Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, kesäkuuta 16, 2008

Opetuksessa tehokkuus on toinen juttu

OAJ:n sivuilla kehoitetaan opettajia osallistumaan Valtionhallinnon verkkosivuilla meneillään olevaan avoimeen keskusteluun opettajille tärkeästä aiheesta. Kävin osoitteessa http://www.otakantaa.fi/ ja otin antaa kuntien koulutus-, sivistys- ja kulttuuripalveluihin. Keskustelu on auki 20. kesäkuuta asti. Alla kirjoitukseni, jota valtio ei ole hyväksynyt julkaistavaksi foorumilla.
Opetuksessa tehokkuus on toinen juttu

OPETUKSESSA tehokkuus on sitä, että lapset oppivat ja kasvavat. Se on yhtä aikaa vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Opetusta koskevassa tieteessä, didaktiikassa opetuksen tehokkuus ei kasva koulutilojen turvallisuudesta tinkimällä tai sijaisia palkkaamatta jättämällä. Se kasvaa kohentamalla opetuksen laatua.

Teollisuuskielessä, joka on koulutuksenkin alalla nykyään komentokielenä, tehokkuus on suoritteiden määrä annetussa ajassa. Jos opiskelu olisi kuin elokuvien katselua, tehokkuutta saataisiin lisäämällä tuoleja saliin. Näin kuvitellaan monessa kunnassa. Mutta kun opetus ei ole elokuvien katselua. Opetus on sitä, että oppilas rakentaa omaa tietämystään. Siihen hän tarvitsee dialogia opettajan kanssa. Tuossa dialogissa opettaja selittää vaikeita asioita ja kannustaa näkemään opiskelun vaatima vaiva.

LÄKÄREISTÄ on puristettu tehoja vaatimalla enemmän suoritteita, potilaskäyntejä. Mikäpä siinä, jos hyväksytään virhediagnoosit. Opettajalla arvellaan olevan päivässä tuhatkuntakin kohtaamistilannetta. Jokaisen pitäisi olla eettinen, kannustava ja rakentava. Niiden määrä ei lisäänny oppilasmäärää nostamalla. Kohtaamiseen/oppilas varattu aika lyhenee ja kohtaamisen laatu heikkenee. Kuten professori Paul Lillrank on osoittanut, julkisella puolella suoritemäärien kasvattaminen ei lisää tehokkuutta, koska vaikuttavuus samalla heikkenee.

Jos tehokkuudella ymmärretään kustannustehokkuutta, eli taloudellisuutta, suomalainen perusopetus on ihme. Oppilaiden opiskeluun käyttämä aika on vertailumaiden alhaisimpia. Kun samalla yhteiskunnan koulutukseen ohjaamat resurssit ovat meillä OECD-maiden keskitasoa, on oppilaiden ja opettajien työ ollut hyvin tehokasta. Jos budjetteja nykyisestä leikataan, voi käydä kuin entisen mustalaisen hevoselle. Siksi näpit irti koulujen rahoista.



PS. Siltä varalta, että vastaukseni ei miellytä, annan kaksi vinkkiä, joilla opetusta voidaan tehostaa:

1. Lyhennetään oppituntien kestoa. Viiden minuutin leikkauksella saadaan 12 %:n säästö. Jos kutistetaan vielä välitunnit 3 minuuttiin, saadaan merkittävät säästöt myös ilmastointi- ja lämmityskuluissa.

2. Siirrytään taajamissa vuorolukuun. Koulurakennukseen mahtuu hyvin kolme vuoroa. Mikä säästö investoinneissa! Aikoinaan ns. Platoon koulukokeilussa saatiin mahtumaan neljäkin vuoroa päivään.

Ei kommentteja: