia työstettiin fullanilaisilla menetelmillä, joihin kuului mm. ns. palapelitekniikka. Fullan puhui clipseillä, ja teksti löytyi Suomeksi sekä kuvasta että työkirjasta. Muita työtapoja olivat lämmittelytehtävä, omien kokemusten pohdinta ja mm. akvaario.

KUVA: Onneksi minulla oli apukouluttajana Elvis.

keskiviikkona, syyskuuta 05, 2007

Pikku Uutisia



KERHOJA ESITELTIIN VANHEMMILLE

TIP-koordinaattori Sari Törrönen oli saanut kouluravintolaan lähes kaikki ensimmäisessä aallossa kerhotoimintaa järjestävä tahot. Lapsille on jo nyt tarjolla monipuolinen valikoima harrastustoimintaa mm. käsitöitä, sanapajaa, köksakerhoa, Sporttis-kerhoa, eläinkerhoa, rock-kanteletta ja perinteisempää soitonopetusta. Seuraava aalto kerhoja käynnistyy vielä syyskuun aikana. vanhemmat toivoivat mm. nikkarointia, monipuolista liikuntakerhoa, bänditoimintaa

AURORAN OPETTAJAT: LUUNJAN KOULULEIRI TOUKOKUUSSA

Tämän aamun työpaikkakokouksessa Auroran opettajat päättivät valmistautua perinteiseen Luunjan koululeiriin ensi toukokuussa, viikolla 20. Viime keväänä leiriä ei järjestetty rahankeruuta koskeneiden ohjeiden vuoksi.

AURORAN EMÄNTÄ " IMMU" MESIÄINEN KOULUN JOHTOKUNTAAN

Samainen työpaikkakokous päätti esittää yksimielisesti Immun valintaa henkilökunnan edustajaksi koulun johtokuntaan virkansa jättäneen Anu Kiesvaaran paikalle. Lopullisesti päätöksen tekee suomenkielinen opetuslautalunta.

TULEEKO LAKKO ?

Koulujenkin toimintaan vaikuttavat palkkaneuvottelut jatkuvat. 7.9. on tärkeä päivä.

SUOMESSA KOULUKIUSATTUJA KYMMENIÄ TUHANSIA

Uusimman tutkimuksen mukaan alakoulussa kiusataan toistuvasti n.16 % oppilaista. Viikottain kiusattujen osuus on noin 10 %.

SINI- JA SKIDIKARHUJA KÄYTIIN BENCHMARKKAAMASSA

Espoolaisten Järvenperän, Koulumestarin ja Kirkkojärven koulujen opettajia oli seuraamassa koulussamme kehitettyä tapaa opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Pitivät näkemästään.

AURORAN RYHMÄINTEGRAATIOSTA ILOINEN KIRJOITUS HESARISSA

Kaksi koulumme ekaluokkalaisten vanhempaa oli kirjoittanut Hesarin yleisönosastolle jutun Auroran ja Mikkelän koulujen esimerkillisestä toiminnasta kehitysvammaisten lasten ryhmäintegraation edistäjinä. Ykkösluokan opettaja Kaija Kuivanen on valittu mukaan kansainväliseen Pestalozzi-seminaariin mm. kertomaan tästä mallista.

XVII:SSA AURORA-SEMINAARISSA ENNÄTYSMÄÄRÄ OSALLISTUJIA

Maanantaina 3.9 pidettiin Auroran Kappelissa perinteinen Aurora-seminaari, joka on koulun väen ja vanhempien kohtaamisfoorumi. Perinteiseen tapaan Koti & Koulu ry. tarjoksi iltakahvit, ja johtokunnan puheenjohtaja Paula ja Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Susanna Lehti avasivat tilaisuuden paripuheella. Sen jälkeen rehtori loi näkökulmia tietoyhteiskunnan kasvatushaasteisiin. Pääosa seminaariajasta oli varattu lukuvuoden yhteissuunnittelulle learning cafe-menetelmällä. Ideoimme mm. tapahtumakalenteria, kestävän kehityksen malleja, tapakasvatusta, koulun 50-vuotisjuhlia, keinoja lisätä koulun väen hyvinvointia ja parantaa sekä koulun sisäistä että ulkoista tiedonkulkua. Osallistujamäärä ylitti 40.

tiistaina, syyskuuta 04, 2007

Koulukiusasaminen on hälytysmerkki!


EILEN uutiskynnyksen ylitti lapsista tehty tutkimus. Suomalaisen lastenpsykiatrian alaan kuuluvan yli 20 vuotta kestäneen poikien seurantatutkimukseen mukaan koulukiusaaminen on erittäin vakava oire myöhemmistä vaikeuksista. Kahdeksanvuotiaina päivittäin toisia kiusanneille kertyi nuoruus- ja aikuisiässä selvästi enemmän rikoksia. Erityisen suuri riski oli, jos kiusaamiseen liittyi muita käytöksen ja tunne-elämän ongelmia. Tälläisella yhdistelmällä on selkeä yhteys myöhemmän iän rikollisuuteen. Niiden poikien, joilla havaittiin pelkästään ADHD tai käytöshäiriöitä tai tunne-elämän häiriöitä, ennuste oli huomattavasti parempi kuin sellaisten, jotka kärsivät sekä käytös- että tunne-elämänhäiriöistä.

Yhteys todettiin yhtä ikäluokkaa kattavassa- vuonna 1981 syntynet pojat- edustavaan 10 % otokseen perustuvassa suomalaistutkimuksessa, joka julkaistiin Journal of American Academy of Child and Adolescent Psychiatry´n tuoreessa numerossa. Tutkimusaineistona oli lähes 2600:n pojan tietoja mm. poliisin rikosrekistereistä, armeijan tekemistä psykiatrisiin diagnooseista ja poikien itsensä eri-ikäisinä raportoimista ongelmista. Kohdejoukko täytti itse esim. kahdeksanvuotiaina lomakkeet, joissa kysyttiin muun muassa kiusaamista ja mielenterveyden häiriöiden oireita. Niitä tiedusteltiin myös opettajilta ja vanhemmilta.

Vuonna 1981 syntyneistä miehistä neljä prosenttia on tehnyt ikäluokkansa miesten rikoksista runsaan neljänneksen. Tämä neljän prosentin ongelmaryhmä erottui ikätovereistaan jo kahdeksan vuoden iässä. Pojilla oli väkivaltaisuutta, antisosiaalisuutta, rajojen rikkomista tai uhmakkuutta sekä sen lisäksi oli masennusta ja ahdistuneisuutta.

Tutkimusryhmää johtaneen Andres Souranderin mukaan kuuluminen tähän ryhmään tarkoittaa huomattavan suurta riskiä lähes kaikille mahdollisille aikuisiän psykiatrisille häiriöille eli päihdehäiriöille, psykoosille, ahdistukselle, masennushäiriöille ja persoonallisuushäiriöille.

HÄTKÄHDYTTÄVÄÄ uutisessa on yhteyden voimakkuus. Surullista se, että vanhemmat tai opettajat olivat todenneet kahden kolmesta riskiryhmään kuuluneista tarvitsevan psykiatrista hoitoa jo koulussa. Silti lähes kukaan ei ollut saanut hoitoa 18 ikävuoteen mennessä.

Kiusaaminen on kuin varoitusmerkki. Hälyttäviä oireita ovat jatkuva aggressiivisuus ja kyvyttömyys hallita kiihokkeita eli tuhoava ja rajoja rikkova käytös. Andre Souranderin mukaan näitä ongelmia tulisikin seuloa samalla tavalla, kun seulotaan sokeritautia tai lasten ylipainoisuutta- Lisäksi pitää olla myös apua ja hoitoa tarjolla.

TYTÖILLÄ oli samankaltaisia ongelmia, mutta niitä oli vähemmän ja oireilu lisääntyi vasta varhaismurrosiän kynnyksellä.

KOULUKIUSAAMINEN on siis otettava todella vakavasti. Ehkä kiusaamisesta epäiltyjen oppilaitten vanhempien pitäisi suhtautua koulun yhteydenottoihin näissä asioissa samalla asenteella kuin terveydenhoitajan ilmoitukseen, että lapsen virtsasta on löytynyt sokeria. Energiaa ei kannattaisi käyttää tapahtuneen kiistämiseen ja esim. toisten lasten syyttelyyn vaan avun nopeaan hankkimiseen kiusaavalle lapselle.

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2007

Rehtorien ulkomaanmatkat törsäilyä?

ESPOO on niitä kaupunkeja, joissa on monessa suhteessa hyvä olla rehtorina. Eikä kyse ole pelkästään rahasta, vaan myös viime vuosina selvästi lämminneestä ilmapiiristä.

YKSI kummallisuus on kuitenkin viimekeväänä annettu ohjeistus, jonka mukaan rehtoriryhmiä ei enää tulisi lähettää ulkomaille opintomatkoille. Rehtoria kohti saadaan käyttää korkeintaan 600 euroa vuodessa (näin muistan) verorahoja. Ja luonnollisesti reunaehdot asettaa kunnan koulutoimen budjetti. Mutta jos rahaa on, rajoitus on outo.

VIIME keväänä 44 espoolaista alakoulujen ja erityiskoulujen rehtoria teki opintomatkan Tanskaan benchmarkkaamaan heidän koulukirjastokonseptiaan. Siitä oli paljon opittavaa. Matkasta yhdessä tehty raportti ilmestyy syyskuun puolivälissä Luokanopettaja-lehdessa. Näin ideat leviävät.

SUHTAUTUMISEN opintomatkailuun saisi olla tykkänään päinvastainen. Kyseessä ei ole verovarojen tuhlailu vaan investointi pedagogiseen innovaatiotyöhön. Myös espoolaiskouluilla on opittavaa muilta.

KUVAT: Oikoluettavaksi lähetetty aukeama, johon tehtiin vielä korjauksia.



lauantaina, syyskuuta 01, 2007

Luokanopettajat valmiina lakkoon



VOIONMAAN OPISTOLLA, Eppu Normaalin Ylöjärvellä on kunniakkaat edunvalvonnan perinteet. Luokanopettajaliitto oli kutsunut sinne viikovaihteeksi sekä hallituksensa että LO-piirien aktiivit seminaariin.

ITSE ehdin vallankumousleirille lauantaipäiväksi. Kello soi 6.00, ja 6.40 sitä istui ratin takana nokka kohti Tamperetta. Tietöistä huolimatta ehdin perille syömään aamiaismunan. Lauantaille hallitus oli jättänyt joitain asioita, joissa minusta oli iloa. Luokanopettajan Päiväkirja oli myyty loppuun, ja ideoimme ihan uuttakin tuotetta. Esittelin seuraavan Luokanopettaja-lehden sisältöä ppt:lla. Pohdimme myös varautumista mahdolliseen lakkoon. OAJ:n selvityksen mukaan luokanopettajat ovat opettajista kaikkein valmiimpia lakkoon.

KLO 14 alkoi sitten piiriseminaari, jossa oli tarkoitus tankata järjestöhenkeä aktiiveihin. Liiton puheenjohtaja Matti Sippola piti napakan ajankohtaiskatsauksen. Luokanopettajien on saatava oma osuutensa luvatuista alipalkattujen naisten optiosta. Liiton huolena on edelleen jäsenmääränkehitys. Siihen pyritään vaikuttamaan sekä jäsenhankintakampanjalla että piirijakouudistuksella, joka tullee viemaan 2-3 vuotta. Monissa Lo- piirissä ei ole ollut toimintaa moneen vuoteen.

ALKUILTAPÄIVÄ käytettiin ryhmäytymiseen, jota tuettiin kivoilla leikeillä. Itse opin mm. hauskan tutustumisbingon. Järjestötoimikunnan pj. Kai Lotvonen jakoi sitten ryhmille tehtävät, ja porukka hajosi opiston ryhmätiloihin vaihtamaan käytännön kokemuksiaan piiritoiminnasta. Tulokset koottaan yhteen kaikkien hyödyksi. Ryhmätöiden alettua, minä hyppäsin autoon ja palasin Espooseen. Ja mukava oli palata, kun esikoinen oli aamulla asentanut digiboxin. Olisi muuten ollut musta ruutu.

PS. Sunnuntaina laitoin maailmalle seuraavannäköisen mediatiedotteen. SSE menikin läpi Ylen nettiuutisiin ja teksti-tv:n uutisiin sekä Iltalehden nettilehteen http://www.iltalehti.fi/uutiset/200709036539173_uu.shtml

Luokanopettajat valmiina lakkoon

Luokanopettajaliitto vaatii osansa hallituksen lupaamasta korkeasti koulutetuille naisvaltaisille aloille suunnatusta palkkatukisummasta. Luokanopettajat katsovat, että näin he voivat nousta ylös koulutettujen, vastuullisessa työssä toimivien, palkkakuopasta ja myös opetusalan palkkakuopasta.

Peruskoulun luokanopettajan lähtöpalkka on 2065 euroa. Se on Luokanopettajaliiton mielestä surkea koulutukseen ja työn vastuullisuuteen nähden. Liitto vaatii selvää kuoppakorotusta ja lisäksi OAJ:n tavoittelemaa monivuotista palkkaohjelmaa, jolla tavoitellaan julkisen alan palkkauksen kilpailukykyä.

OAJ:n järjestökuvatutkimuksen mukaan luokanopettajat ovat perusopetuksen opettajista tyytymättömimpiä ansiotasoonsa sekä kaikkein valmiimpia lakkoon, kun on jääty jälkeen yleisestä ansiotasosta.


Matti Sippola
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry