keskiviikkona, huhtikuuta 30, 2008

Tulevaisuuden koulu- perhelähtöisesti


PERJANTAINA ilmestyvä Opettajalehti sai hyvälle tuulelle. Minna Ängeslevä referoi Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän luentoa. Rimpelä puhuu jälleen viisaasti ( = ajattelee samalla lailla kuin minä:-)

MONEN opettajan mielestä koulun ongelmien syy on se, että vanhemmuus on hukassa. Rimpelän mielestä vanhempia ei pitäisi syyttää. Vanhemmuuden vaatimukset ovat kasvaneet. Sama vanhemmuus, joka riitti 1950-luvulla, ei riitä nyt. Nyt ei riitä, että hoitaa vain omat lapsensa. YES1!Lasten hyvinvoinnin parantaminen lähtee yhteisestä vastuusta; siitä, että jokainen käytettävissä olevilla keinoillaan ja taidoillaan pyrkii osallistumaan oman yhteisönsä kunnossapitoon.

Rimpelä rakentaisi tulevaisuuden koulusta moniasiantuntijaisen yhteisön, joka yhdessä huolehtisi oppilaiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. YES2! Sen sijaan, että lisättäisiin väkeä vastaanottohuoneisiin, lisätään heitä osaksi koulun henkilökuntaa. YES3!. Itse olen ehdottanut mm. Opinmäki-projektissa, että perheen tulee löytää koulun yhteydestä palvelut!

Lasten ongelmiin pitäisi puuttua ajoissa. Koulusta pitää rakentaa lasta ja perhettä tukeva yhteisö. YES4! Juuri näin minäkin sanelin ensi viikolla ilmestyvään Esse-lehteen. Tämä ei tarkoita, että opettajien pitäisi osata yhä enemmän. Kouluterveydenhuolto on pantava kuntoon ja koululääkärit saatava takaisin takaisin. Kuraattorit alakouluihin. Vanhemman, oppilaan ja opettajan väliset kehityskeskustelut säännönmukaisiksi. Perheiden hyvinvoinnin kartoitus. Siinä Rimpelän(kin) resepti lasten hyvinvoinnin parantamiseksi.

tiistaina, huhtikuuta 29, 2008

Ensivaikutelmasta


KUVA: Neisserin teoriasta oppimisesta, jota ohjaa aikaisempi käsitys (esim. ennakkokäsitys).

SUNNUNTAIN Hesarissa oli hauska juttu, Totti Toivosen kirjoittama "Ensivaikutelma on hyvä valehtelija". Tarkastelen uuden rehtorin tilannetta sen innoittamana sosiaalipsykologisen ensivaikutelma-käsitteen kautta.

Ensivaikutelma muodostuu muutamissa sekunneissa, intuitiivisesti. Ulkonäkö on tärkeä tekijä. Tuntematon ihminen saattaa heti tuntua tutulta tai luotaantyöntävältä. Ensivaikutelma perustuu inhimilliseen tarpeeseen lajitella ihmiset aikaisempien kokemustemme perusteella. Tulkitsemme ihmisen käyttäytymistä. Syiden tulkintaa kutsutaan kuulema attribuutioiksi (esim. haastateltava änkyttää >hän on tyhmä). Näiden pikaisesti tehtyjen attribuutioiden muuttaminen on mahdollista mutta vaikeaa. Ensivaikutelma on esiymmärryksemme meille uudesta ihmisestä.

Sama voisi kuulua hieman toisin sanoin: Rakennamme nopeasti skeeman ihmisestä, skeeman, johon kuuluu piirteitä ja niihin liittyviä tunteita. Syntynyt skeema ohjaa sitten uusia havaintojamme ihmisestä. Puhutaan ns. valikoivasta tarkkaavaisuudesta (ks. yllä Neisserin teoriasta tehty kuvaus) ja edellisyysvaikutuksesta.

Mutta miten ennakkokäsitystä voi muuttaa? Skeema-käsitteen keskeinen käyttäjä Jean Piaget kuvasi skeeman muutoksia (oppimista) kahdella käsitteellä assimilaatio ja akkomodaatio. Esivaikutelman perinpohjaisessa muutoksessa on kyse akkomodaatiosta: uusi tilanne pakottaa muuttamaan vanhan skeeman. Tarvitaan siis tilanne, jossa vanha skeema ei toimi.

JOS esim. virkaan valitusta rehtorista on syntynyt kielteinen ennakkokäsitys, rehtorin tulisi antaa uusin työtovereidensa tutustua itseensä SITEN, että heidän vanha käsityksensa ei toimi. Syntyneet kielteiset ensivaikututelmat tulee tietoisesti haastaa. Muutoin uudet tilanteet tulkitaan vanhan skeeman pohjalta.

Ennakkokäsityksen muutokseen tarvitaan aikaa ja mielenmalttia. Joku on väittnyt, että "tutkimusten mukaan ensivaikutelman tekemiseen kuluu aikaa seitsemän sekuntia ja mahdollisen virheen korjaamiseen menee kymmenen vuotta".

maanantaina, huhtikuuta 28, 2008

10 surkeakuntoista koulua kuntoon

HYVÄ Kaupunginvaltuusto! Espoo päätti maanantaina remontoida 10 surkeakuntoista koulua sadalla miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Summa mahdollistaa noin kymmenen koulun peruskorjauksen. Kaupunginhallitus päättää muut kilpailutukseen tulevat koulut. Auroran koulun pitäisi mahtua noiden koulujen joukkoon.

Koulut korjataan uudella rakennus- ja hoitovastuu-urakkamallilla. Peruskorjaukset niputetaan muutamaan pakettiin ja ne kilpailutetaan. Rakennuttaja vastaa rakennuksen kunnosta koko sopimuskauden ajan; hoitovastuusopimus tehdään 15-25 vuodeksi. Kaupungin itse rakennuttamissa kouluissa takuu on kaksi vuotta.

Espoolaiskouluille tarjolla kerhotunteja

KUVA: Leila ja Leilan salibandykerholaiset.

AAMU alkoi mukavalla uutisilla. Salmisen Seija oli lähettänyt Espoon peruskoulujen rehtoreille kirjeen, jossa kerrottiin, että Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö aikoo hakea Opetushallituksen jaettavaksi osoittamaa valtionavustusta kerhotoiminnan kehittämiseen.

Avustus haetaan keskitetysti, mutta sen tueksi tarvitaan koulujen omia kerhotoiminnan kehittämistä koskevia suunnitelmia. Ehdotkin ovat "inhimilliset": Opsin linjausten mukaisuus. Lukuvuosisuunnitelmaan merkitty. Koulun järjestämä. Koulun suunnitelmassa tulee käydä ilmi, että koulu on valmis omasta tuntikehyksestään osoittamaan haettavalla avustuksella tuettavien kerhojen käyttöön 25 prosenttia niiden kustannuksista. Eli jos satsaa itse yhden kerhotunnin, voi saada kolme lisää. Kerhojen pitää toimia iltapäivällä (meillä Aurorassa kerhot toimivat siestalla, joten niihin sitä ei voi käyttää). Kerholaisten tulee olla 1-9-luokkalaisia. Edellytyksenä on lisäksi, että toimintaan osallistuminen on lapselle tai nuorelle maksutonta (meille Aurorassa "ongelma" TIP-hankkeen maksullisuuden vuoksi).

NYT kaikki tekemään monipuolisia kerhosuunnitelmia. Hakemusten tulee olla Salmisen Seijalla viimeistään 15.5. Hakemus voi olla paperimuotoinen tai sähköpostin liitteenä.

PS. Kuuta ei ehkä kannata tavoitella. Yksi kunta voi saada korkeintaan 70 000 euroa. Jos yhden kerhotunnin hinta (38 kerhokertaa vuodessa) on noin 1600 euroa, Espoon kaikki noin 100 koulua voisivat saada noin 40-50 lisäkerhoa. Mutta onneksi kaikki eivät ymmärrä lähettää hakemusta :-)

sunnuntaina, huhtikuuta 27, 2008

Transformaatio rehtoriksi

POMON KUVA lainattu osoitteesta http://plaza.fi/s/f/editor/images/pomo2.jpg

AJATTELIN lyhyesti jatkaa rehtoriuden tarkastelua juuri virkaan valitun näkökulmasta. Keskeinen kysymys on; kuinka astua edeltäjän saappaisiin.

Tavallisesti rehtorin vaihdos on iso juttu, oli edellinen rehtori aito, vahva johtaja tai ei. Joka tapauksessa hänen "valtakaudellaan" asiat olivat mallilla, joka tunnettiin. Rehtorin vaihdos merkitsee siten luopumista tutusta vanhasta ja liittymistä uuteen tuntemattomaan. Virkaanastuminen on muutostyötä jos jokin. siihen on apua muutosteoriasta.

Muutosteorian mukaan 9/10 osaa muutostyöstä liittyy tunteisiin. Muutostilanteessa vanha ylivalottuu positiivisesti ja uusi alivalottuu negatiivisesti. Ihmisillä on ennakkokäsitys uudesta rehtorista, ja tavallisesti muutokseen liittyvät ennakkokäsitykset ovat negatiivisia. Siitä voi lähteä.

PASI VALTEE suosittelee näiden ennakkokuvien purkua yhdessä. Selvitetään, mikä on totta ja mikä vain luuloa. Luulen, että nuoren rehtorin ei kuitenkaan kannata lähteä käsittelemään itseensä kohdistuvia negatiivisia heittoja. Sen aika voi olla myöhemmin. Luulen, että viisainta olisi valita lyhytterapeuttien suosittelema linja: keskittyä tekemään hyviä tekoja. Uuden rehtorin kannattaa pohtia häneen kielteisestikin suhtautuvassa yhteisössä, millainen on hyvä esimies ja johtaja ja alkaa toimia niin. Aikaa myöten teot puhuvat.

Millainen on hyvä esimies ja johtaja?

Netistä löytää luvuttoman joukon hyvältä esimieheltä vaadittavia ominaisuuksia. Itse olen poiminut sieltä ja mm johtamiskirjallisuudesta seuraavia piirteitä, joita omaavalla on muita paremmat mahdollisuudet kasvaa aidoksi johtajaksi (Olen hieman täydentänyt listää 28.4.):

1. Varma käytös ja itseluottamus (hyvä itsetunto, voi myöntää virheensä, jämäkkyys)
2. Energisyys ja vahva tahto
(johdonmukaisuus, sisu, sinnikkyys, assertiivisuus, rohkeus ottaa asioita puheeksi)
3. Kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä (kuitenkin toisia kuullen)
4. Kyky innostaa (mm. kohottavat tavoitteet, oma innostus, positiivisuus, iloisuus, perustelut, palaute, kannustus)
5. Selkeys (jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan)
6. Ihmisenä kunnioituksen ansaitseva (mm. arvot kohdallaan, ajantasalla, rehellinen, tehtävänsä edessä nöyrä, kiinnostava, kuunteleva, mukana hommissa, inhimillinen, itsehillintäkyky)
7. Kyky luoda me-henkeä

- yhteisten innostavien tavoitteiden löytäminen (kyky synnyttää uutta johtajuutta)
- yhdessä tekemisen käynnistäminen ja mielekäs työnjako
- tasapuolisuus ja reiluus
- avoin ilmapiiri
- energisoivat virkistystilaisuudet
8. On alaisten käytettävissä (antaa esimiestukea tarvittaessa)
9.Omien työtehtävien hallinta (asiansa osaava)

- pedagoginen johtajuus (pedagogiikan hallinta, oma syvä pedagoginen näkemys)
- organisaation johtaminen (rakenteet, prosessit, talous, rekrytointi, vallanjako jne.)
- yhteisön johtaminen eli esimiestyö (elegantti vuorovaikutus, suhteet yhteisöön, kyky hoitaa ilmapiiriä)
- poliittis-hallinnollinen osaaminen (lainsäädännön hallinta)
- työn johtaminen (työn tuntemus, sopimusten tuntemus VES, töiden oikea mitoitus)
- ns. toisen elämän huomioonottaminen (realismi siinä, mitä muuta ihmiset tarvitsevat elämäänsä kuin työtä, suhteet yksilöihin, ns. tunneälykkyys, yksilölliset ratkaisut, uralla eteenpäin ohjaaminen)
- kokonaisuuden johtaminen (kyky hoitaa monia asioita yhtä aikaa, kyky poistaa onnistumisen esteitä, ratkaista ongelmia, kyky löytää kompromisseja, kyky johtaa ihmisiä muutoksessa, kyky keksiä uutta, luovuus, mielenmaltti)
10. Erityinen "presentaatiotyö"
- puheet kokouksissa ja seminaareissa ja juhlissa (sekä sisältö että muoto)
- esiintyminen eri tilaisuuksissa
- kirjoitukset lehdissä
- näkyminen mediassa
- pukeutuminen, tavarat, verkostot
- tutkinnot, tunnustukset...

Uuen rehtorin kannattaisi lukea listaa läpi (tai laatia oma) ja pohtia, millaisia konkreetteja johtamistekoja ne edellyttävät? Milaisia rutiineita ja rakenteita koulun on luotava? Millaisia periaatteita niiden takana on? Lyhytterapeuttiseen otteeseen kuuluu, että lopulta on sama mistä aloittaa. Asiat kun vaikuttavat toisiinsa,

lauantaina, huhtikuuta 26, 2008

Rehtoriksi




ESPOOSSA toistaiseksi otettavan rehtorin valitsee lautakunta opetustoimenjohtajan esittelystä. Virkoihin tulee valita pätevin ja sopivin. Rehtorilla on oltava pätevyys opettaa ko. koulussa ja hyväksytyllä tavalla osoitettava opetushallinnollinen osaaminen.

Esittelyssä otetaan huomioon johtokunnan lausunto. Tuossa lausunnossa taas otetaan huomioon henkilökunnan mielipide. Henkilökunnalla on siis oikeus tulla kuulluksi. Tavallisesti hakijoita on monta, ja parhaimmillaan hakija kutsutaan kolmeen haastatteluun: opettajien, johtokunnan ja virastoon tilaisuuteen.

YKSI usein esiinnouseva kysymys rehtorivaaleisa on, pitäisikö rehtori valita talossa jo olevien opettajien joukosta vai ulkopuolelta. Toinen tärkeä kysymys on, pitäisikö opettajien saada valita rehtori.

Talosta vai talon ulkopuolelta?

Pienissä kouluissa rehtorin tehtävät hoitaa ns. luottamusrehtori. Hänet valitaan talon opettajien keskuudesta. Tietysti voidan toimia niin, että taloon siirretään opettajanvirka, ja näin myös pienen koulun rehtori voi tulla kouluun ulkoa.

Olen hieman seurannut espoolaiskäytäntöjä virkanimitysten osalta, ja näyttää siltä, että meillä ei toiminta tässä suhteessa kaavamaisesti. Viimeisissä vaaleissa suuri osa perusopetuksen rehtoreista on tullut talon sisältä (Pohjois-Espoo, Pohjois-Tapiola, Kaitaa, Leppävaara...) Talon ulkopuolelta rehtori on valittu mm. Päivänkehrässä, Martinkalliossa...Eikä kaikissa tapauksissa koulun sisältä edes ole ehdokasta.

Molemmilla malleilla on puolensa. Talon sisältä tuleva tuntee kulttuurin, mutta johtajalta jossain määrin vaadittava irtautuminen työtovereista voi olla vaikeaa. Talon ulkopuolelta tuleva on päinvastaisessa tilanteessa, ja hän voi olla myös herkempi käynnistämään muutoksia.

Pitäisikö opettajien saada valita rehtori?
ON kaksi toimialaa, joissa minun käsitykseni mukaan johtajana on todella vaikeaa toimia ilman henkilökunnan tukea. Toinen on taideala. Toinen koulu. Ehkä siksi monessa vaalissa, jossa opettajat ovat vahvasti jonkin ehdokkaan takana, päättäjät ottavat tämän huomioon. Mm. Oopperassa toimittiin toisin ja huonosti kävi.

Miksi näin on? Sekä taidetta että koulua yhdistää ainakin yksi tekijä. Hyvä laatu ei synny ilman intohimoa työhön. Tuo intohimo on herkkä haavoittumaan, ja se vaatii jatkuvaa tukea ja kannustusta. Se onnistuu paremmin, jos voi arvostaa omaa johtajaansa.

Käsitteellisesti minusta on kysymys rehtoriudesta ja johtajuudesta. Kuten opettajame Sari Karjalainen kerran muistutti: rehtoriksi valitaan ja johtajuus ansaitaan. Rehtorius on virka siihen kuuluvinen tehtävineen. Johtajuus on asema työyhteisössä. Rehtoriksi opettajien kannatuksella valittu saa huiman lisäedun kasvaa aidoksi johtajaksi verrattuna rehtoriin, jonka valintaa vastustetaan. Päättäjät, jotka valitsevat rehtorin opettajia kuunnellen, ymmärtävät kuinka tärkeää alaisten luottamus on työssä onnistumiselle.Toisin päättävillä on yleensä hyvät perusteet, ja joskus ne ovat sellaiset, joista ei voi puhua.

REHTORINA kasvu on parhaimmillaan samalla kasvua kohti johtajuutta. On myös näyttöä siitä, että vaikka alku olisi ollut hankala, kasvu voi onnistua. On myös näyttöä siitä, että talo pyörii, vaikka rehtori ei aito johtaja olisikaan.

perjantaina, huhtikuuta 25, 2008

Yhteislaulun riemua



YKSI TÄMÄN VUODEN hienoja juttuja on ollut joka kuukausi järjestetetyt tapakasvatusta edistävät päivänavaukset, ja erityisesti niihin sisältynyt yhdessä laulaminen opebändin säestyksellä. Tämän perjantai-aamun ohjelmaan Mirde oli valinnut useita kauniita ystävyydestä ja kaveruudesta kertovia lauluja. Opebändissä soittivat tällä kertaa Mirden lisäksi Katri, Esa, Tuomo, minä ja tietysti kapellimestari Ripa. Kerrankin minun kitarani oli unohdettu säätää hiljaiselle. Lapset lauloivat sydämen kyllyydestä.

MUUTOINKIN päivä oli palkitseva. Ojentelin huonosti käyttäytyneitä oppilaita, pidin kolmelle opettajalle palautekeskustelut ja hyväksyin ison nipun laskuja. Hyvösen Timppa piipahti koululla. Mukavaa.

KLO 16 vespailin himaan ja otin oikein nokkaunet. Pitkä viikko takana.

torstaina, huhtikuuta 24, 2008

Koululla taas

KUVA: Hölmöläiset syövät kilpaa.

TORSTAIKSI taas pitkästä aikaa kouluun. Ja tietysti Vespalla. Avustajakehyshakemus oli lähetetty ajoissa, ja itse väänsin vielä peruskorjausjne. paperin. Meille näytti olevan luvassa ainakin maalaus- ja kattolevykorjauksia. Täydensin listaa muutamalla kymmenellä ehdotuksella.

Hölmöläistapahtuma lähestyy. Viidesluokkalaiset tytöt poseerasivat minulle muutaman hölmön asetelman, joista lähetän ehkä tuon yllä olevan Suometsän Jonnalle. Saatamme päästä sillä espoo.fi- sivuston pääsivulle. Essen kuvaaja soitti. Minä poseeraan hänelle koululla ensi maanantaina klo 8.

Monistin palautekeskustelulomakkeet, ja sovin huomiselle neljä keskustelua. Sarpilan Jukka piipahti vanhalla koulullaan.

SITTEN kokouksiin. Ensin Pohjois- ja Keski-Espoon alueen rehtorikokoukseen. Kokosimme palautetta oppilasvalinnoista, pohdimme avustajaresurssitilannetta ja kuulimme terveisiä Sukon johtoryhmästä. Sitten Opinmäen hallinnon ryhmän kokoukseen. Muien asioiden lomassa ruotsinkielisen opetustoimen johtaja pyysi minut puhumaan syksyllä suomenruotsalaisten rehtorien syyspäiville. Koska teema oli mainio: opettajainhuone lataamona (voimanpesänä), suostuin tietysti.

ILLALLA oli vielä oman asuntoyhtiön yhtiökokous.

keskiviikkona, huhtikuuta 23, 2008

Vespa pääsi ulos!

KUVA: Vespa muutaman vuoden takaa.


KEVÄT TULI klo 17.51. Starttasin kesähoidossa olleen punaisen Vespani Frank Nymanin pihalla ja pujahdin liikenteen sekaan. Voisiko olla upeampaa päivää tehdä näin? Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja lämpötila oli vielä illansuussakin 14° C ! Vakuutukset ovat kunnossa ja tankissakin pari litraa bensaa. Talvihoitaja ei ollut pessyt ajokkia, ja se oli minusta turha säästökohde.

Piipahdin koululle purkamaan sähköposteja. Ja sitten pienelle ilta-ajelulle pikkuteitä pitkin oikein kaupungin rajan yli Vantaalle ja sitten takaisin kotikaupunkiin.

Ai että teki hyvää. Eikä vanhan, pihalla seisovan mersun pesu tullut edes mieleen. No, ensi viikolla tilanne voi olla jo toinen. Hopeisen Ladyn ryhti paranee, kun vaihdetaan alle kesäkengät. Ja kyllä niitä kylmiä päiviä vielä tulee.

HÖLMÖLÄISTAPAHTUMA kiinnostaa ilahduttavasti. LänsiVäylän toimittaja pyytää audienssia. Sukon tiedottaja Jonna Suometsä laatii ystävällisesti puffia Espoo.fi etusivulle. Ja tietysti Pikku-Auroran väen kanssa suunnitellaan töiden jakoa jne. Hienoa tehdä yhteistyötä oikein ammattilaisten kanssa. Essen kuvaajan kanssa on vielä tapaaminen sopimatta...

KUVA: Milena ja Ilona ovat tehneet upea Tapahtumaflyerin, ja esitekin saadaan jakoon maanantaina.



JA kyllä lady hienosti Turun keikan taas jaksoi. Viimeisen seminaaripäivän ohjelma koostui lähes tykkänään kehittämishankkeiden esittelyistä. Hienoja töitä! Upeita ihmisiä! Jää haikea ikävä.

Niinköhän käy että tämä oli viimeinen tämänmuotoinen reksikoulutus. Harmi, jos niin on.

PS. Pohjois-Suomesta tuli postia. Pyysivät minua vetämään pari päivää tulevaisuuden koulusta. Mukavaltahan se tuntuu. Että pyydetään hommiin.

Terveisiä Turusta - osa 116 :-)

TIISTAI-aamuna Turku kylpii kaunissa auringovalossa, ja autoja myöten kaikki näytti paljon varakkaammalta kuin eilen. Kurssi jatktui Mauno Koivisto -keskuksessa. Apukouluttajanan toimi kansantaiteilija Irwin Goodman, jonka elämästä löytyy u-tubista paljon materiaalia.

KOULUTUTILA oli niin tehokkaasti ilmastoitu että ihan oikeastii ihmiset istuivat salissa takit päällä, jopa hanskat käsissä. Muutoin ilmapiiri oli kuitenkin lämmin. Ja ruoka oli maukasta.

Päivän epistolana oli kehittämishankkeiden esittely. Ensin ne esiteltiin teematiimeissä, joissa itsekukin sai rohkaisua kavereiltaan. Sitten jokainen esitteli vuorollaan oman hankkeensa meille muille. Aikataulu oli armoton. Ryhmä on niin iso, ettei alustuksen ja kolmen opponentin kommenttien kanssa olisi varaa yhtään joustaa. Joustimme alkupään kanssa, ja se tarkoittaa pakkotahtia keskiviikon esiintyjille.



PÄIVÄN vieraana oli opetusneuvos Kristiina Haavisto Opetushallituksesta. Hän kertoi uusista täydennyskoulutuksen tuulista. Kesäkuussa selviää, millaisiin isoihin hankekokonaisuuksiin oppilaitosjohdon peruskouluusohjelmien kaltaiset kurssit jatkossa sijoittuvat. Yksittäisten koulutusohjelmien tuki päättyy.

Lopetimme sali-istunon hyvissä ajoin, ja siirryimme Turun opettajien ammattiyhdistyksen tiloihin komeaan vanhaan kivitaloon. Seppo oli organisoinut illanistujaiset, joissa sponsorina toimivat Sammot. Saimme tuiman annoksen talouselämäajattelua. Keskustelu oli vilkasta, ja iltapala maittava. Ihan kaikki eivät "iltakouluun" ehtineet, mutta hyvin moni kuitenkin.

ILTAA jatkettiin vielä kuuluisassa turkulaisravintola Pankissa. Ihmiset olivat mainiolla tuulella. Klo 23 kouluttaja käveli vielä nakkikioskille ja osti tosi maukkaan jättihampulaisen. Torilta oli lyhyt matka hotellille.


PS. Turun yliopistokadulla on upea hattukauppa. Oli ihan pakko käydä ostamassa Prinssi Heinrichin samettihattu.

maanantaina, huhtikuuta 21, 2008

Terveisiä Turusta - osa 115 :-)


TÄÄLLÄ sitä taas ollaan Suomen Turussa. vuosilomalla. Opekon oppilaitosjohdon kurssi 68 on koossa viimeistä kertaa. I-seminaari oli toukokuussa 2007, II-seminaari lokakuusa ja III-seminaati tammikuussa 2008. MInusta neljän seminaarin malli tukee koulutuksen prosessiluonnetta.



Tällä kerta seminaaristamme perinpohjin kolme päivää Mauno Koivisto -keskuksessa. Tänään pääteemana oli itsekunkin laatimat koulun johtamisen käyttöteoriat; se millainen on hyvä koulu, ja miten siihen päästään johtamsteoilla. Niitä esiteltiin ensin teematiimeissa ja sitten lyhyesti "isossa salissa".





Teemme pääosan ajasta töitä "oppilaskeskeisesti", joko teematiimeissä tai kuunnellen kurssilaisten esityksiä.




Ensimmäisen päivän guest star oli Ville Pietiläinen Opekosta. Hän johdatteli meitä käyttämään MPTI- tuloksia tiimityössä. Hieno oivallus on, ettei sen avulla kuvitella muodostettavan superteameja, vaan ymmärretään vahvuuksia ja vahvistettia asiota.

Huomenna aloitamme kehittämishankkeiden raporttien esittelyn. Aikataulusta tulee napakka. Iltapäivällä saamme vieraaksi opetusneuvos Kristiina Haaviston.

KUV: Ilma on alkukeväinen. Keskustassa liikkuessa tulee hieman suru. Turku on jotenkin tyhjä ja rikki. Kaduilla on paljon joutilaita nuoria ja vähän vanhempiakin. Suuri osa kaupoista sulkee ovensa jo klo 18.

YÖSIJAN etsimisessä meinasi käydä köpelösti. Onneksi Centron-hotellissa oli tilaa kahdeksi yöksi peräkkäin. Ja täällä on langaton verkko.

sunnuntaina, huhtikuuta 20, 2008

Surullinen kuva koulusta

HIEMAN yli viikko sitten uutiset kertovat, että Kotiliesi-lehti ja OAJ ovat selvittäneet, millaista opettajan työ on nyt. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. Yli puolet kyselyyn vastanneista luokanopettajista kertoi, että 7-12-vuotiaat oppilaat ovat muuttuneet heidän uransa aikana kielteisempään suuntaan, aiempaa levottomammiksi ja itsekeskeisemmiksi, "heti kaikki mulle nyt"- tyypeiksi. Yli 40 prosenttia vastaajista oli harkinnut viimeksi kuluneen vuoden aikana vaihtavansa alaa. Tärkeimpiä syitä alanvaihdon harkintaan olivat huono palkkaus, työn vaativuus ja raskaus sekä uupumus. Tutkimuksessa selvisi myös, että alakoulujen opettajat kokevat paljon häirintää vanhempien taholta. Vanhempien pilkkaa, nimittelyä ja haukkumista oli vuosittain tai vielä säännöllisemmin havainnut reilut 60 prosenttia opettajista. Vanhemmat ovat myös haastaneet opettajia oikeuteen. Yksityiskohtaisemmin tuloksia esitellään Kotilieden numerossa 7, joka ilmestyi 8.4.2008.

SURULLISTA. Surullista on myös se, kuinka asiaan on reagoitu. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta pääkirjoituksessaan 11.4. Siinä kuvailtiin tuloksia, mutta johtopäätös oli outo: vaatimus uudistaa opettajankoulutusta vastaamaan paremin koulujen karua todellisuutta.

TÄNÄÄN Hesarin yleisönosastosta sai lukea mainon Saara Launion, Antti Rajalan ja Sari Vesikansan mielipiekirjoituksen otsikolla ” Uhkaavaan opettajakatoon puuttuttava ripeästi!". Siinä muistutettiin, että alanvaihtohalun syinä ovat erityisesti suuret ryhmäkoot ja liian vaativat vanhemmat. Samoin kuin aiemmin palstalle kirjoittaneen Matti Kinnusen mielestä, kirjoittajistakin on syytä puuttua ongelmien syihin eikä kouluttaa kestävämpiä opettajia.

Heidän mukaansa opettajat- kuten kaikki muutkin- haluavat tehdä työnsä hyvin. Tämä ei onnistu jos olosuhteet on tehty mahdottomiksi tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Kun opetusryhmät ovat heterogeenisia ja kun ryhmäkoko on suuri, opettaja ei kykene tekemään riittäästi havaintoja kaikista oppilasta eikä tukemaan heidän kasvuaan ja oppimistaan. "Kyse ei ole taidoista vaan inhimillisenhavainto- ja toimintakyvyn rajoista", he muistuttavat. Suurissa ryhmissä ei ole mahdollista luoda ihmissuhteita kaikkiin oppilaisiin. Eikä ole aikaa kohdata päivittäin.

Kirjoittajien mukaan tehokkuuden nimissä oppilaiden arkea tukevia resursseja on leikattu kaikilla tasoilla. Homehtuneita kouluja ei korjata. Lasten mielenterveydestä ei kyetä huolehtimaan. Seinistä säästetään, ollaan kuin silkit purkissa, vaikka ihminen tarvitsee viihtyäkseen myös tyhjää tilaa. Luokkaan mahtuu vain pulpetit. Puhutaan rakenteellisesta välinpitämättömyydestä.

Lopuksi kirjoittajat toteavat: Jos todellisuudessa on vikaa, sitä pitää muuttaa. Hyvin kirjoitettu.

lauantaina, huhtikuuta 19, 2008

Koulu vuonna 2028

KUVA: Suomi vuonna 2028. Etlan julkaisema ikäjakautuma . Lainattu osoitteesta http://www.ville.fi/2028.jpg

KAUNIIN lauantaipäivän tuhlaten kokosin ajatuksiani siitä, miltä koulunpito voisi näyttää vuonna 2028- siis 20 vuoden kuluttua. Seuraava lastu perustuu innoitukseen, joka syntyi Tuhkolman laivaseminaarissa. Rehtorityöryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi oma "ennustukseni" todennäköisestä tilanteesta. Taustalla on myös monien minua viisaampien ajatelmia. Kaikki kommentit ovat tervetulleita.

SUOMI 2028
Suomi elää rajua yhteiskunnallista murrosta, johon liittyy monikansallisten yritysten nopeat talousratkaisut. Suomi on siirtynyt 7/7 ja 24/24-kulttuuriin, joka haastaa mm. perinteisen vuorokausirytmin. Työn ja vapaa-ajan rajaa ei ole. Yleisesti on siirrytty järjestelmään, jossa palvelut saa mihin aikaan tahansa. Työelämä vaatii tekijöiltä paljon, kaikki eivät niihin ylety. He eivät löydä itselleen sopivia, pysyviä työpaikkoja. Useat ammattilaiset muodostavat keskenään työkuntia, jotka tarjoavat yhteistä osaamistaan projektivälitysmarkkinoilla. Työn ja työstä vapaan ajan jaksot vuorottelevat.

Työsuhteet ovat pääasiassa projektikestoisia. Sosiaaliturva hoidetaan vakuutuslaitosten kautta. Verovaroilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevien selviämistä. Valtaosa ihmisistä on hyväksynyt kansallisen kilpailukyvyn arvo.t Osa on kuitenkin tietoisesti jättäytynyt kovenevan kilpailun ulkopuolelle. He ovat verkottuneet omiksi yhteisöiksi, heimoiksi, jotka hoitavat keskenään omien jäsentensä palveluita ja elävät vaatimattomasti.

Suomi kuten muukin Eurooppa elää rajua kulttuurista siirtymää. Kantasuomalaisten osuus on vielä vahva eläkeikäisten kohdalla, mutta työ- ja kouluikäisissä maahanmuuttajataustaiset lapset muodostavat pian enemmistön.

Perheiden tilanne on polarisoitunut voimakkaasti. Maahanmuuttajat elävät pitkälti omien perinteidensä mukaan, ja heillä suojaverkot pitävät. Kantasuomalaisten perheinstituutio on rapautunut. Ydinperheisen osuus vähenee kovaa vauhtia. Tavallinen perhemuoto on äiti ja lapset sekä vaihtuvat miehet. Päihde- ja tietoverkko-ongelmat ovat tavallisia kaikissa sosiaaliluokissa.

KUVA: Media ja muut viihdepalvelut ovat kasvava toimiala. Skandaalit, väkivalta ja seksi kiehtovat suuria joukkoja. Tämä näkyy myös lapsiin kohdistuvien rikosten yleistymisenä. (Kuva lainattu osoitteesta: http://newsroom.cisco.com/images/2007/presskits/events/cscape2007/cscape_5.jpg)

KANSALLINEN KASVATUSSUUNNITELMA
Koulutus läpäisee kaikki ikäryhmät, mutta yleisintä muodollinen koulutus on lasten ja nuorten ikäluokissa. Kaikissa kouluissa noudatetaan kansallista kasvatussuunnitelmaa, jossa kuvataan halutut tulokset mitattavia suoritteina. Opetussisällöt perustuvat innovaatioyliopistossa luotuihin uusiin oppiaineryhmiin. Arvo- ja uskontokasvatus on kaikille yhteinen aine. Useimmissa aineissa on tarjolla erilaajuisia oppimääriä, joita on suoritettava tietty opintopistemäärä, jotta voi pyrkiä seuraavalle kouluasteelle

Kullakin kouluasteella on oma kansallinen kasvatussuunnitelmansa. Asteita ovat lasten koulu, nuorten koulu, gymnaasioksi kutsuttu myöhäisnuorten koulu ja työelämäkoulu (kattaa yliopistot ja yliammattikoulut). Työelämäkoulukeskus organisoi työelämälätöistä maksupalvelukoulutusta.

Tavoitteiden saavuttaminen mitataan yhä useammin eheyttävillä autenttisilla tai simuloiduilla tilannetesteillä. Testiryhmä joutuu yhdessä ratkaisemaan annettuja ongelmia. Tieto-osaamisen rinnalla arvioidaan myös sosiaaliset, vuorovaikutukselliset taidot (oma oppiaine) sekä tunnetaidot mm. kyky sietää pettymyksiä. Testien hyväksymisoikeus on sertifioiduilla auditoijilla, joista pääosa on opettajia. Ikävien kokemusten johdosta vanhemmilla on yleinen lähestymiskielto auditoijiin.

KOULUT 2028
Koulut on sopeutettu toimintaympäristön aatteellisiin, yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin, teknisiin ja ekologisiin muutoksiin. Jokaisella halukkaalla on oikeus anoa perustamalleen koululle toimilupaa. Toimiluvan saamiseksi henkilöstön on läpäistävä sertifikaattiin vaadittava näyttökoe, jollei heillä ole voimassaolevaa toimilupaa.

KUVA: Kuvamanipulaatio tulevaisuuden hyvin sponsoroidusta koulusta

Koulujen koko on kasvanut. Tavallista on, että samaan kouluun kuuluu useita koulutusyksiköitä. Lasten ja nuorten koulujen järjestelmä koostuu kuntakonsernien yleisistä kouluista ja kasvavasta määrästä eri taustajärjestöjen omistamia kouluketjuja. Osa vanhemmista on muodostanut kotikouluja, joissa he rinkinä organisoivat koulunpidon. Mikäli he käyttävät sertifioidun opettajan tai opettajaringin palveluita, he saavat saman kansallisen tuen kuin viralliset koulut.

Valtakunnallinen kasvatusohjelma määrittelee kouluille tulos- ja prosessivaatimukset, ja niiden toteutumista seurataan kansallisilla ja EU-testeillä. Hyviin tuloksiin päässeet koulut saavat sertifikaatin, joka antaa lisävapauksia toiminnan järjestämiseen. Hyvin menestyville kouluille myönnetään myös lisäresursseja. Haastavimmiksi tavoitteiksi ovat osoittautuneet tunnetaidot, suvaitsevaisuus ja väkivallattomuus.

KUVA: Koulut, jotka eivät onnistu saavuttamaan tavoitteita, menettävät toimilupansa. Sama koskee yksittäisiä opettajia. (Oikeasti kuva sivulta: http://www.wisdom.edu.ph/CERTIFICATION-firstONLINE.jpg

Vuosittain tarkkaillaan euroopanlaajuisesti tiettyjä prosessitavoitteita. Tuorein on koulun kyky vahvistaa naisjohtajuutta. Kouluille, joiden oppilaista on noussut merkittäviä naisjohtajia, myönnetään erillispalkkioita.

Kouluilla on varsin vapaat kädet ratkaista tapansa järjestää opetus. Osa kouluista toimii ympäri vuoden ja tarjoaa halukkaille kuukausiopetusjaksoja. Eräissä kouluissa opetusta annetaan 24 tuntia vuorokaudessa.

Oma koulu ja omakoulu
Vanhemmilla on periaatteessa oikeus valita lapsensa koulu, mutta koululla on vastaavasti myös oikeus valita oppilaansa. Koulut antavat oppilaille oppimistakuun, jossa otetaan huomioon lapsen lähtötestin tulokset. Perusopetuksen lisäksi kouluista voi tilata muita opetus-, kasvatus- ja harrastuspalveluita markkinahintaan. Osa vanhemmista haluaa edelleen lapsensa ns. omakouluihin. Omakoulut eivät valikoi oppilaitaan, eikä niissä ole virallisia koulumaksuja. Nämä koulut saavat usein taloudellista tukea aatteellisilta järjestöitä, ja niissä toimii vapaaehtoisopettajia.

KUVA: Eräässä omakoulussa panostetaan erityisesti yhteisötaitoihin. Opettajat toimivat tiimeinä myös opetustilanteissa. (Oikesti kuva on lainattu osoitteesta http://www.fairfield.edu/Images/about_fairfield/pub/cc/cc_diversity3-07.jpg)

Osa kouluista vaatii vanhempia suorittamaan ns. kasvatuskumppanuuskurssin ennen kuin ottavat vastaan oppilaan kouluun. Pääosassa kouluja riittää, että vanhemmat näyttävät kasvatusneuvolan kurssitodistuksen ja suomenkielen tasotodistuksensa.

Opetussisällöt
Mm. yleistyvä perhemalli vuoroviikkoperheet haastaa kouluja kurssittamaan sisältöjä. Näissä perheissä lapset elävät vuorotellen kahden perheen arkea, ja käyvät muutaman viikon kerrallaan kahta eri koulua. Lasten turvallisuuden kaipuuseen vastataan luomalla koulutyöhön selkeitä rakenteita, joita noudatetaan kaikissa kouluissa.

Yhteiskunta on väkivaltaistunut, ja väkivalta kohdistuu myös kouluihin. Osa kouluista sinnittelee ilman kulunvalvontajärjestelmiä, mutta varsinkin varakkaimmilla alueilla kouluilla on omat koulutetut vartijansa. Etnisten jengien yhteenottoja on sattunut myös kouluissa.

Poliittisilla päätöksillä ja kansalaisjärjestöjen tuella monissa koulurakennuksissa toimii perheiden palvelupisteitä. Niissä työskentelee mm. elämäntapakonsultteja. Eräissä kouluissa on myös asuntola mm. valtiollistettuja lapsia varten. Perhehuoltoryhmien työn haastavuus vaihtelee alueittain. Vain joillain syrjäkouluilla toimii enää perinteisiä yksittäisen oppilaan ongelmia käsitteleviä oppilashuoltoryhmiä.

Monikulttuurisuuteen on vastattu lisäämällä maahanmuuttajataustaisten opettajien määrää. Kodin ja koulun yhteistyöhön kuuluu elämässä menestyneiden maahanmuuttajien pitämät ns. alumni-illat.
Yhden etnisen ryhmän koulut on kielletty rasistisina.

Opetusryhmät muodostetaan testien perusteella turvallisuutta lisääviksi pysyviksi rakenteiksi. Perusryhmän lisäksi kullekin oppilaalle osoitetaan oma pienryhmä. Kullakin perusryhmällä on ns. omaopettaja. Vaikeimmin kasvattavat lapset opiskelevat koululeireillä, jotka toimivat periodeittain sisäoppilaitosten tapaan.

KOULUJEN TOIMITUSJOHTAJAT
Kouluyksikön tai tavallisemmin kouluketjun toimitusjohtaja tilaa koulunsa palvelut palveluorganisaatioilta. Yhä useammin opettajat tarjoavat palveluita tiimeinä.

KUVA: Erityisesti kouluketjuissa toimitusjohtajalla ei ole opettajan koulutusta (kuvamanipulaatio).

Kouluissa johtajuus on jaettu eri tavoin. Eräissä kouluissa toimitusjohtaja on myös koulun pedagoginen johtaja (rehtori) Pääosassa kouluja johtamisvastuuta on jaettu ja ulkoistettu. Monissa ketjukouluissa opetusbrändi toimii franzing-periaatteella ( konsepti vuokrataan).

OPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA
Osa opettajista on yksityisyrittäjiä, osalla on pysyvä työsuhde kouluun. Opettajien palkkataso sovitaan kouluyksiköittäin. Opettajan toimiluvan voi saada monella tavalla. Pääosa osallistuu yliopistokoulutukseen, mutta osa saa pätevyyden näyttökouluissa näyttötutkinnoissa, jotka oikeuttavat tiettyjen kasvatuskokonaisuuksien opettamiseen.

Opetus perustuu eheytettyihin kokonaisuuksiin, ja siksi kaikilla opettajilla on sama peruskoulutus ja sen päälle suoritettu erikoisalueen tutkinto. Opettajien opetuslisenssi on katkolla, mikäli hänen oppilaansa eivät saavuta hyväksyttävästi vaadittua tavoitetasoa. Myös opettajan palkkaneuvotteluissa oppilaiden tuloksilla on iso merkitys. Koska kouluilla on suuri autonomia opetusjärjestelyjen suhteen, moneen kouluun on syntynyt laboratorioluokkia, joissa kehitetään uusia pedagogisia innovaatioita. Laboratoriojakso pyritään takaamaan jokaiselle opettajalle kerran viidessä vuodessa.

Maahanmuuttajataustaisten opettajien määrä on saatu kasvuun, ja sillä on ollut suuri merkitys kouluväkivallan hillitsemisessä. Opettajien lisäksi kouluissa toimii monia muita yrittäjiä. Näitä ovat mm. elämänhallintakonsultit, koulunoutajat ja vapaa-ajan trainerit.

OPPILAAT
Oppilaiden erilaisuus lisääntyy. Oppilailla on keskenään eri äidinkieli. Opetuskieleksi on useissa kouluissa valittu kaikille vieras kieli: englanti. Suomenkielen taitoa ylläpidetään niissä niinkuin muitakin äidinkieliä. Lapsien hynvoinnista ollaan huolissaan, mutta niiden ratkaisuun ei löydy rahoja.

KUVA: Monet lapset ovat koukussa virtuaalimaailmaan ja viettävät pääosan vapaa-ajastaan hologrammimaailmassa. Voimakkaisiin kokemuksiin syntyy herkästi riippuvuus. Kuva lainattu osoitteesta http://puuro.blogspot.com/2007_09_01_archive.html

Vaikka uudet medikalistiset opetusmenetelmät kuten tietosprayaus ovat jo käytössä, oppilaiden lyhytjänteisyys, entisestään aientunut puberteetti, 24/24-rytmin vuoksi lisääntynyt väsyneisyys ja siihen liittyvä spontaani aggressiivisuus huolestuttavat oppimistuloksista vastaavia. Osa oppilaista pyrkii antamaan vaaditut osaamisnäytöt väärennetyillä informaatiokapuloilla.

Eräissä kouluissa on luovuttu opetusryhmien muodostamisesta iän mukaan. Niissä opetus perustuu useita tieteenaloja leikkaaviin teemoihin. Näyttötehtävän vaativuusaste voidaan säätää yksilöllisesti aikuiselle sopivaksi, vaikka itse opetus tapahtuu yhteisesti.

KOULUUN TULOVAIHE
Kouluun tuloon liittyy usean viikon noviisijakso, jossa kootaan kaikki opetuksen järjestämisen kannalta tärkeä tieto oppilaista. Testien perusteella tilataan mm. oppilaan yksilöllinen opetusohjelma ja siihen liittyvä materiaali. Noviisijaksolla oppilaan perhe osallistuu kasvatusneuvojan tapaamisiin, joissa varmistetaan kasvatuskumppanuusohjelma, joka toimii oppilaan opetusjärjestelyjen manuaalina. Mediassa käydään vilkasta keskustelua siitä, missä määrin kasvatusneuvojien kouluille transponoimissa konkreettisissa ohjeissa saa olla perheelle arkaluonteista selityksiä.

Kullekin oppilaalle ja tämän perheelle osoitetaan omakasvattaja, joka vastaa kodin ja koulun yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Ensimmäisissä pilottikouluissa omakasvattaja on virtuaalinen, vanhimmissa kouluissa joku opettajista. Käytännössä vanhemmat eivät mm. oikeusturvasyistä tapaa lapsensa opettajia. Vanhemmat voivat seurata realiaikaisesti lapsensa koulunkäyntiä hänen informatiokapulastaan.

OPETUS
Pääosa opetuksesta on yhä lähiopetusta ts. opettaja ja oppilaat ovat yhtäaikaa samassa tilassa. Osan siitä voi korvata omatoimisesti suoritetuilla näytöillä. Näyttöjä voi antaa mm. museoissa, urheiluseuroissa, mediakeskuksissa sertfioiduille näytön vastaanottajille. Omatoimisuuden merkitys kasvaa nuorissakin ikäluokissa. Lähiopetus tapahtuu ryhmissä, jotka on muodostettu noviisitarkastusten pohjalta. Koko opetusryhmän yhtäaikainen opettaminen on harvinaista. Merkittävä osa koulupäivästä käytetään pienryhmissä ryhmäytymis- ja välittämisharjoituksiin.

KUVA: Uusin tekniikka mahdollistaa tietojen siirron aivoihi ilman mekaanista opiskelua (Oikeasti kuva lainassa osoitteesta: http://www.redfishimagery.com/bigimages/Cyborg.jpg

Aivotutkimus on edennyt voimakkaasti. Osa oppimisvaikeuksista pystytään poistamaan lääkkeillä, osaan käytetään nanorobotteja. Köyhemmissä ja aatteellista syistä medikalisaatiota vastustavissa kouluissa aivojälkiä muutetaan yhä mekaanisin harjoituksin (esim. toistoilla ja keskusteluilla)

Teknologia on ratkaisevasti muuttanut opetustapahtumaa. Oppilailla on käytössään heille yksilöllisesti vygotskilaisittain sovitettu oppimateriaali, jossa hologrammien, liikkuvan ja 3D-kuvan ja tekstin osuus sekä kielen vaikeusaste säädetään kunkin ns. lähikehitysvyöhykkeelle sopivaksi.

KUVA:Jokaisella oppilaalla on oma informaatiokapula, joka on digitaalinen portfolio, mutta samalla se vastaa kirjaa, kynää, tietokonetta, puhelinta, videokameraa jne. Siihen tallentuu mm. kaikki oppilaan tehtävät. Oppilaat voivat käyttää opiskelussaan monia apuvälineitä. Näitä ovat mm. sanelukoneet, kielenkääntäjä ja muistinvahvistaja.




KUVA: Informaatiokapula-innovaatio on ratkaissut monet ongelmat. Osa perheistä kuitenkin vastustaa vahvasti kapulan kotiin asti ulottuvaa valvontaa
Koulukiusaamiseen on löydetty ratkaisu. Kiusaamiseen syyllistyneiden informaatiokapulaan asetetaan lisälaite, joka tuottaa ns karkoiteääntä, mikäli he lähestyvät kiusattuja tai mikäli he käyttävät kiusaavaa kieltä. Jokainen kiusaamisyritys tallentuu informaatiokapulaan. Sama tekniikka takaa opiskelutilojen meluttomuuden.

Oppilaiden kulkua voidaan seurata informaatiokapulan avulla. Ilman kapulaa ei voi liikkua koulun tiloissa eikä tehdä koulutehtäviä. Koulukäyttäytymisen perusteella kapula avaa oppilaille erilaisia tieto- ja tilapiirejä.

perjantaina, huhtikuuta 18, 2008

Terveisiä Ruotsinlaivalta

KUVA: Vastuualuepäällikkö Minna Saulio oli seminaarin johtaja.


TIISTAIN ops-seminaarista juoksujalkaa autoon, auto parkkihalliin, kädet laukkuja täynnä Olympia-terminaaliin ja sitten Silja Serenadelle. Laiva oli tuttu, ja meitä espoolaisia erityisopetuksen kehittäjiä ja kohtuullista joukkoa vanhempia ihmisiä viihdytettiin Intia-teemalla.

Kyseessä oli työseminaari. Kuuden rehtorin ja erityisopetuksen vastuualueen porukan ryhmä hahmotteli tulevaisuuden yleisopetusta, jotta osaisimme vuoteen 2009 mennessä hahmottaa uudenlaisia ideoita niiden oppilaiden tukemiseen, joille oppiminen on vaikeaa.

KUVA: Rauhalan Satu ja Arja


Olin luvannut vetää työskentelyn skenario-menetelmällä. Tiistaina klo 17-19.45 tutkailimme tulevaisuudesta ja tulevaisuuden koulusta esitettyjä näkemyksiä ja tiivistimme niistä 20 elementtiä. Keskiviikkona työ jatkui klo 9-13 ja taas klo 16-19.

Kävimme jokaisen elementin kimppuun, ja ennakoimme trendianalyysin avulla, millainen tuo elementti on todennäköisesti 20 vuoden kuluttua. Trendin etsimme vertailemalla elementissä tapahtunutta muutosta 1988-2008. Bonon hatut päässä tarkastelimme vielä lopputulosta.

Lopuksi tiivistimme kokemaamme tulevaisuutta koskeviksi iskulauseiksi. Noudatimme aikalailla samaa prosessia kuin muutama vuosi sitten Luokanopettajaliitossa, sillä erotuksella, että LO-liitossa työhön käytettiin vuosi:-) Aika ei ihan riittänyt. Emme ehtineet etsiä vaihtoehtoja todennäköisille elementtien tiloille. Tämä ns. taulukko-menetelmä auttaisi hahmottamaan toivottavaa tulevaisuutta.

KUVA: Sari ja Aaro.

Mukana reissussa oli myös koordinoivia ja alueellisia erityisopettajia. He kävivät oikein Ruotsin maalla tutustumassa Tukholman kaupungin tapaan järjestää erityisopetus. Kuulimme heiltä keskiviikkoillan yhteenvedossa Ruotsin uutisia.

Ruotsissa ei kuulema enää ole virallisia erityisluokkia. Koulut sen sijaan muodostavat itse joustavasti pienryhmiä. Erityisopetuksesta ei tehdä tilastoja (se leimaa). Vanhemmat saavat valita lapsensa lähikoulun. Jollei koulu pysty järjestämään lapselle opetusta, se maksaa lapsen taksikulut toiseen kouluun. Opettajilla on kokonaistyöaika, ja he tekevät koulussa työtä 2-3 viikkoa myös silloin, kun oppilaat eivät ole koulussa. Todistuksia ei anneta, mutta jokaiselle oppilaalle laaditaan virallinen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on kolmetasoa. Kevyimmän niistä laatii luokanopettaja, keskimmäinen perustuu erityisopettajan testauksiin, vasta rankimmassa käytetään psykologin jne. tutkimuksia. Ammatillisessa keskustelussa etsitään parhaillaan käsitteitä ja kiinnitetään huomiota opettajien eleisiin ja ilmeisiin- jotta nekin tukisivat oppilasta.



torstaina, huhtikuuta 17, 2008

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.4.2008


KUUKAUDEN KUVA: Jukka Jokiranta rehtorin Markko haimakaisen roolissa Ville Virkkusen monologissa

ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on jo yli 23 000 lukukertaa, eli yhä noin 200 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12. 2007 blogialusta vaihtui bloggeriksi. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään. Seuraavassa esitellään blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.4.08 kahdessa ryhmässä. Uusi blogi ensin.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.4.-2008

Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Aikapolitiikka ( 29.1.2008) • Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arto Laamanen (28.3.08)• Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiainen (28.2.2008) •Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) •Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) •

The Beatles ( 11.2.2008) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) •

Comenius-hakemus (26.3) •

Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) •

Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10 18.3.08)• Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esse (28.1.2008) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Etäluento ( 24.1.2008) •

Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •

Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) •

Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008 2.4.08 11.4.08) •

Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• Itsekasvatus (1.4.08) •

Jaana Lemminkäinen (15.3.08) • JET (12.5) •Johanna Karimäki (1.4.08) •Johtaminen ( 10.2.2008) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Jouni Hörkkö (9.4.08) • Juhani Hytönen (2.4.08) • Jukka Jokiranta (26.3.08 9.4.08) • Jukka Sarpila (8.4.08) • Jyrki Hämäläinen (19.3.08) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) •

Kaisu Toivonen ( 22.2.2008)• Kalajärven koulu (21.9) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kauko Hämäläinen (9.4.08) •Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7 6.4.08) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008) • Koko koulun näytelmäy (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008) • • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008) •Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • Kunniamerkki ( 26.1)• Kuopio (14.3.2008) • Kuukauden kirja (1.3.2008 1.4.08) •Kuusijuhla (14.12 15.12) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) •

Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama ( 22.1.2008) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008 2.4.08) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lisärakennus (12.4.08) •Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008 16.3.08) • LO-tarvike oy (17.2.2008) • Lukuvuoden arviointi • Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 5.4.08 14.4.08 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) •

Maija Daavittila (22.2.2008) •Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008 8.4.08) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) •Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) •

Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) •

Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008 2.4.08) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008 25.3.08 15.4.08) • Opinmäki ( 4.3.2008) •Oppilasarviointi (14.1) • Oppikirja (21.3.08) •Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 29.3.08 2.4.08 ) • Oppimistulokset (22.3.08) •Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Oulussa (21.2.2008) •

Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008 6.4.08) •Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008) • Perusopetus ( 12.7.07 23.3.08 29.3.08) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008 2.4.08) •Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Pääsiäinen (20.3.08) •

Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008 3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008 17.-18.3.08 27.-28.3.08 14.4.08)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) •Rehtori-monologi (26.3.08 9.4.08) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Reijo Jouttimki (9.4.08) • Resurssit ( 8.7) •Retoriikka (19.2.2007 26.2.2008) • Rexi tutkijana-verkoso (1.4.08) • Riitojen käsittely (26.3.08) • Rock Concert (10.12 11.12) •Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) •

Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa kasvatuksesta (18.2.2008 15.3.2008) •Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008 27.2.2008) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Studia Aurora (8.4.08) •Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suomi (13.4.08) •Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 •Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •

Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasa-arvo (1.4.08) •Tasotestit (8.1.2008) Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.2008 5.3.2008 4.3.2008 24.2.2008) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008 4.3.2008 26.3.08 3.-4.4.08) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11 29.3.08 11.4.08) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) •Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Täydennyskoulutus (9.4.08)•

Ulkomaanmatkat (2.9) •

Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Vertaisryhmä (9.3.2008)• Vesot (24.1) •Veteraanit (8.12) •Via Dolorosa (4.4. 6.4 20.3.08) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3 15.3.08) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) •

Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Yksityiskoulut (25.3.08) • Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008). YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•


...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

tiistaina, huhtikuuta 15, 2008

OPETUSSUUNNITELMAseminaari 2008

KUVA: Opsin tarkastelun apuvälineenä on ns. kolmen opetussuunnitelman malli, jonka eräät espoolaisrehtorit kehittelivät 1990-luvun ops-uudistuksen yhteydessä.

TÄNÄÄN iltapäivällä on Auroran henkilökunnan perinteinen OPS-seminaari. Lapset pääsevät kotiin klo 12.45. Johtokunta hyväksyi opetussuunnitelmamme syksyllä 2005. Joka kevät olemme kokoontuneet pohtimaan, kuinka olemme onnistuneet tehtävässämme antaa oppilaille opetussuunnitelman mukaista opetusta. Jollemme onnistu, vika on joko tekstissä tai käytänteissämme, ja jompaa kumpaa pitää silloin muuttaa. Seuraamme myös ns. hiljaisia signaaleja: mitä ajassa tapahtuu, jotta muutoksemme pikemminkin ennakoisivat tulevaa kuin vetäisivät eri suuntaan.

OPETUSSUUNNITELMASEMINAARIN OHJELMA jakaantuu kolmen osaan.

1. " Kehittämishaasteet; Hiljaisia ja kovaäänisiä signaaleja."
Kertaan OPS 2005 muutokset (minkä piti muuttua) ja viime vuosina kokoamaamme palautetta. Heitän 1-2 diasarjaa, joista henkilökunta "haistelee" muutospaineita, trendejä jne. Aikaa minun "linjapuheelleni" on varattu puoli tuntia.

2. "Oman henkilökuntamme puheenvuorot ja ops-ideat".
a) Perinteiseen tapan uudet opettajamme on pantu lukemaan opsimme ns. yleinen osa (mm. arvojulistuksemme). Omassa puheenvuorossaan he kertovat, miltä koulumme näyttää tuorein silmin; onko opsimme vain sanahelinää. (noin 10 minuuttia)
b) Oppilashuollon edustajat ovat lukeneet oppilashuoltoa ja tukea koskevat osuudet ja kertovat näkemyksensä siitä, kuinka ne toimivat. (noin 10 minuuttia)
c) Kukin opettajatiimi kertoo oman käsityksensä siitä, ovatko omat ratkaisumme (mm. tuntijako, aihekokonaisuudet) heidän luokkiensa osalta edelleen Ok.
- alkuopetustiimi (mm. startin osuus, nallet, suomi2)
- 3-4-tiimi (mm. opo, nallet, skidit, suomi2)
- 5-6-tiimi + aineopettajat (Fyke, suomi2,taito-ja taideaineiden välys kurssit, luokan painotus, pajapäivät, sinikarhut).

Alustusten aikana saa kysyä lisätietoa, mutta ideana on tehdä muistiinpanoja kohdista, jotka "kolahtavat"- tuolle pitää tehdä jotain.

3. "Learning cafe-vaihe"
Kahvipöytävaihe päässee alkamaan klo 14.30. Kokoamme ensin teemat, jotka näyttävät puheenvuoroissa nousevan esiin. Jäsennämme ne isommiksi kokonaisuuksiksi. Teemoja on ehkä 5-6. Tähän menee 10 minuuttia.

Jakaudumme sitten pöytiin ideoimaan, vaativatko ne muutoksia joko tekstiin tai käytänteisiin. Menetelmässä on kolme vaihetta.
a) Aloitamme sopivan kokoisissa teema ryhmissä. Ne työstävät teemaa ideoiden reipaasti vaihtoehtoisia toimintatapoja. (15-20 minuuttia)
b) Sen jälkeen yksi ryhmän jäsenistä jää pöydänpitäjäksi, ja muut siirtyvät numerojärjestyksessä seuraaviin teemapöytiin. Kussakin pöydässä ollaan ensimmäisesä vaihdossa 10 minuuttia, sen jälkeen viisi. Näin jokainen käy viidessa vieraassa pöydässä. Pöydissä kuunnellaan pöydänpitäjän esitys, kysellään ja täydennetään ehdostusta omilla kommenteilla.
c) Noin klo 15.30 alkuperäiset teemaryhmät kokoontuvat ja hiovat omat esityksensä: tekstimuutokset ja ehdotukset uusiksi ideoiksi.
Yksi teemaryhmä on jokatapauksessa TVT-tiimi, jonka tehtävänä on tietostrategian päivitys. Jollei alustuksista muita nouse esiin, teemoja voivat olla
* opetusmenetelmien monipuolisuus. OK?
* aihekokonaisuuksien toteuttaminen "oikeasti".
* oppilaan ohjaus: kuinka toteutuu eri-ikäisillä
* arviointiosuus opsista: kuinka todistukset jatkossa (onhan vanhempia kuultu).

Kukin teemaryhmä sopii, kuka kirjoittaa raportin sähköisesti ja lähettää sen viikon aikana Martille. Jos ja kun kaikki menee hyvin, seminaari päättyy klo 16. Arjan valmistama suolapala syödään sopivassa kohdassa.

OPS 2005 MUUTOKSET:
(1) Uusi oppiaine: fysiikka ja kemia 5.- ja 6.- luokilla.
(2) Oppiaineiden tuntimäärät muuttuivat (erityisesti historia) Oppilaille annettavan opetuksen viikkotuntimäärä väheni.
(3) Me olemme lisänneet tunteja äidinkieleen ja kirjallisuuteen, matematiikkaan, mm. ympäristötietoon ja oppilaan ohjaukseen. Taideaineiden osalla tunteja on tasattu, ja 5.-6.luokilla on luokan painotus, valinnaiskurssit ja pajapäivät.
(4) Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on uusittu ja kuvattu tarkemmin.Uskonnossa Espoolla oma ratkaisu. Uudet käsialakirjaimet ja numerot. Käsityö opetetaan tytöille ja pojille yhteisenä aineena viidennelle luokalle saakka.
(5) Oppiaineiden lisäksi oppilaita perehdytetään "pakollisiin" aihekokonaisuuksiin. Niitä on seitsemän:
(6) Menetelmiä halutaan monipuolistaa ja lisätä oppilaskeskeisten, tutkivien ja yhteistoiminnallisten menetelmien sekä tietotekniikan käyttöä.
(7) Oppilaiden omaa vastuuta oppimisesta tuetaan oppilaan ohjauksella (kaikki opettajat). Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvittaessa opettajilta henkilökohtaista ohjausta.
(8) Tuki- ja ohjaustoimia vahvistetaan.
(9) Koulujen tulisi tehdä aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun nivelkohdissa ja tukevan vanhempia näihin liittyvissä valinnoissa.
(10) Oppilasarvostelu yhtenäistyi. Kaikkiin oppiaineisiin on liitetty kuvaukset siitä osaamisesta, mikä arvioidaan arvosanalla kahdeksan. Espoossa on palattu kaikille kouluille yhteisiin todistuslomakkeisiin. Koulut voivat kuitenkin korvata ns. joulutodistuksen vanhempien kanssa käytävällä arviointikeskustelulla.
(11) Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita halutaan tukea ensisijaisesti heidän omassa lähikoulussaan, ja vasta mikäli tällainen tuki ei riitä, oppilas siirretään ns. erityisluokalle usein toiseen kouluun. okaiselle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan HOJKS yhdessä kotien kanssa.
(12) Koulujen arjen ja juhlan tulisi tukeakouluille asetettuja tavoitteita.
(13) Työelämään tutustuttaminen jo alakoulussa.
(14) Koulutyön oltava kaikille turvallista.

maanantaina, huhtikuuta 14, 2008

Harmaa viikonloppu

HARMAAKSI kääntyi viikonloppu. Kuinka komea olikaan lauantai! Ja sitten sunnuntaina satoi meilläpäin ihan riittävästi. Onneksi säällä ei ollut kovasti merkitystä, sillä harmaan kuvan mies joutui ahkeroimaan. Menneen viikon juoksut ja tulevan haasteet pakottivat purkamaan sumaa.

TÄNÄ aamuna on saatava postiin ekaluokkalaisille kirjeet mm. iltapäivätoiminnasta. Jostain syystä muutoin tarkka virastoihminen ei lähettänytkään kirjeen pohjatekstiä, joten jouduin laatimaan esitteen omin päin. Viikkokirjeen lähetin henkilökunnalle jo lauantaina.

LUOKANOPETTAJA-lehden ns. sinikopiot tulivat, ja tein niihin vielä pari muutosta. Lisäsin mm. uuden toimittajamme nimen apinalaatikkoon. Hallituksen jäsen Merja Koivisto on kiinnostunut lehtityöstä. Hienoa.

100 SANAA kasvatuksesta eivät synny itsekseen. Naputtelin viikonloppuna viisi uutta sanaa Kansasen Pertille Unkarin loman ratoksi.

TIISTAINA vedän koulumme OPS-seminaarin. Ohjelma on jaettu opettajille ja ideakin on selvä, mutta omassa puheenvuorossa oli valmisteltavaa. Tein diasarjat sekä Tulevaisuuden opetuksesta että Kevään 2008 mediapuheesta. Ehkä ne antavat perspektiiviä? Ajattelin hyödyntää dioja myös erityisopetuksen tulevaisuutta pohtivan ryhmän Tukholman seminaarissa tiistai- ja keskiviikkoiltana. Vamistelin sinne myös skenariotyöskentelyosuuden. Ja ehkä dioja voisi käyttää seuraavalla viikolla Turussa, kun saatan vuosilomalla kurssin68 "valmiiksi" oppilaitosjohtajiksi.

IKÄVIN viikonloppuduuni liittyi asuntoyhtiömme asioihin. Yhtiökokous on parin viikon päästä, ja siitä saattaa tulla riitaisa. Niinkuin aina kun on kyse isoista rahoista. Meillä on edessä korjaustöitä.

MUTTA kyllä se tästä iloksi. Tänään siis eppukirjeet postiin, ja sama kirje ensi vuoden tokaluokkalaisille reppuihin. Tsekataan Riitan kanssa kevään jäljellä olevat vapaat tunnit jne. Iltapäivällä Helsinkiin ja sitten valmistelemaan asuntoyhtiön hallituksen kokous ja naputtamaan yhtiökokouksen paperit.

sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2008

Kuinka Suomi voi?

LAUANTAIN Hesarissa oli kaksi mielenkiintoista artikkelia: toinen vieraskynäosastolla, toinen yleisönosastolla. Niiden pohjalta on hyvä pohtia, kuinka Suomi oikein voi. Hyvin vain huonosti?

Laajojen selvitysten pohjalta voidaan esittää kaksi väitettä:
(1) suomalaiset voivat hyvin, ja paremmin kuin aikaisemmin. Mm tuoreen Stakesin selvityksen mukaan hyvinvointi ja terveys ovat edelleen kehittyneet kaikissa väestöryhmissä.
(2) Osa suomalaisista voi huonosti, ehkä huonommin kuin aikaisemmin, ja joka tapauksessa heidän olosuhteensa ovat kehittyneet vähemmän kuin kuin muiden. Em. Stakesin selvityksen mukaan hyvinvointierot ja mm. suhteellinen köyhyys ovat lisääntyneet. Vaikka työllisyys on kohentunut. Vaikka yleinen ansiotaso on kohentunut. Tuloerot ovat nimittäin kasvaneet.

Erityisesti huono-osaisten ryhmään näyttävät kuuluvan lapsiperheet. Heidän toimeentulonsa on noussut, mutta se on laskenut suhteellisesti siis suhteessa muuhun väestöön. Tällä hetkellä esim. lapsiköyhyys on kolminkertainen vuoteen 1990 verrattuna.

Stakes on tuottanut kaksi kovaa näyttöä syrjäytymisriskin kasvusta: sen, mitä tapahtuu lastensuojelun piirissä ja sen, mitä havaitaan psykiatriassa. Vuonna 2006 1,2 % lapsista sijoitettin kodin ulkopuolelle (v. 2000 luku oli 0,9 %). Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä on kasvanut. Mielenterveysongelmista kärsivien nuorten osuus on kasvanut. Erityisesti tyttöjen huonovointisuus on lisääntynyt. Heidän määränsä psykiatrisessa hoidossa on kasvanut. Sama suuntaus näkyy depressiolääkkeiden käytössä.

Syitä on monta: ( Työelämä on yksi. Niillä, joilla on työtä, työ on yhä vaativampaa. Se ei jätä vanhemmille mahdollisuuksia suoriutua hyvin vanhemmuudesta Lapsille ei riitä aikaa eikä huomiota.

Niillä, joilla ei ole työtä, on taloudellisia vaikeuksia ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Heille kasautuu monia muitakin vaikeuksia. Myös itseaiheutettuja. Lapset voivat huonosti, jos perheen aikuiset voivat huonosti. Osa vaikeuksista on yhteiskunnan aiheuttamia. Sosiologit käyttävät käsitettä rakenteellinen välinpitämättömyys. Tiedämme, mitä lapset tarvitsevat, olemme huolissamme lapsista, mutta mahdollisuuksia auttaa lapsia vesitetään poliittisilla päätöksillä. Päiväkodeissa on liian vähän kasvattajia työssä. Kouluissa opetusryhmät ovat liian suuria. Kouluterveydenhuolto ei täytä suosituksia. Näin on toimittu lamavuosista alkaen. Niinpä lasten ongelmia ei havaita ajoissa. Ja kun ne kasvavat, palvelut ovat tukossa ja hoito kallista.

MEDIA kiinnittää - monesta syystä- huomiota nimenomaan huonoihin uutisiin. Edellä mainitusta Stakesin selvityksestä esim. uutisoitiin useissa medioissa yksinomaan erojen kasvun teema.

Meidän pitäisi pysähtyä. Dosentti Matti Heikkilä pyytää talousihmisiä pohtimaan, onko tuloerojen kasvu ongelma, jos köyhienkin tulot kasvavat. MInä pyydän pohtimaan, milloin aloimme vihata lapsia.

LUKUVINKIT

Heikkilä M, (2008). Miten väestö voi- ja kenen asiasta pitäisi kertoa. Helsingin Sanomat 12.4.2008. Mielipide. C10.

Salmi, M. (2008). Yhteiskunnalla on suuri vastuu lasten hyvinvoinnista.Helsingin Sanomat 12.4.2008. Vieraskynä. A2.

lauantaina, huhtikuuta 12, 2008

Auroran lisärakennus toteutuu!!?

KUVA: Mimma Hailion näkemys Auroran lisärakennuksesta.

VIIKON suoranainen uutispommi tuli kouluille lähetetyssä: tiedotteessa: Espoo aikoo korjata kouluja elinkaarimallilla sadan miljoonan edestä. Aurora kuuluu näiden koulujen joukkoon.

Elinkaarimalliselvitys käsitellään kaupunginhallituksessa maanantaina 14.4. Kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen mukaan tarkoituksena on parantaa koulutilojen kuntoa merkittävästi nopealla aikataululla.

Mallissa kaupunki omistaisi kiinteistöt, hoitaisi rahoitukset ja vastaisi suunnittelusta. Toteuttajalle jäisi peruskorjauksen ja laajennuksen toteutuksen lisäksi elinkaarivastuu kiinteistöstä sekä kiinteistön hoitoon liittyvät tehtävät 15 - 25 vuodeksi.

SADAN miljoonan euron investointikustannuksia vastaava elinkaarihanke koskisi noin kymmentä koulua, jotka kootaan kolmeen kilpailutuserään. Kaupunginhallitus ratkaisee kuhunkin kilpailutukseen tulevat koulut.Tänä vuonna kilpailutukseen tulisivat Rastaalan koulu, Karamalmens skola ja Hansakallion koulu. Kaupungin investointiohjelmaan sisältyvät ensimmäisten kolmen koulun lisäksi Espoonlahden koulu ja lukio, Auroran koulu, Tuomarilan koulu, Soukan koulu sekä Tapiolan koulu ja lukio.

perjantaina, huhtikuuta 11, 2008

TIP uudistuu ensi syksynä!

KUVA: Tip-kerhoihin ilmoittaudutaan syksyllä 2007

TOINEN eilinen kokous käsiteli TIP-hankkeen toista lukuvuotta. Istuimme minä ja Törrösen Sari Terttu Akselinin työhuoneessa oikein kaffekupin ja suklaakeksin äärellä. Hahmottelimme tulevia ratkaisuja. Tämän hetken suunnitelmat näyttävät seuraavilta, mutta niissä on vielä hiottavia yksityiskohtia.Erityisen hyvä uutinen on, että nyt kaikki halukkaat alkuopetuksen lapset pääsevät nyt lakisääteiden iltapäivätoiminnan piiriin omalla koulullaan. Siis myös tokaluokkalaiset.

TÄHÄN asti TIP ja lakisääteinen iltapäivätoiminta LIP ovat olleet omia toimintojaan. TIP on suunnattu 2.-6-luokkalaisille ja vanhempien organisoima LIP ekaluokkalaisille. TIP on tarjonnut kerhoja. LIP ei ole. TIP-palveluista on laskutettu erikseen, LIP-palveluista kiinteä kuukausisumma. Kummallakin on ollut oma henkilöstönsä.

ENSI SYKSYSTÄ alkaen TIP ja LIP yhdistyvät Turvalliseksi iltapäiväksi (TIP). TIP aukeaa klo 12.45 ja päättyy klo 17.45. Tänä lukuvuonna TIP on järjestänyt myös aamutoimintaa klo 8-9. Vuoden kokemusten mukaan tälle palvelulle ei ole riittävästi kysyntää. Aamulla ennen koulualkua kouluravintolaan on tullut vain 2-3 lasta.

Kaikki TIP-lapset 6.-luokkalaisiin saakka ovat aluksi ns. leikkikentällä, josta he hajaantuvat viikko- ja päiväsuunnitelman mukaan tarjottaviin toimintoihin (esim. liikunta, askartelu, läksyt...) Kutakin toimintaa vetää yksi TIP-ohjaajista. TIP-iltapäivään kuuluu ohjattu välipala.

TIP tarjoaa teematoimintojen lisäksi myös kerhoja, joihin ohjaajat kellottavat oikeat oppilaat. Kerhot on siis tarkoitettu TIP:ään ilmoitettaville lapsille. TIP-kerhoja vetävät ohjaajat ja yhteistyö kumppanimme. Yhteistyökumppaneiden kerhoissa on erillinen kerhomaksu edelleen.

1.-2.luokkalaisille ja erityislapsille Turvallinen iltapäivä maksaa 60 €. Hintaan kuuluu välipala. 3.-6-luokkalaisille on suunniteltu 20 €:n kuukausikorttia. Sillä rahalla saisi olla leikkikentällä ohjatussa toiminnassa ja ohjaajien vetämissä kerhoissa vanhempien kanssa sovitun ajan. Välipala maksettaisiin edelleen erikseen ostettavilla ruokakorteilla.

Iltapäiviin tullee myös TIP- kerhoja, jotka on suunnattu tietyille lapsille. Esim. jos saamme lääninhallitukselta tukirahaa, niillä rahoilla kustannettavat opettajien vetämät kerhot on suunnattu vain 3.-6-luokkalaisille Näihin opettajien vetämiin kerhoihin (bändikerho, teatterikerho, tietokonekerho, liikuntakerho...) otetaan erilliset ilmoittautumiset. Lääninhallituksen tukipäätös tulee toivottavasti niin ajoissa, että ehdimme tiedottaa, käynnistyvätkö nämä kerhot.

ENSI maanantaina kaikille kouluumme otetuille uusille epuille lähtee kirje, jossa on mukana ohjeet TIP:ään ilmoittautumisesta. Vastaava kirje laitetaan repuissa myös nykyisille ekaluokkalaisille. Ensi lukuvuoden 3.-6.luokkalaisille ilmoittautumiskirjeet lähtevät toukokuun alussa, kun tiedetään pienempien oppilaitten iltapäivätoiminnan tarve.

Kun tiedämme kaikilta luokka-asteilta ilmoittautuneiden määrän, voimme käynnistää TIP-ohjaajien rekrytoinnin. Näillä näkymin se ajoittuu toukokuun puoliväliin.

Monet kysymykset ovat vielä auki. Kommentit ovat tervetulleita.

torstaina, huhtikuuta 10, 2008

Hölmöläiset tulevat- olethan mukana! Osa III

KUVA: Työryhmä kokoontui tilassa, josta tule tarinatupa. Täällä lapsille luetaan Hölmöläissatuja.

ISOON HÖLMÖLÄISTAPAHTUMAAN 13.5 on nyt neljä viikkoa ja risat. Tänään kokoontui Pikku-Aurora tiloissa tapahtuman suunnitteluryhmä, jossa päärooli oli kultturituottaja Milena Salosella ja tuottajaharjoittelija Ilona Tiaisella. Teimme seuraavia päätöksiä.

1§ Hölmöläistapahtuma pidetään kokonaan Pikku Auroran tiloissa, sisällä ja ulkona. Luovumme ajatuksesta jakautua Träskändan kartanon puistoon mm. lasten turvallisuuden vuoksi. Nyt koko tapahtuma on aidatulla alueella,josta kukaan ei putoa jokeen tai jää auton alle. Paikalle tuodaan myös YTV:n tilapäisvessat.

2§ Tapahtuma toteutetaan Pikku-Aurorassa satoi tai paistoi. Glorian Bändilava on sateen kestävä. Auroran Ripa Schiray huolehtii paikalla bändilaitteet ja miksaajan. Lavalla esiintyy illalla aluksi kansantanssiryhmä ja päätteksi yllätysvieras. Päivällä lavalle nousevat espoolaiset hölmöläisbändit klo 12-15.

KUVA: Komea Helsingin Nuorisotoimen lava(13X7X3m)rakennetaan keskelle Hölmölän toria.

3§ Ohjelma alkaa kaksi kertaa, kuten Hölmölään sopiikin. Klo 9 paikalle tulee päiväkotiryhmiä Pikku-Auroran pajoihin. Varsinaiset avajaiset ovat kello 11, jolloin esiintyjille pidetään käskynjako. Suunnitteluryhmä jatkaa vielä tarpeeksi hölmön avaajan etsimistä.

Ohjelma jakautuu kahteen osaan: Päiväosuus on klo 12-15, ja iltaosuus klo 18-20. Pikku-Auroran rakennus on auki myös väliajan, ja noin klo 17-19 siellä on kaikille avoin käsityöpaja vetäjänä Birgit Haataja.

Kaikki osallistujat pukeutuvat toivottavasti teemaan sopivasti. Bembölen koulun väellä on tiettävästi hienot hölmöläispaidat. Ehkä meidänkin pitää painattaa sellaiset?

KUVA: Pikku-Auroran pääsaliin tulee oppilastöiden näyttely. Tilassa esiintyy myös päähölmöukko ja päähölmöakka(Riitta Kuosa).

Pikku-Auroran perinnehuoneseen pystytetään tila mm. Viherlaakson koulun oppilastöille (pienoismaailmat ja digikuvia). Siellä pyörii myös läppärilla animaatioita ja Bembölen koulun videoita.

4§ Auroran koulun rooli on vahva. Lasten esityksen lisäksi vanhempamme huolehtivat makkaranpaistosta ja mehun myynnistä. Tarvitsemme varmaankin toisen pisteen kahville ja makealle. Me huolehdimme lavalle valot ja äänet ja miehen hoitamaan niitä. Meiltä tulee myös juontajia, Hyde-Park-puhujia, Hölmöläiskaappi, jossa saa esiintyä ja tietysti Hölmölän väkeä Hölmölän polun varrelle. Saattaa olla, että me myös teemme Hölmölän portin. Ja jos ehdimme, kuvitamme espoolaiskirjailijoiden uudet tarinat.

Pikku-Auroran väki huolehtii infopisteestä ja juontaa iltatapahtuman päälavalla

KUVA: Pikku-Auroran kellarissa on hieno galleria, jossa on Hölmöläisteemaan liittyvä Surojeginin kirjan kuvitusnäyttely.

Galleriassa luetaan ensimmäisen kerran kahden espoolaiskirjailijan tapahtumaa varten kirjoittamat uudet hölmöläistarinat. Lukijana on Jukka Jokiranta.




PIKKU-AURORAN pihapiiriin rakennetaan sitten se Hölmölän raitti, jonka varrelle hölmöläisketsit sijoittuvat.

Sketsejä tulee Auroran koulun lisäksi Karamzinin koululta (1a-luokka). Bembölen koulu esittää oman perinteisen Hölmöläistarinansa päälavalla.

HYVÄ kokous. Paljon on vielä valmisteltavaa. Ensi viikolla on saatava esite painoon. Minä huomasin lupaavani kirjoittaa pienen esipuheen. Tiedotettavaa riittää mm. siitä, että tapahtumaan ei kannattaisi tulla omilla autoilla.Jos ja kun tapahtumaan osallistuu 1000-2000 ihmistä, Auroran vanhainkodin ja läheisen K-kaupan parkkipaikat loppuvat. Budjetti hiotaan maanantaina lopulliseen muotoon.

Ks. lisää
www.espoo550.fi