Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, toukokuuta 06, 2008

Koulun johtajien koulutus



SITÄ OLTIIN taas pois koulusta. Oman esimieheni luvalla osallistuin ” Koulun johtajuus Suomessa”-seminaariin Tiedetalossa. Seminaari oli Opm:n satsaus PRO-REXI-hankkeeseen ja samalla OECD-projektin (OECD Improving School Leadership) Suomen seminaari

Hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen, kertoi, et kaikissa OECD-maissa ollaan huolissaan koulu johtajista. Suomessa rehtorit ovat korkeasti koulutettuja, innostuneita mutta pikku hiljaa myös väsyneitä. Meillä päätövaltaa on delegoitu rehtoreille, jopa niin että he vastaavat jopa liian haastavista asioista liian pienillä resursseilla.

REHTORIKOULUTUS on meillä sirpaleista, muuten meillä on hyvät systeemit.

Ms. Deborah Nusche (OECD) kuvaili noin 30:lle kuulijalle, kuinka johtamisella voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin. Oikeita vastauksia ovat mm. oppimsympäristö ja työhyvinvoinnin kautta. Koulun johtaminen vaikuttaa (1) luokan tasolla (parantaa opetusta- tavoitteita asettamalla ja vaikuttamalla käytänteisiin (motivaatio)
(2) kouluntasolla (motivaatio, viihtyvyys jne,), (3) paikallisella tasolla (yhteistyö toisten kouujen kanssa ja yhteisöjen kanssa sekä (4) systeemitasolla (jotta muutokset menevät tehokkaasti läpi)

Suomea Nusche kuvasi kasvatuksen mekaksi. Kaikissa OECD-maissa ollaan huolissaan siitä, että niin suuri osa rehtoreista on jäämäässä eläkkeelle. Haasteita on neljä:
1. Rehtorin roolin laajentuminen ja kuormitus (yksinäisyys, siirretty vääriä tehtäviä)
2. Puutteellinen valmistautuminen ja koulutus (tarvitaan systemaattista ja uran eri vaiheen huomioonottavaa koulutusta )
3. Pula rehtoreista (hakijoiden määrä vähenee)
4. Ei-kiehtovat työolosuhteet (pitkä työaika, huonö työn ja oman elämän taspaino, riittämätön palkka, ei urakiertoa, ei uusia tehtäviä (uupuminen), ei ylennystä.

KAIKISSA maissa rehtoreille annetaan jonkinlaista koulutusta.Suomessa valmistavaa, perehdyttävää ja täydennyskoulutusta. Ongelmana on myös se, että vastuun ja palkan itäisi olla oikealla tasolla.

Mitä pitäisi tehdä politiikan tasolla?

(1) Määritellä uudelleen koulun johtajan roolit ja vastuut ja mitä ei tehdä (oleelliseen keskityy)
- lisää autonomiaa
- enemmän professionaalisuutta
- jaettu johtajuus
- koulutusta myös jaetusta johtajuudesta, johtotiimeille.
- palkkaa siitä!
(2)Uran vaiheen huomioon ottava, tarvepohjainen koulutus. Kokeumuksen tulisi liitt yhdistetää oppiminen, valmennus (coaching) ja käytäntö.
(3)Etsitään hyvä rexejä, avoin ammatillinen rekrytointi
(4)Palkka nostettava.Luotava tilaisuuksia urakehitykselle.

Päättäjien pitäisi perehtyä OECD-tuloksiin ja vertailla omiin käytänteisiin

Millainen suomalainen rehtorikoulutus on verrattuna muihin maihin?

Suomessa erikoista on mm. se, että meillä ei ole strategiaa, kuinka uusi sukupolvi rekrytoidaan rehtoreiksi Meill ei ole yhteistä strategiaa rehtorikoulutuksesta.
Rehtorin asema ei ole selkeä (opettaminen- ja johtaminen)

Voisimme kuulema ottaa mallia Australiasta. Siellä on upea asteittainen koulutusohjelma. Eri tasoilla olevien koulujen rehtoreille on tarjossa erilaista koulutusta. Iso-Britanniassa hyviä ideoita jaetaan. Rehtorit käyvät toisissa kouluissa.

Aki Tornberg kertasi tuloksia Suomen näkökulmasta. Hän esitteli OECD:n kuusi skenariota tulevaisuuden koulusta.

1. Byrokraattinen vaihtoehto (ylhäältä alas)
2. Koulut oppimiskeskuksina (kehittävä, kokeileva)
3. Koulut sosaalisen toiminnan keskuksina
4. Koulutusta ohjataan asiakkaiden tyytyväisyyden pohjalta
5. Verkosto-oppiminen korvaa koulu


KUVA: SEMINAARI päättyi Peter Johnsonin vetämään paneeliin.

Ei kommentteja: