Käsittelimme asiaa tänään koulussa korostaen, että Kauhajoki on kaukana, ja ampuja ei ole tulossa tänne. Poliisit tekevät siellä parhaansa, ja täällä Aurorassa me aikuiset suojelemme lapsia. Symbolisena turvatoimena on ovien lukitseminen. Lapsilla on ollut tilaisuus keskustella asiasta oppilashuoltohenkilöstömme kanssa.
Huomenna pidämme koululla hiljaisen hetken tapahtumassa menehtyneiden opiskelijoiden muistoksi ja sytytämme kynttilät.Tämänpäiväisen ikävän ampumatapauksen vuoksi huomenna keskiviikkona 24.9.2008 Suomessa on virallinen suruliputus.
Vanhemmat ovat kunkin lapsen kohdalla kuitenkin tärkein turvallisuuden tunteen antaja. Kannattaa varmaan harkita, kuinka moneen kertaan uutisia tapahtuneesta kannattaa katsella. Lapset kuuntelevat myös herkällä korvalla, miten me vanhemmat asiaa kommentoimme.
Seuraavassa on muutamia ehdotuksia siitä, kuinka asiaa voisi käsitellä.
ENSIOHJEITA SURUN KÄSITTELYN
1. Keskustellaan lapsen kanssa väkivallasta. Aikuisen pääviesti on: Suomi on turvallinen maa. Rikoksia tekee pieni osa ihmisistä. Ampuja on kuollut eikä uhkaa enää ketään. Lapsi on turvassa, vaikka maailmassa on myös paljon pahaa.
Lapsen kanssa on hyvä kerrata keinoja, joilla hänen turvallisuuttaan voidaan lisätä (lapsen kännykkä? Ovisilma? Ulko-ovet ovat lukossa)
2. Joitain lapsia kuolema pelottaa kovasti. Eri uskonnoissa kuolemaan liittyy erilaisia käsityksiä. Teemaa voi käsitellä lukemalla lapselle esim. sadun Bambista. Vanhemmat voivat kertoa, että uhrit kuolivat silmänräpäyksessä, Kun ihminen on kuollut, hän ei tunne mitään tuskaa. Ruumis laitetaan arkkuun, ja arkku haudataan maahan.
3. On tärkeää antaa lapsen kysyä. Jos lapsi kysyy asiaa, johon vanhempi ei osaa vastata, todetaan vain- Sitä en tiedä.
4. Annetaan lapselle mahdollisuus puhua tunteistaan. Lapsi voi vaikka piirtää, miltä hänestä tuntuu, ja sitten kertoa kuvasta.Kerrotaan lapselle, että kun tällaisia uutisia kuulee, on normaalia, että mieli on peloissaan ja surullinen pitkään. Pelot ja suru voivat tulla uniin. Ajan myötä murhe kevenee. Vie joskus hyvin pitkän ajan ennenkuin lapsi on käynyt koko surun läpi.
5. Monet lapset työstävät tällaisia tapahtumia leikkimällä niitä. Sitä ei pidä tuomita.
6. Vanhemman on hyvä näyttää omat tunteensa, ja samalla vahvistaa lapsen turvallisuude tunnetta
7. Keskustelutuokion voi päättää sen pohdintaan, miltä nyt keskustelun jälkeen tuntuu. Onko yhtään parempi olo?
8. Usein surua helpottaa, jos keskustelun lisäksi voi tehdä jotain konkreettista. Voidaan yhdessä sytyttää kynttilä.
TUKEA VANHEMMILLE
Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee paljon apua surunsa tai pelkojensa vuoksi, vanhemmat löytävät keskusteluapua mm. seuraavilta tahoilta:
- virka-aikana Espoon keskuksen terveysaseman psykiatrisilta sairaanhoitajilta
- sosiaali- ja kriisipäivystys, puh. 8164 2439
- oman alueen perheneuvola
- SPR:n (kriisipuhelin) 020 366 266
- Suomen mielenterveysseuran SOS-autosta 040 503 2199
- Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 445 566
- Kirkon palveleva puhelin suomeksi 010 190 071 ja ruotsiksi 010 190 072
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400
ESPOON SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN TIEDOTE:
Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa Espoon ja Kauniaisten asukkaita äkillisissä kriiseissä. Kriisi voi liittyä esim.
*lastensuojeluun
*kasvatukseen
*pari/perhesuhteisiin
*väkivaltaan
*uupumukseen
*mielenterveyteen
*päihteiden käyttöön
*menetyksiin
*onnettomuuksiin
*traumaattisiin kokemuksiin
Kriisi voi koskettaa yhtä henkilöä tai koko läheisten ryhmää.Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. PALVELEMME VUOROKAUDEN YMPÄRI.Voit ottaa yhteyttä puhelimitse 81642439.Virka-aikana (klo 08–15) palvelu on puhelinohjausta.Virka-ajan ulkopuolella on mahdollisuus järjestää tapaamisia ja tehdä kotikäyntejä.
Käyntiosoite: Turuntie 150 Jorvin sairaala
Tukea kriisien käsittelyyn löytyy myös netistä esim. sivustoilta http://www.apua.info/ ja www.tukinet.net
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti