Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

torstaina, heinäkuuta 31, 2008

KUUKAUDEN KIRJA Terho Pursiaiselta



OLKOON heinäkuun kuukauden kirja Terho Pursiaisen (2003). Sitoutumisesta ja sitoutumattomuudesta. Helsinki: Kirjapaja oy. Ostin sen 2 eurolla. Lyhyt on merkittävänkin kirjan elinkaari.

MIKSI tämä kirja? Terho Pursiaisella on minua miellyttävä ote filosofiaan ja erityisesti etiikkaan. Hän osaa kirjoittaa niin, että lukeminen on helppoa. Hän on meikäläisiä (kuuluu OAJ:n eettiseen neuvottelukuntaan). Hän on niitä ihmisiä, joiden uraa sen eri mutkineen olen jaksanut kiinnostuksella seurata niinkuin ennen vanhaan jonkun pop-idolin.

KUVA: Lainattu netistä osoitteesta fi.wikipedia.org

Mutta ennen muuta siksi, että näin mainiosti en muista arvoista pitkään aikaan kirjoitetun. Kuten muistamme, arvokeskustelut tulivat muotiin kouluissakin 90-luvulla. Keskustelua vaadittiin, jotta syntyisi vaihtoehto laman aikana esiin nousseille koville taloudellisille arvoille. Arvokeskustelun toivottiin tuovan esiin lämpimämpiä arvoja. Toisin kävi. Todellista arvokeskustelua ei koskaan käyty. Arvojulistuksiin poimittiin iskusanoja, jotka kukaan ei vastustanut. Oikeat arvot kätkettiin retoriikan avulla. Olennaiset asiat, joista oltiin eri mieltä, jätettiin pois. Pursiainen kirjoittaa myös monimielisyysvilpistä: Mukaan valittiin sanoja, joista oltiin yksimielisiä, mutta joilla oli aivan eri merkitys eri ihmisille (kuten oikeudenmukaisuus).

90-luvun arvokeskustelu vääristyi. Sen arvot eivät olleet arvoja. Oikea arvo vaikuttaa valintoihin Se on vekseli, joka voi tulla maksuun. Oikeasta arvosta näkee, kun sitä rikotaan.

OLISI tärkeää käydä oikea arvokeskustelu, joka paljastaisi olemassaolevat arvoerot! Pursiaiselle aidot arvot ovat valintaperusteita. Valintaperusteista muodostuu ketjuja, ja ketjun hännillä on perusarvo. Perusarvoilla/perusvalinnoilla yksilö vastaa kysymykseensa: kuka tahdon olla. Identiteetin rakentaminen on perusarvojen valintaa. Hienoa!

Pursiainen ei listaa perusarvoja. Kyse on käsitteen yleisestä määrittelystä. Tyypillistä perusarvoille on, että niitä ei voi perustella. Toinen perusarvo ei ole parempi kuin toinen. Fundamentalistit tosin kieltävät perusvalinnan perusteettomuuden ja valehtelevat itselleen, että on olemassa peruste, fundamentti.

Idetiteetin rakentaminen, perusvalintojen tekeminen, perusarvojen valinta on samalla jonkin arvoyhteisön valintaa. Yhteisön arvot eivät aina paljastu helposti. Ne kuitenkin asuvat sen kielessä.

ARVOJEN lisäksi Pursiainen avaa hienosti moraalin käsitettä. Moraali on sitä, että kaikki yhdessä katsomme jokaista erikseen, ettei kukaan loukkaa yhteisistä peruseduistamme tärkeintä: keskinäistä luottamusta. Luotamme ihmisiin ja järjestelmiin, jälkimmäisiin jopa enemmän. Jollemme luota, emme voi suunnitella elämäämme.

Moraalin sisältö ilmaistaan kieltoina. Moraalin rajoja määrittävät julkilausut arvot (säädökset) ja sanoiksi lausumattomat arvot. Kaikki eivät osaa lukea lausumattomia arvoja.

Moraali voi kieltää tietyt identiteetit, esim. sellaisen, joka rakentuu toisen vihalle kuten rasismi. Tai sitten se ei kiellä. Kaikissa arvoyhteisöissä on oma moraali, joka määrää, keiden yhteistä etua valvotaan, ja ketkä jäävät ulkopuolelle.

LUULEN, että Pursiaisen analyysi auttaa ymmärtämään tilannetta Bosniassa, vaikka hän ei siitä kirjoitakaan. Presidentti ei ole syyllinen, koska tuossa arvoyhteisössä muslimit ja kroatit ovat historiallisista syistä moraalin sisäpiirin ulkopuolella.

Pursiaisen mukaan siis erilaiset arvoyhteisöt perustuvat perusarvoille, joilla ei (oikeasti) ole perustetta. Toinen arvoyhteisö ei ole parempi kuin toinen. Ajaudumme kiusalliselle alueelle, tiedän.

MITÄ sitten pitäisi tehdä, jos tärkeää ei ole, kuka on oikeassa ja parempi kuin muut? Pursiainen korostaa, että on tärkeää käydä arvokeskustelua siksi, että arvoerot paljastuvat. Toisten arvoista voi oppia. Omaa identiteettiä voi syventää. Oppimishaluinen voi muuttua keskustelussa. Ja samalla keskustelu voi muuttua. Kussakin arvoyhteisössä arvokasta ja mielenkiintoista on se, mikä on sille ainoalaatuista ja omintakeista.

Ihminen rakentaa identiteettiään koko elämänsä ajan, ja erityisesti murrosiässä. Perusarvoja voi joutua tarkistamaan, kun eteen tulee uudenlaisia valintatilanteita. Kaikkia arvoja ei ole tarpeen epäillä yhtä aikaa. Eikä ihmisen tarvitse kokea kääntymystä. Viiltävästi Pursiainen kirjoittaa Lenita Airistosta joka ivasi taistolaisia ja kertoi olevansa ylpeä siitä, että ajattelee yhä samalla tavalla kuin monta vuosikymmnetä sitten. Pursiainen totesi: Lenita ei siis ole oppinut koko elämänsä aikana mitään.

KOKREETISTI Pursiaisen ajattelutapa tarjoaa minulle aineksia, joiden avulla voin syventää kahta päässäni auki olevaa teoreettista kysymystä: (1) Kuinka opettaja rakentaa omaa tapaansa opettaa (pedagogista käsialaansa/jalanjälkeään jne). Siitä pitäisi tehdä pieni artikkeli syyskuussa (2) Miten rehtori on koulun arvojohtaja. Siitä pitäisi luennoida ensi viikolla. Palaan niihin myöhemmin.

PS. Päivä oli kaunis. Tein töitä pääosin etänä. Hahmottelin eri tiimien lukkareita ja kartoitin työlistaa. Aikataulu vuotaa, mutta sille ei nyt voi mitään.Illalla on saatava valmiiksi C-map-kouluksen lopputyöt (viisi käsitekarttaa). Muuten tulee 100 €:n lasku.

keskiviikkona, heinäkuuta 30, 2008

ESPOO TIEDOTTAA 30.7.2008




AURORAN KOULUN 5. JA 6. -LUOKKALAISET KALAJÄRVELLE PALANEEN KOULUN KORJAUKSEN AJAKSI

Auroran koulun pihassa oleva siirtokelpoinen koulurakennus vaurioitui pahoin tulipalossa 23.7.2008. Tilojen korjauksen ajan Auroran koulun 5. ja 6. luokkalaiset käyvät koulua Kalajärven koulun tiloissa. Oppilaat kuljetetaan Auroran koululta Kalajärvelle ja takaisin tilausbusseilla. Korjaustyöt kestävät arviolta vuoden loppuun.

Auroran koulun oppilaiden koulutyö käynnistyy normaalisti tiistaina 12.8.2008 klo 9. Koulu tiedottaa poikkeusjärjestelyistä tarkemmin oppilaiden huoltajille.

Lisätietoja
Auroran koulun rehtori Martti Hellström, puh. (09) 8164 0480, 045 111 8156
kehittämispäällikkö Juha Nurmi, puh. 8165 2033, 050 372 5852

tiistaina, heinäkuuta 29, 2008

Ratkaisu löytyi

KUVA: Haaskat iskivät "raatoon"; savuvaurioituneeseen parakinosaan on maalattu graffitteja.

Päivitetty 30.7.08


RATKAISU 5.-6.-luokkien väistötiloiksi on löytynyt. Kehittämispäällikkö Juha Nurmi teki ison työn ja löysi mallin, jolla luokkia ei jouduta hajasijoittamaan.

Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tiedottaa ratkaisusta torstaina 1.8. Tiedotus siirtyy päivällä yksityiskohtien vaatiman hionnan vuoksi.

PÄIVÄ melkein menikin puhelua jännittäessä. HUH! Nyt alkaa sitten lukkarien muokkaus vastaamaan uutta tilannetta.

KOULUN www-sivut on nyt saatu auki, hieno juttu. Perjantaina alkaa sivun päivitysten opettelu.

maanantaina, heinäkuuta 28, 2008

11 päivää ja GO GO




HETI ensimmäisenä työpäivänään opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen ja ruotsinkielisen opetuksen kollega Barbro Högström tulivat klo 9 tutustumaan koulun tilanteeseen.

Esittelin heille oman ratkaisuehdotukseni, jota paikalla ollut koulun väki Anna-Liisa, Raija, Ripa, Sari ja Ulla ystävällisesti kannattivat. Meidän toiveemme on löytää yhteinen väistötila kaikille kuudelle luokalle. Kaikki vanhemmilta jne. saatu palaute sekä blogiin että emailiin on samansuuntaista.

KÄVIMME myös talonmies Karin opastuksella parakissa, ja näyttää siltä, että tietokoneet ja kalusto ovat pääosin puhdistusten jälkeen käytettävissä. Hieno juttu.

KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Juha Nurmi soitti iltapäivällä. Hän oli kartoittanut eri tilavaihtoehtoja. Ongelmaksi saattaa nousta niinkin yllättävä seikka kuin bussikuljetukset. Ei rahan vuoksi, vaan siksi, että yrittäjillä ei ole vapaata kapasiteettia.

OLISI se melkoinen harmi. Eikä vain siksi, että olen esitellyt uusia pedagogisia ajatuksiamme sekä Vartti-lehden että Demari-lehden toimittajille.

KOULUN nettisivujen avaaminen etenee hienosti. Juhan ystävät Ari ja Toni siirtävät parhaillaan sivustoa uuteen järjestelmään. Mahdollisesti jo ensi viikolla pääsen opettelemaan sivujen päivitystä.

sunnuntaina, heinäkuuta 27, 2008

Tunteiden rata kriisissä



TRI KUEBLER-ROSS teki maailmankuulua hienoa työtä tutkiessaan kuolevia ihmisiä. Hän rakensi mallin tunteiden radasta, jonka ihminen kulkee kriisin osuessa kohdalle. Ajatus on, että ihmisen mieli käy tietyn prosessin läpi, ennenkuin se on valmis jatkamaan kriisin jälkeistä elämää. Koko rata kuljetaan, meistä kukin ehkä hieman omassa järjestyksessä ja omassa aikataulussa. Kaikki tunteet tulevat ajallaan eteen. Puhuminen on tärkeää. Tunteet eivät ole pahoja, ja ne on kohdattava.

Tänä kesänä meille Aurorassa on sattunut asioita, joita voi pitää kriiseinä. Siksi luulisin, että mallista voisi olla apua kasvattajille - sekä meille koulussa että kotona- niin omien kun lastenkin käyttäytymisen ymmärtämiseen. Miksi lapsi kiistää tekemänsä teon? Miksi joku vanhempi puolustaa härkäpäisesti omaa lastaan jopa ilmiselvässä asiassa?


MISSÄ VAIHEESSA itse olen? Kun on nähnyt tulipalon, haistanut vahingot, epäuskoon tai kieltämiseen ei voi pysähtyä. Olen ehkä ohittanut nopeasti jähmettymisen, koska toimiin on ollut pakko ryhtyä. Tietoisesti ole yrittänyt sunnitella uutta ratkaisua niin, että se samalla sisältäisi uutta pedagogiikkaa (vrt. vaiheet: testaaminen ja hyväksyminen). Veikkaanpa kuitenkin että mm. vihavaihe saattaa iskeä yllättävissä tilanteissa päälle. Se voi purkautua muissa asioissa ja muihin ihmisiin, varsinkin jos järjestelyt alkavat tökkiä.

Tukea myös palonaiheuttaneille pojille

KUVA (Espoon kaupunki/Karoma): Parakin seinä, josta tulipalo ilmeisesti syttyi.


EILEN minulle soitti huoltaja, jonka poikaa pidetään Auroran koulun tulipalon aiheuttajana. Hienoa, että soitti. Koulua ei poltettu tuon puhelun perusteella tahallaan, vaan palo syttyi vahingossa pullon räjäytysleikeissä. Yksi heitti toisen tuoman paloherkän lasipullon seinään ja muut huusivat kannustushuutoja.

Kipinä oli päässyt lautarakenteiden sisään. Pojat olivat yrittäneet sammuttaa liekkiä mukana olleella virvoitusjuomalla, ja luulleetkin sen sihahtaneen sammuneeksi. Toisin kävi. Liekki leimahti noin tunnin kuluttua täyteen roihuun.

POJAT tarvitsevat apua ja tukea. Heitä ei pidä leimata rikollisiksi, eikä heidän perheitään syyttää. Pojat ovat tavallisia murrosikäisiä poikia, joille nyt kävi todella huono tuuri. Myös yksi omista lapsistani on leikkinyt tulella. Hänen osaltaan tuuri oli toisenlainen. Vastaavaa vahinkoa ei aiheutunut.

Annan nyt neuvon, vaikka joku voi katsoa,että puutun asiaan, joka ei minulle kuulu. Minusta olisi tosi tärkeää, että kaikkien mukana sytyttämistä seuraamassa olleiden lasten vanhemmat eivät käyttäisi energiaa oman lapsensa osallisuuden kiistämiseen. Ymmärrän, että taloudelliset vastuut ovat kauheat ja pelottavat. Totuus kuitenkin on, että ilman kannustuksia, pulloa ei varmaankaan olisi heitetty. Eikä varsinkaan, jos jollain, joka oli paikalla, olisi ollut "järkeä" sanoa: "Älä tuonne heitä". Kyse on vertaisvastuusta. Ihan siitä samasta, jota tarvitaan koulukiusaamiseen lopettamiseen.

Kasvatus on lapsen rakastamista myös silloin, kun hän vähiten sitä ansaitsee. Rakastaminen on vastuuttamista ja anteeksiantoa. Anteeksi ei voi saada sellaista, mitä ei ole uskallettu myöntää itselle tai toiselle. Anteeksianto ei kasva valheen päälle. Nuori kantaa teosta, jota ei ole tunnustettu syyllisyyttä. Se ei unohdu vaan vaivaa. Lapsella tulisi olla oikeus oppia virheestä. Kielletystä virheestä ei voi oppia.

POJISTA kolme on entisiä Auroran koulun oppilaita, ja kaksi on käynyt koulunsa muualla. Päätekijä ei ole käynyt kouluamme.

Toivon voimia ja kaikkea hyvää myös näille lapsille ja heidän perheilleen. Tapaan ensi viikolla tekijän. Huoltaja on toiminut upeasti. Olisinkohan itse osannut noin?

lauantaina, heinäkuuta 26, 2008

Miten suhtaudutte, hyvät ihmiset?

KUVA (Espoon kaupunki/Karoma); ATK-laitteet täytyy puhdistaa.
HYVÄT IHMISET!

Kuten tiedätte, meillä on aikaa kaksi viikkoa järjestää fasiliteetit niin, että kaikki Auroran koulun oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta ensimmäisestä koulupäivästä (12.8) alkaen tulipalon aihettamista hankaluuksista huolimatta.

Tarvitsisin nyt vanhempien- ja miksei muittenkin- näkemyksiä siitä, voisimmeko jatkaa suunnittelua seuraavalta pohjalta. Jos ratkaisu ei ole hyvä, toivon konkreetteja parempia tilalle.

Ennen kuin esittelen mallin, josta toivon kommentteja joko tähän blogiin tai sähköpostiin marttifi@gmail.com, haluan muistuttaa seuraavista reunaehdoista:
(1) Aikaa kaikkiin valmisteluihin (ei vain sijoituspaikan valintaan) on vain 10 työpäivää. Sinä aikana on tehtävä paitsi 5.-6-luokkalaisten sijoituspäätös, hankittava pulpetit, opetusvälineet, kuljetettava kirjat ja tarvikkeet, organisoitava kuljetukset, määriteltävä opettajien työaika, erityisopetus...
(2) Juuri tuo aika karsii suuren joukon ideoita (esim. että koulun kentälle tuotaisiin uusi parakki).
(3) Ratkaisu maksaa, ja taloudelliset seikat ovat realiteetti.
(4) Ratkaisun tulisi olla hyvä sekä oppilaiden että henkilökunnan kannalta.
(5) Tietoa siitä, kuinka kauan tilapäistiloissa joudutaan olemaan, ei vielä ole. Todennäköisesti luokat pääsevät takaisin Auroraan tammikuussa 2009. Voi olla, että jo aikaisemminkin (mikäli vaurioitumaton osa parakkia saadaan siivottua savuhaitoista). Voi olla, että myöhemmin, mikäli parakin korjaus ei etene toivotussa aikataulussa. Kun parakit edellisen kerraan koottiin, aikaa tarvittiin heinä/elokuusta marraskuun 5. päivään (siis 3,5 kk).

REHTORIN MALLI nro 1
Lähtökohdat ja periaatteet
1. Kaikki oppilaat eivät mahdu päärakennukseen ja lisäsiipeen. On perusteltua, että ensisijaisesti isoimmat oppilaat sijoitetaan muualle.
2. On turvattava TIP-hanke ja pienten lasten iltapäivätoiminta. Tämä edellyttää, että luokkatilat vapautuvat (emme voi esim. valita kaksivuorokouluratkaisua).
3. Sijoitus on toteutettava niin, että opetus on laadukasta.

Ratkaisuehdotus
* 5.-6-luokat (myös erityisluokat) sijoitetaan kaikki samaan tilapäistilaan. Nän siksi, että oppilaille voidaan järjestää kaikkien aineiden opetus.
* Oppilaat kuljetetaan tilapäistilaan tilausbussilla aamulla, ja bussi tuo heidät myös takaisin koululle.
* Konkreetisti kaikilla luokilla voisi olla sama työpäivän pituus esim. lähtö koululta klo 9 ja paluu klo 14.15. Opetusta annettaisiin viisi tuntia (a´ 45 min) päivässä.
* Ruotsin opetus tapahtuisi kahtena aamuna klo 8.15-9.00.
* Tilapäiskoulussa opetus järjestettäisiin niin, että kaikki opetussuunnitelman asiat tulisivat käsiteltyä. Vaikeimmin toteutettavat sisällöt voidaan siirtää kevääksi.
* Käyttäisimme menetelmällisesti luovia ratkaisuja, joissa voitaisiin ylittää luokkien ja luokka-asteiden rajat.
* Koulupäivään kuuluisi kolme 75 minuutin opetusmodulia (klo 9.30-10.45, 11.15- 12.30 ja 12.30- 13.45 ) ja puolen tunnin ruokatauko (10.45- 11,15).
* Oppilaitten koulupäivä ei olisi bussimatkoista huolimatta pidempi kuin Aurorassa.
* Reali- ja taito- ja taideaineita luettaisiin vuorotellen viikkoprojekteina ja teemapäivinä. Matematiikka, äidinkieli ja englanti palkitettaisiin pääosin.
* Integroitujen oppilaitten opetus järjestettäisiin pedagogisen eriyttämisen keinoin. Sinikarhujärjestelmään palattaisiin vasta diasporan jälkeen.
* Opiskelussa muodostettaisiin opintoryhmät niin, että voidaan ottaa huomioon oppilaitten oppimisedellytykset. Kaikki opinnot tähtäävät suorituksiin, jotka arvioidaan. Valinnaisuus toteutettaisiin menetelmävalintoina (kuljetusten vuoksi ei voi olla valinnaiskursseja syksyllä).
* SOPE-opetus integroitaisiin kaikissa tarkoituksenmukaisissa tilanteissa yleisopetukseen.
* Koulun henkilökunta olisi rehtori Martti Hellström (kävisi säännöllisesti tilapäistiloissa), luokanopettajat Raija Herrala(tiimipomo), Risto Schiray, Anna-Liisa Kurki, Jukka Jokiranta, erityisopettaja Julia Uotila, eritysluokanopettajat Irja Kaila-Lenkkeri ja Sari Karjalainen. Lisäksi koululla olisi 3-5 koulunkäyntiavustajaa ( Pekka, Joni ja Noora joka tapauksessa).
* Tilapäistiloihin pyritään saamaan rekillinen kannettavia tietokoneita. Niinikään tiloihin kuljetetaan bändikamat.
* 5.-6.-luokkalaiset voivat osallistua TIP-kerhoihin Aurorassa klo 15-16.45.

OLEELISIN tehtävä on löytää tilat, joissa nuo kuusi luokkaa, noin 120 oppilasta ja noin 10 hengen henkilökunta, voivat tehdä töitä.

KUVA (Mattlidens skolanin sivulta lainassa). Jo nyt on tiedossa yksi vaihtoehto: Matinkylässä ruotsinkielisen koulukeskuksen uusi rakennus on valmistunut. Pihassa on tilapäinen koulurakennus, johon mahtuisi 7 luokkaa. Kaikki 5-6-luokat olisivat tällöin samassa rakennuksessa. Ruokailu järjestyisi pihan toisella puolella olevassa lukiossa.

Toinen vaihtoehto voisi olla Pohjois-Espoon lukio (jos siellä on vapaita tiloja).

KUVA (lainattu Hesasrin sivulta): Pohjois-Espoon lakkautettu lukio.

MAANANTAINA tapaan sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetuksen opetustoimenjohtajat. Näyttää siltä, että kaupungin kannalta Matinkylän vaihtoehto voisi olla paras.

Kolmas vaihtoehto on kaikkien luokkien sijoittaminen eri kouluihin (esim. Lähderanta, Mäntymäki...) Opetuksen kannalta ratkaisu tuo hurjia haasteita.

Opettajat, jotka olen tavoittanut, toivovat pääsevänsä samaan tilapäistilaan.

Olen kiitollinen kaikista kommenteista. Joissain muissa kouluissa vanhemmat eivät ole kerta kaikkiaan hyväksyneet lasten kuljettamista kauas kotoa. Jos Lippajärvellä ajatellan samoin, kuulisin mielellään, miten asia tulisi ratkaista vanhempia tyydyttävällä tavalla.

perjantaina, heinäkuuta 25, 2008

Tulipalon käsittely lasten kanssa



KUVAT: Espoon kaupunki/Karoma

VALITETTAVASTI on jälleen aihetta koota muutamia ajatuksia ikävän asian: koulupalon käsittelyn tueksi lasten kanssa. Kun koulu alkaa, asiaa puretaan myös koululla oppilashuollon henkilöstön avulla. Näinkin asiaa voisi käsitellä.

ENSIOHJEITA TULIPALON KÄSITTELYN

1. Keskustellaan lapsen kanssa onnettomuudesta ja tulipaloista. Tulipalokohtaus on mm. kirjassa "Kasper, Jesper ja Joonatan". Sen avulla voi olla helppo puhua tuleen liittyvistä vaaroista.

Koulurakennus oli puuta, ja puu syttyy helposti. Aikuisen pääviesti voi olla, että kukaan ei onneksi loukkaantunut. Palomiehet osasivat sammuttaa tulen. Se pitäisi oppia, että tulen kanssa ei ole varaa leikkiä. Sekin on hyvä kertoa, että lapset, jotka tulipalon sytyttivät, joutuvat osallistumaan palon korvauksiin. Espoossa näissä tapauksissa käytetään yleensä sovittelua. Paljon auttaa, jos pojilla oli kotivakuutus.

Toinen tärkeä viesti on, että koulu alkaa ihan ajallaan.

2. On tärkeää antaa lapsen kysyä. Jos lapsi kysyy asiaa, johon vanhempi ei osaa vastata, todetaan vain- Sitä en tiedä.

3. Voi olla hyvä käydä katsomassa rakennusta yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat kertoa, että tulipalo poltti parakin kattoa. Luokissa vahinkoa aiheutti lähinnä sammutusvesi. Toinen muuten ehjä puolisko parakkia on pois pelistä hajuvahinkojen vuoksi. Ammatti-ihmiset puhdistavat tietokoneet ja kirjaston kirjat.

Palanut osa parakkia puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi osa. Nyt näyttää siltä, että työ vie jouluun, mutta se voi kestää kauemminkin. Mahdollisesti vahingoittumattomaan osaan päästään palaamaan jo aikaisemmin.

4. Annetaan lapselle mahdollisuus puhua tunteistaan. Lapsi voi piirtää, miltä hänestä tuntuu, ja sitten kertoa kuvasta. Voi olla hyvä kerrata, kuinka tulee toimia, jos näkee tulipalon tai jos sellainen syttyy kotona.

Kerrotaan lapselle, että kun onnettomuus kohtaa, on normaalia, että mieli on surullinen pitkään. Suru voi tulla uniin. Ajan myötä olo kevenee.

Tavallisesti ihmisen mieli toimii tällaisissa tilanteissa niin, että ensin ihminen jähmettyy. - Ei voi olla totta!. Kiistämisvaiheen jälkeen lapselle voi nousta syyllisyyden tunteita siitä, että olisi voinut ehkä estää tulipalon kertomalla nähneensä isompien lapsien tihutöitä aikaisemmin. Lapsi voi myös tuntea vihaa, kun häneltä palon vuoksi oma luokka ja pulpetti menetettiin, ja luokka joutuu muuttamaan. Vie joskus hyvin pitkän ajan ennenkuin lapsi on käynyt koko surun läpi.

5. Tapaturmiin liittyy myös aivan arkisia huolenaiheita. Missä meidän luokka opiskelee jne? Tässä vaiheessa lapselle voi kertoa, että jokaiselle luokalle löytyy koulutila, mutta varmaankin lähes kaikki luokat joutuvat vaihtamaan paikkaa. Joitakin aineita opetellaan eri tavalla kuin tavallisesti. Voi olla, että joitain aineita ei päästä heti aloittamaan.

1.-2.luokkien ohjelmaan tulipalo ei juurikaan vaikuta. 3.-4.luokilla kieliä ja joitain muita aineita jouduttaa ehkä opiskelemaan aluksi hieman eri tavoin kuin sitten, kun kaikki ovat taas omassa koulussa.

Eniten muuttuu ilmeisesti 5.-6.-luokkien tilanne. Yksi suunnitteilla oleva ratkaisu olisi sellainen, että kaikki 5.-6.luokat kävisivät koulua korjauksen ajan Pohjois-Espoossa ( tai Matinkylän koulukeskuksessa). Bussi lähtisi joka päivä koululta esim. klo 8.30, koulua olisi klo 9- 14 (viisi tuntia), ja bussi toisi oppilaat koululle n klo 14.45:ksi. Sen jälkeen ehtisi vielä TIP--kerhoihin, jos haluaa.

Muitakin vaihtoehtoja on pohdinnassa. Saataisiinko kentälle tilapäiset parakit? Jollei Pohjois-Espoossa ole vapaata tilaa, löytyykö sitä koko porukalle muualta vai ripotellaanko luokat eri kouluihin. Kuulema esim. Lähderannassa voisi olla tilaa 1-2 luokalle.

6. Keskustelutuokion voi päättää sen pohdintaan, miltä nyt keskustelun jälkeen tuntuu. Onko yhtään parempi olo?

KUN KOULU ALKAA

Koulun alkaessa elokuussa toimimme kriisisuunnitelmamme mukaan. Tulipalon käsittelyyn kuuluvat luokanopettajien vetämät keskustelut luokissa. Lapsille, jotka haluavat, järjestetään mahdollisuus keskustella oppilashuollon asiantuntijoiden (koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja) kanssa. Mikäli pelko tai paha mieli ei hellitä, on lasten mahdollista saada erityistä kriisiapua. Espoossa on käytettävissä erityinen debriefing-ryhmäkin, mikäli sen apua tarvitaan.


LISÄTUKEA VANHEMMILLE

Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee paljon apua surunsa vuoksi, vanhemmat löytävät keskusteluapua mm. seuraavilta tahoilta:
- virka-aikana Espoon keskuksen terveysaseman psykiatrisilta sairaanhoitajilta
- sosiaali- ja kriisipäivystys, puh. 8164 2439
- oman alueen perheneuvola
- SPR:n (kriisipuhelin) 020 366 266
- Suomen mielenterveysseuran SOS-autosta 040 503 2199
- Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 445 566
- Kirkon palveleva puhelin suomeksi 010 190 071 ja ruotsiksi 010 190 072
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400

ESPOON SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN TIEDOTE:

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa Espoon ja Kauniaisten asukkaita äkillisissä kriiseissä. Kriisi voi liittyä esim.
*lastensuojeluun
*kasvatukseen
*pari/perhesuhteisiin
*väkivaltaan
*uupumukseen
*mielenterveyteen
*päihteiden käyttöön
*menetyksiin
*onnettomuuksiin
*traumaattisiin kokemuksiin

Kriisi voi koskettaa yhtä henkilöä tai koko läheisten ryhmää.Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä.

PALVELEMME VUOROKAUDEN YMPÄRI.Voit ottaa yhteyttä puhelimitse 81642439.Virka-aikana (klo 08–15) palvelu on puhelinohjausta.Virka-ajan ulkopuolella on mahdollisuus järjestää tapaamisia ja tehdä kotikäyntejä.

Käyntiosoite: Turuntie 150 Jorvin sairaala

Tukea kriisien käsittelyyn löytyy myös netistä esim. sivustoilta http://www.apua.info/ ja www.tukinet.net

torstaina, heinäkuuta 24, 2008

Tilanne torstaina

KUVA: Lohduton näky. Toinen puoli parakkia on palanut, toista voidaan tämänhetken tietojen valossa käyttää varastona.
Päivitetty perjantaina

PUHELIN soi aamusta alkaen. Koululla kävi virkamiehiä, opettajia, poliiseja ja toimittajia mm. Vartista, Länsiväylästä ja Ylen uutisista. Palanutta romua kuljetettiin pois. Ammattimiehet pesivät irtaimistoa.

PAIKALLE tuli paljon pieniä oppilaita vanhempineen. Vanhemmat ovat hyvin myötätuntoisia. Onneksi aikaa koulun alkuun on kaksi viikkoa, tärkeät päätökset ehditään tehdä niin, että koulu pääsee alkamaan kaikilla oppilailla.

Life goes on. Päärakennuksessa kunnostustyöt jatkuivat. Kattopaneeleita vaihdettiin ja seiniä maalattiin. Huomenna alkaa Smartboardein asennus.

Ks. myös

http://www.vartti.fi/artikkeli/34bb2d08-7b5b-47ce-b733-117a9498d154
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96996.html
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2008/7/24/w15793.php
http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Auroran-koululla-sytytetty-nuotioita-aiemminkin

Espoo tiedottaa 24.7.2008




Auroran koulun pihapiirissä oleva siirtokelpoinen koulurakennus paloi 23.7.2008 keskiviikko-iltana. Poliisin mukaan palo oli sytytetty tahallisesti. Palossa tuhoutunut rakennuksen osa puretaan pois ja sen tilalle tulee uusi korvaava rakennus todennäköisesti vuoden loppuun mennessä. Parakissa on käynyt koulua 160 lasta, lisäksi siellä on ollut atk-opetustiloja. Oppilaiden henkilökohtaisia tavaroita ei kesäloman aikana ole koulutiloissa.

Auroran koulun oppilaiden koulutyö käynnistyy tiistaina 12.8.2008, kuten oppilaille on ennalta ilmoitettu. Osa oppilaista käy koulua syyslukukauden ajan korvaavissa tiloissa. Oppilaiden vanhemmille tiedotetaan mahdollisista poikkeusjärjestelyistä mahdollisimman pian.

Lisätietoja antaa Auroran koulun rehtori Martti Hellström, puhelin (09) 8164 0480, 045 1118156.

Auroran koulun parakki poltettu





KUTEN varmaankin uutisista kaikki ovat kuulleet, Auroran koulun parakki on sytytetty tuleen.

Parhaillaan on meneillään palon jälkisammutus. Minulla ei ole vielä tarkkoja tietoja vahingoista, mutta on mahdollista, että parakkia ei voida lainkaan käyttää ennen korjauksia. Palomiehet arvioivat vahinkojen suuruudeksi 250 000 euroa.

Irtaimistovahingoista minulla ei ole käsitystä, mutta pelkään, että menetimme ATK-tilan ja sen koneet. Huomenna olemme varmaankin viisaampia.

Olen ollut yhteydessä opetustoimenjohtaja Kaisu Toivoseen, joka on parhaillaan vuosilomalla ulkomailla. Maanantaina aloitamme sijoitustilojen etsimisen. Parakissa opiskeli noin puolet koulumme oppilaista, koko alkuopetus ja lisäksi TriMix-luokka (ensi vuonna 4a-c), yhteensä seitsemän luokkaa. Päärakennus ja lisäsiipi eivät vahingoittuneet. Niissä on yhteensä tilat 11 luokalle (jos TS - ja TN-luokat otetaan kotiluokkakäyttöön).

Tavallisesti tällaisessa tilanteessa isoimmat oppilaat sijoitetaan toisissa kouluissa oleviin vapaisiin tiloihin. Tällöin saattaisi riittää, että 5-6-luokkien yleisopetus siirtyisi korjaustöiden ajaksi tilapäistiloihin. Toivottavasti kaikki neljä luokkaa mahtuisi samaan kouluun (esim. Pohjois-Espoon lukioon). Jos matkat ovat pitkät, oppilaat saavat matkakortit tai heidän kuljetetaan busseilla.

Poliisi epäilee paloa tahallaan sytytetyksi. Pihalla on pitkään leikitty tulella. Paikalta oli poistunut useita alaikäisiä poikia, joista osa on tavoitettu. Huhujen mukaan kyseessä olivat oman kylän pojat.

KOULU alkaa joka tapauksessa 12.8, ja tiedotamme huoltajille siitä, kuinka opetus järjestetään sitä mukaa, kun päätöksiä tehdään. Näissä asioissa Espoolla on (valitettavasti) kokemusta.


Netissä on lisää tietoa tästä ikävästä asiasta mm. osoitteissa:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poikien+epäillään+sytyttäneen+Auroran+koulun+tulipalon+Espoossa/1135238074619
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/07/678423
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id96996.html
http://www.iltalehti.fi/espoo/200807230220952_eo.shtml
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1560897
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=1&d=37433

keskiviikkona, heinäkuuta 23, 2008

Lukkari työn alla



KOLMAS TYÖPÄIVÄ, ja aika kuluu rattoisasti lukkarin pohjatöiden kanssa. Löin tänään lukkoon viikon rakenteen (useaa luokkaa sitovat palkit). Kokousaikamme siirtyy keskiviikkoiltapäivään. Selkeytin integroitujen oppilaitten skidi- ja sinikarhujen tuntien sijoittelua aina sanoihin kellonaikoihin. Muutoin palkit ovat aika lailla ennallaan. Jollei toimi, korjataan.

POHJATÖIHIN kuuluva"vaikeiden aineiden" jakaminen opeille sujui alustavasti hyvin. Mutkikkaita ketjuja ei näytä 3.-6. luokille juurikaan muodostuvan. Erityisesti näin, jos niille opettajille, jotka eivät itse opeta englantia 5.-6.luokilla, riittää ns. r-tunteja.

Liikuntatunneille löytyi salit palkittamalla ne kaksoistunneiksi. Ruotsin tunnita täytynee palkittaa samalla lailla. Vielä on pohdittava Suomi2-opetuksen järjestämistä. Lukkaripohjassa on rohkeasti sijoitetu ne lisäopetukseksi. Maahanmuuttajien suomen kielen oppimista totisesti auttaisi, jos he olisivat Suomi2-tuntien lisäksi mukana äidinkielen tunneilla.

UPEA PÄIVÄ! Jatkoin koulutöitä Soukan uimarannalla. Sieltä saa muuten Suomen parhaat lihapiirakat.

tiistaina, heinäkuuta 22, 2008

Toinen työpäivä hoidettu


KUVA: Tsekkasin tänää koulun tiloja. Ikkunat ovat ehjät. Suursiivous tehty. Päärakennuksen kaikki käytäväseinät maalataan. Samoin jumppasalin. Hienoa. Parakkiin tarvitaan lisää naulakkoja. Kian luokka (kuvassa) on nyt valmis sivustettavaksi.

PALAUTAN RAUHALLISESTI työtahtia. Tänään vedimme JJ:n kanssa salanäytelmää läpi. Tavoitekesto noin 16 minuuttia löytyi kahdessa tunnissa. Tarvitsisimme kolme hieman isompaa käsinukkea ja vanhanajan karttatelineen, niin avot. Ja tietysti sen pienen haitarin.

SAIN jo eilen tsekattua, että kehys riittää kaikille opettajille ja kaikkeen opetukseen. Seuraava poiju on lyödä viikon rakenne kiinni. Sitten on käytävä luokka luokalta läpi, ns. vaikeiden aineiden opetus (kielet, käsityöt, liikunnat) ja ideoitava tuntiketjut näiden oppituntien ajaksi. Jotta luokanopettajille ei tulisi hyppyjä.

Tilanne on varsin hyvä. Juhan 4b-luokan ottaa alkusyksyksi vastuulleen virkavapaalle jäänyt erityisopettajamme Hanna-Leena Tiusanen. Saamme näin lisäaikaa uuden luokanopettajan rekrytointiin. Jos saamme lehtori Leena Lindgrenin opettamaan sivutoimisena opettajana ruotsia ja käsitöitä, niin näyttäisi siltä, että kaikkiin aineisiin löytyy aineesta innostunut opettaja.

maanantaina, heinäkuuta 21, 2008

Takaisin töihin

ENSIMMÄINEN työpäivä takana. Aamulla tovi töitä kotona. Sitten konttorille. Puhelinvastaajassa oli kaksi viestiä oppilasliikenteestä. Paperiroskisten tyhjennystä. Seurustelua Ullan, Hanna-Leenan, Liisan, Johannan ja Ripan kanssa. JJ:lle soittelin. Ja Sari K. minulle. Juhan muistokirjoitukset on lähetetty Opettaja-lehteen ja Kiteen Sanomiin. Maalarit maalailivat taloa. Jiri viimeisteli merivesiakvaariota. SubTV kuvasi bändikämpässä Problemseja. Talkkarilta meni pasmat ihan sekaisin, kun kuvauksiiin osallitunut Lola Odusoga tervehti. Oman ensimmäinen työpäiväni jätin etuoikeutetun kevyeksi.

PÄIVÄN tärkein tavoite oli laskea suunnittelussa tarvittava "lopullinen" tuntikehys. Se on nyt laskettu: 612 tuntia viikossa. Se on kahdeksan enemmän kuin viime lukuvuonna.

lauantaina, heinäkuuta 19, 2008

Hyvästi, Juha!

Kuvat: Julia Uotila ja Martti Hellström

LUOKANOPETTAJA Juha Hyvärinen siunattiin lauantaina 19.7. Kiteen siunauskappelissa kauniissa lähes helteisessä säässä. "Juhan ilmalla", niinkuin hänen pikkusiskonsa sanoi.

Siunauksen toimitti pastori Ilmo Kurkola. Tilaisuus oli lämmin. Siihen kuului opettajamme Uma Jutilan upeasti laulama GF. Händelin "Largo", virsi 571 ja Oskar Merikannon säveltämä Eino Leinon runo "Oi muistatko vielä sen virren".

Juhaa oli viimeisellä matkalla saattamassa nelisenkymmentä hänen lähisukulaistaan, ystävää ja työtoveria. Auroran koulun henkilökunnan ja johtokunnan puolesta jäähyväiset kävivät jättämässä kanssani Katri Ahola, Uma Jutila, Anna-Liisa Kurki, Liisa Mattila, Jukka Sarpila ja Julia Uotila. Liisa luki erityisopettajamme Hanna-Leena Tiusasen kirjoittamat muistosanat:

"Arkun kauniin ympärillä
seisoo joukko hiljainen.
Muistosi kaunis sydämissä,
suuri kaipaus sydänten.

Lähdit täältä niin yllättäin,
kesken parhaiden aikojen.
Niin paljon hyvää tehneenä,
niin paljon maailmaa nähneenä.

Nyt luottaa saamme hiljaa
sinun päässeen paikkaan parempaan,
josta meitä katsot hellien
ja kulkuamme seuraten.

Kiitos, Juha kultainen,
iloisista ajoista,
lämpimistä muistoista.
Pysyt aina rakkaana."




JUHA laskettiin viimeiseen lepoon oman isänsä viereen vehmaalle Kiteen hautausmaalle. Kukkien asettelun jälkeen lauloimme vielä "Suojelusenkelin".



MUISTOTILAISUUS pidettiin Kiteen isossa pappilassa, komeassa puurakennuksessa. Vieraanvaraisesti saattoväelle tarjottiin karjalainen pitopöytä. Tilaisuudessa luettiin omaisille lähetetyt addressit ja Juhan oppilaiden suloiset jäähyväiskirjeet.




Juhan ystävä Jukka Putaansuu kertoi lämpimästi ja hauskasti muistoja sattumuksista Juhan kanssa, ja minä sain sitten muistella Juhan suurta merkitystä opettajana ja espoolaisen tieto- ja viestintätekniikan opetuksen taitavana kehittäjänä.

Juhan kuolinilmoitukset ovat sunnuntain Helsingin Sanomissa. Ilmoituksia on kaksi, joista toisen ovat lehteen laittaneet Juhan 3b-luokan oppilaat. Siinä Juhaa kuvataan lempeäksi, rohkeaksi ja taitavaksi opettajaksi. Juuri niin.

perjantaina, heinäkuuta 18, 2008

Viimeinen kesälomapäivä

KUVA: Lomalla on tehty oikein fyysistäkin työtä. Olen saanut auttaa keskimmäistä lasta Santtua (kuvassa) ja tämän tyttöystävää Saria remonttihommissa.

REHTORIN kesä jakautuu kolmeen osaan: alkukesän työjaksoon, vuosilomaan ja loppukesän työjaksoon. Tänään on vuosiloman viimeinen päivä. Maanantaina alkaa nousu uuteen lukuvuoteen.

MITÄ fiksua tästä lomajaksosta toteasi? Dubrovnikin matka oli tosi tärkeä. Ihminen tarvitsee auringonvaloa, näin ajattelen. Suomessa rannalle ehdimme tasan kerran, pari. Uusia rantatuoleja ei ole päästy edes kokeilemaan.

Lomaan tulee kuulua mielihyvää tuottavia asioita. Niitä on ollut kasapäin. Auton vaihto, uudet rillit ja tukka. Hieman painonpudotustakin juuri nyt otsikoissa olevalla Atkinsin dieetillä. Leffoja ja murhakirjoja tänä vuonna vähemmän. Olen opetellut käyttämään www. huutonettia, ja jännitän syntyykö pikkuhanurista kauppat. Veljenpoika Nikke tuli nähtyä Hesa-cupissa ja sukua Ravintola Old Bakersissa päivällisellä. Komeat pihvit. JJ:n kanssa aloitettiin Viisikon lisäksi uutta salanäytelmää.

KUVA: Olemme esikoiseni Rikun kanssa hakanneet tennispalloa jo kaksi viikkoa. Vantaan Varistossa sitä saa tehdä tosi halvalla 9 €/tunti.

MEILLÄ ei tänä kesänä ole kuin yksi yhteinen lomaviikko vaimon kanssa. Kun minulla nyt loppuu, hänellä alkaa. Niinpä olen naputellut aika lailla maccia. 100 sanaa kasvatuksesta etenee hyvää vauhtia- ja olen tavattomasti nauttinut oman käsitesekamelskani selkiämisestä. Enää kolme käsitettä- ja sitten kaikista sadasta on kirjoitettu ensimmäinen versio.

KOULUTÖISTÄ olen pysynyt aika lailla erossa. Sähköpostia on ollut pakko tyhjentää. Luokanopettajalehti on lähetetty jälleen taittoon. Pari iso omaa juttuani on vielä vaiheessa. Essen kolumnit on kirjoitettu ajallaan. Viime vuonna aikaa söi valmistautuminen ProRexi-kiertueeseen. Ensi syksyn luentokeikat eivät vaadi yhtä massiivista päivittämistä. Mutta mukavaa on, että niitä on.

KUVA: Vespa saatiin alkukesästä kuntoon. Toistaiseksi olen tehnyt vain pikkureissuja. Uuden autona vika. PS kuopus Norppakin on hankkimassa bemaria.

LOMAN vakavin asia oli tietysti Juha Hyvärisen kuolema. Tänään klo 14 minä ja opettajistamme Anna-Liisa, Katri ja Liisa lähdemme ajamaan Kiteetä kohtia. Juha siunataan siellä huomenna. Valitettavasti tosi paljon vaivaa nähnyt Ulla ei pääsekään mukaan.

keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2008

Kuukauden kirja: Aggressiosta



Cacciatore, R. (2008). Aggression portaat. Opetusmateriaali kouluille. Helsinki: Opetushallitus ja Väestöliitto.

TARKASTELEN tämän aamun blogilastussa yhtä lempiaihettani väkivaltaa Cacciatoren teoksen avulla. Se on lähtökohdiltaan tiukkaa faktaa, jopa tiedettä. Palkitussa ja kehutussa kirjassa minusta parasta on aggression ja aggressiivisuuden kuvailu sekä idea: Väkivalta vähenee, jos ihmiset oppivat hallitsemaan aggresiivisia tunteitaan. Jokaisen on ymmärrettävä oma vastuunsa myös tunnekuohun aikana. Aikuisilta tarvitaan valppautta, lujaa puuttumista, lapsen ja nuoren arvostamista, uskon valamista ja väkivallattomien vaihtoehtojen tarjomaista.

Murrosikää kuvataan hauskasti. Esitetty lapsen ja nuoren tunnekehityksen portaikko oli ihan liian sekava minun makuuni, joten tiivistän nuo lapsen kehitystä kuvaavat vaiheet omalla tavallani teoksen pohjalta . Ja Itse opetusohjelmaan en nyt puutu. Anteeksi vaan, mutta en löytänyt siitä mitään innostavaa.

Aggressio on voimavara

Teoksen ydinkäsite on aggressio. Aggressio on voimaa, kykyä, tahtoa ja tunnetta. Aggressio on sisuuntumisen tuomaa mahtavaa energiaa ja voimaa. Se on puhtia. Se voi olla puoliensa pitämistä, määrätietoista taistelua oikeudenmukaisuuden puolesta, sankaritekoja ja rohkeutta sanoa ääneen mielipiteensä. Aggressio on luonnollinen, sisäsyntyinen reaktiotapa ja -kyky. Aggressio on tahtomista, taistelutahtoa, rohkeutta ja voimaa, itsensä puolustamista, itsearvostusta ja halua muuttaa maailmaa.

Toisilla aggressiotunne ja reaktio ovat voimakkaampia kuin toisilla. On olemassa temperamentiltaan helposti tulistuvia ja äkkipikaisia ihmisiä ja toisaalta taas heitä, jotka ovat rauhallisia, eivät ärsyynny juuri koskaan. Jokaisella ihmisellä on elämässään myös tilanteita, joissa uupumus, umpikuja tai stressi johtavat paljon voimakkaampaan aggressioon kuin leppoisammassa ja levänneessä olotilassa.

Aggressio on tunne. Se on yleisnimitys monille kipeille, haastaville ja usein negatiivisiksi mielletyille tunteille. Näitä ovat esimerkiksi pettymys, pelko, kateus, kauna, kostonhimo, mustasukkaisuus, raivo, vallanhalu, vihaisuus, voitonhalu. Tunteena se on mahtava, toimintaa vaativa, kehon ja mielen energisoiva hyöky. Aggressio ei ole sinänsä positiivinen tai negatiivinen. Teot ovat sellaisia. Aggressio voi toteutua tekona, joka voi olla negatiivinen, jopa tuhoava, mutta myös rakentava ja positiivinen.

Aggressio ei siis ole ongelma. Ongelma tulee siitä, jos se karkaa käsistä, näin ymmärsin. Aggressio tulee oppia kanavoimaan rakentavasti. Suuri osa ihmisistä oppiikin sen, kaikki eivät. Siksi tarvitaan aggressiokasvatusta.

Aggressiivisuus

Aggressiivisuus on tekoja. Cacciatorekin erottaa proaktiivisesti aggressiiviset ja reaktiivisesti aggressiiviset. Edelliset käyttävät väkivaltaa harkitusti päämääriensä saavuttamiseen. He ovat ”kylmäverisiä”. Tällaiset lapset ovat usein suosittuja. Kaverit sietävät heitä, koska hillä on yleensä muita positiivisia piirteitä. Oletetaan, että ylisalliva, rajoittamiseen kykenemätön ympäristö muovaa proaktiivista aggressiivisuutta.

Reaktiivisesti aggressiiviset ovat äkkipikaisia "kuumakalleja". He eivät hallitse itseään. He räjähtävät ja katuvat. Kaverit eivät siedä sellaista. Tällaiset lapset jäävät yksin. Oletetaan, että kova, ennustamaton ympäristö muovaa reaktiivista aggressiivisuutta. Ankara ja tyly vanhemmuus lisäävät molempia.

Aggressiokasvatus

Aggressiokasvatuksen päämääränä on, että väkivaltaista toimintamallia ei koskaan otettaisi käyttöön, vaan että lapsi ja nuori valitsisi aina väkivallattoman toimintamallin. Valintaa on hyvä opetella ennen, kuin yksilö on alkanut käyttäytyä väkivaltaisesti.

Väkivaltaa voidaan estää kasvatuksella, jossa lapsi saa turvaa, huomiota ja rajoja. Lapsen ympäristössä tulisi
välttää malleja, joissa väkivalta on ratkaisukeino. Lasta tulisi ohjata hyväksymää erilaisuus. Väkivallasta tulisi puhua. Kiusaaminen on nimettävä väkivallaksi. Siihen on puututtava. Säännöt tulisi kertoa ja niistä tulisi pitää kiinni. Lapselle pitäisi opettaa väkivallattomia malleja ratkaista ongelmia. Itseä saa puolustaa: estää saa, muttei kostaa.

Kasvatukseen kuuluu mm. tunteiden ymmärtäminen ja hallinta. Tunteet provosoivat meitä tekoihin. Jollei ymmärrä tunnetta, ei ymmärrä tekoa- eikä itseään. Tunnekasvatuksessa erotetaan usein neljä osa-aluetta (Cacciatore käsittelee niistä oikestaan vain kahta ensimmäistä):
1. parannetaan tunteiden tunnistamista (nimeämistä); sitä millä ei ole nimeä, ei voi hallita.
2. parannetaan tunteiden hallintaa.
3. parannetaan kyky lukea ja tulkita toisten tunteita.
4. parannetaan kykyä nostattaa ja vaimentaa toisen tunteita.

Väkivalta syntyy yleensä tilanteessa, jossa jokin seikka alkaa häiritä ihmistä ja vie hänen rauhallisen olotilansa. Ihminen haluaa palauttaa sen, ja yrittää siksi poistaa ärsyttävän tekijän. Siihen tarvitaan voimia. Aggressio antaa niitä. Ihminen alkaa tuntea vihaa. Vihan kasvaessa hän ajautuu hälytystilaan, jota kutsutaan taistele tai pakene-tilaksi. Hän voi ajatua paniikkitilaan, jossa "käämit palaa". Ihminen pimahtaa ja tekee järjettömyyksiä.

Viha ei synny tyhjästä. Vihaa voidaan purkaa väkivallattomasti selvittelemällä vihan syitä ja ratkaisemalla ristiriitoja. Pieni lapsi ei osaa neuvotellen selvittää riitojaan. Sitäkin pitää opetella. Aikalisän ottaminen auttaa. Aika lievittää myös tunnetta.

Tunnekehityksestä

Lapsen kehityksen päävirta kulkee avuttouudesta kohti itsenäisyyttä. Ilman lapsuuden uhmaa ja murrosiän kuohuntaa nuori ei itsenäistyisi turvallisesti kodistaan. Itsenäistyessä nuori rakentaa itsensä uudelleen. Hän rakentaa itselleen riippumattomamman ja ehjemmän, itsensä näköisen persoonan. Sen jälkeen hän voi taas tulla toimeen kodin kanssa. Hän tarvitsee kasvattajiensa apua itsenäistymiseen sekä itsetunnon ja elämänhallinnan kehittymiseen.

Aggressiokasvatuksessa tulisi ottaa huomioon lapsen tunnekehityksen vaiheet. Nuo vaiheet on kuvattu portaikkona, jonka logiikassa en pysynyt mukana. Koska olen yksinkertainen ihminen, tiivistän lukemani seuraavasti.

VARHAISLAPSUUDESSA lapsiI (1-3 v) on täysin riippuvainen aikuisesta. Hän kokee tunteita hyvin voimakkaasti ja tarvitsee esim. pohjattomaan pettymykseensä tukea ja tyynnyttelyä. Raivoavaa ei kannata kasvattaa, kun tilanne on päällä.

PÄIVÄKOTI-IKÄINEN LAPSI (4- 6 v) kyselee ja tarvitsee aikuisten ihailua. Mielikuvitus helpottaa pienuuden kokemusta. Tässä iässä harjoitellaan kavereiden kanssa olemista. Miten kutsun ja pidän ystävän?

ALKUOPETUSIKÄINEN LAPSI (7-10 v) haluaa sekä yksityisyyttä että kavereita. Hän alkaa harrastaa. Kaverit ovat lauma, jonka kanssa leikittäessä ja pelattaessa opitaan sääntöjä. Ihailua ja arvostusta on tärkeää saada kavereilta. Kaverisuhteiden katkeaminen tekee kipeää.

VARHAISNUORUUDESSA 10/11- 14/19) iskee murrosikä. Alakoulun yläluokilta alkaen lapsen keho muuttuu oudoksi. Muutos ahdistaa ja hämmentää. Kehoa piilotellaan rekvisiitan alle. Murrosikä on fyysistä kasvua. Kehon hallinta tuottaa mielihyvää, esim. urheilussa. Kasvu saa aikaan uuden kiehtovan vahvuuden tunne. Nuori ei ole enää pieni. Syntyy halu haastaa aikuinen mittelöön. Hän provosoi aikuisia. Ilmeisesti myös nuoren havaintokyky muuttuu. Hän tulkitsee aikuisen eleet loukkaaviksi ylimielisiksi silloinkin, kun ne eivät sellaisia ole.Hän haluaa uskaltaa ja rikkoa rajoja. Hän ottaa, mitä haluaa ja haluaa kaiken. Nuorten imago on vastustaa aikuisia, ja siitä pidetään kiinni.

Voimakas tunne alkaa vetää nuorta kodista kaveripiiriin. Murrosikä on irtaantumista: Kaikki lapsellinen, entinen ällöttää. Murrosikä on liittymistä: Kaverien ihailu ja hyväksyntä on todella tärkeää. Sitä saadaan rohkeilla tempuilla. Porukassa halutaan kokeilla kiellettyä, ja sillä saadaan ihailua. Ryhmän sisällä on nokkimisjrejstys, hierarkia., jota haastetaan koko ajan. Arvoltaan alhaisemman on väistettävä ja palveltava. Pahinta olla aliarvostetuin. Kiusaaminen liittyy tärkeään taisteluun ryhmään pääsemisestä ja arvostetun asema tavoittelusta sen sisällä. Oman aseman osoittamiseksi tarvitaan uhri, jolta viedään maine. Nuorten on vaikeaa puhua kiusaamisesta, koska kiusattuna olemista hävetään.

Murrosikä on tunteiden kuohua. Tunteita on paljon, ja ne tunnetaan voimakkaammin kuin koskaan. Nuori rakastaa jännitystä. Nuoret tartuttavat herkästi tunteita toisiinsa. He tekevät omia päätöksiään. He haluavat kokemuksia oman tien kulkemisesta.

Nuori on yksin ja kavereiden kanssa. Nuori rakentaa minuuttaan. Hän pohtii arvoja ja kriisiyttää ne. Hän testaa maailmaa. Tuleeko poliisi oikeasti? Voiko valtaapitävän syrjäyttää?

Joukossa ollaan vahvoja. Nuori nauttii elämästä. Tulevaisuuden suunnittelu ei ole ajankohtaista. Hän heittäytyy hulvattomaan kaveriporukkaan ja rentoon vastuuttomuuteen. Joukossa opitaan arvokkaista asiaoita. Kaveriporukkaan liittyy erityistä tärkeää yhdessäoloa, yhteisymmärrystä, samankaltaisuuden kokemusta, positiivista vastuuta: kaveria ei jätetä. Kaveriporukka on turvajoukko kun aloitetaan etääntyminen kodista.

Nuori tajuaa myös olevansa yksin ja yksilö. Jossain vaiheessa hän tarkastelee kriittisesti myös ryhmiä, joihin kuuluu. Hän etsii omaa ryhmää. Kaverit vaihtuvat.

Kasvattajalle tämä nuoruusikä on haastavaa. Erityisen haastavaa on aggressio. Aggressioon liittyvien tunteiden avulla lapsi, nuori ja nuori aikuinen kuitenkin rakentavat identiteettiään ja itsenäistymistään, sisäistävät normeja ja oppivat suojaamaan itseään. Nuorella on paljon energiaa ja uhoa. Cacciatoren mukaan voimakkaat tunteet on vai siedettävä. Jäitä hattuun! Riehu, mitä riehut. Minä kestän. Rajoittaminen on tärkeää, mutta kohtuutta ei pidä hukata.

NUORI -AIKUISTUVA NUORI- NUORI AIKUINEN (16- 25) alkaa käyttäytyä aikuismaisesti ja vaatia aikuisen kohtelua. Hän vaatii arvostusta. Hän kaipaa omaa elämää ja haluaa lentää pesästä. Hän rakentaa identiteettiään työn ja seurustelun avulla. Suhde vanhempiin etääntyy. Nuori muuttaa pois kotoa, koska kotona hän kutistuisi lapseksi. Nuori aikuinen kokeilee omia siipiä, pystyykö hän selviämään yksin isossa maailmassa. Omin jaloin. Aikuisena. Ja hän päättää pärjätä.

tiistaina, heinäkuuta 15, 2008

Kauneus katoaa näissä hommissa

KUVA1: Jos kuva on otettu vuonna 1991, kuten veikkaan, reksi on siinä 37-vuotias. Tukka on musta, ja noilla rilleillä aloiteltiin.

ENSI syksynä tulee täyteen 20 vuotta reksinä. Ja yhdessä ja samassa koulussa. HUH, sanoisi moni. Reksihistoriaa jäsentää luontevasti neljät silmälasit. Autot ovat vaihtuneet paljon useammin.

Aloitin hallintohommat 35-vuotiaana. Silloin sen ikäistä reksiä pidettiin nuorena. Mutta oli toki nuorempiakin. Tapani pukeutua ei tainnut olla ihan koodin mukainen. Pidin päällä mm. farkkuhaalareita. Monilla miehillä oli kravatti ja klubitakki. Niinkuin minulla nykyään usein.

Ensimmäisiin reksivuosiin kuului myös jenkkitukka. Lupaan etsiä siitä ja lommoisista poskista kuvan. Niillä sitä kelvatiin Helsinki-TV:n Espoon suomalaisen koulunpidon 100-vuotisjuhliaohjelmaankin vuonna 1992 uudessa harmassa puvussa. Puku on edelleen kaapissa. Mahtuu päällekin, jos ei hengitä.

KUVA 2: Elintaso noussut, masu kasvanut. Vuosi on ilmeisesti 1992?

REKSILLE kuuluu kanslia. Minä tein töitä ekat vuodet nykyisessä opettajien ATK-tilassa. Enkä vain minä, vaan huoneen jakoi kanssani koulusihteeri. Oli meillä arkistokaappikin. Matka opettajainhuoneeseen oli lyhyt. Ovi vain auki. Nykyään tuolloinen opettajainhuonen on monistushuone. Kuvassa 2 kanslia on siirtynyt talonmies Pauli Puraselta vapautuneeseen asuntoon (joka on nykyään karhu-luokka). Jos oikein näen, pöydällä on ensimmäinen kannettava maccini. Kuva on jostain Opettaja-lehden tekemästä haastattelusta

Harmittavasti minulta puuttuu kuva 90-luvun lamavuosilta, jolloin reksillä oli pitkä musta tukka.

KUVA 3: 90-luvun puoliväliä. Luokanopettajalehden päätoimittajana. Uudet rillit.

90-LUVUN alusta touhusin Luokanopettaja-lehdessä, ja vuosikymmenen puolivälissä otin lehden päätoimittajan tehtävät vastuulleni hallintopäällikkö Heikki Luodon hyväksymällä sivutoimi-ilmoituksella. Oli korkea aika vaihtaa silmälasit. Edelliset katkesivat, ja journalistilla on oltava terävä näkö. Tällä naamakuvalla pyrittiiin ja päästiin myös OAJ:n valtuustoon v. 2002-2006.

90-LUVUN koulupuolella pitkälle jatkunut lama vei hiuksista värin. Musta taittui harmaaksi. Ja varsin nopeasti. 10 vuodessa olin harmaahapsi, kuten esikoinen tapaa minua kutsua.

KUVA 4. Nyt ollaan jo 2000-luvulla, tarkasti vuodessa 2004. Martti väittelee 50-vuotiaana. Rillit vaihtuivat v. 2003.

Musta bemari siis rikkoi mustat lasit. Raskas ovi iskeytyi autosta poistutaessa päin näköä. Pitkän etsiskelyn jälkeen löysin pienet metallisankaiset lasit. Elämään toi väriä se, että älysin tilata ne tummenevina. Sitä paitsi ne olivat oikein kaksiteholasit Mistään en kuitenkaan löytänyt haikailemiani Kuuban sarvisankoja.

Väitöstilaisutta varten oli aihetta siivota itseä. Painokin putosi vähän.Tukka oli siistin lyhyt. Vuokrafrakki istui päällä.

KUVA 5: Promootio toukokuussa 2007.

PROMOOTIO keväällä 2007 oli huikea tilaisuus. Tukka siistiksi ja vahva vartalo frakkiin kätkettynä. Voiko mies toivoa komeampaa rekvisiittaa kuin töttöröhattu ja miekka? Ja oma vaimo. Hattu on siitä lysti, että sitä ei ole tapana pitää päässä kuin poikkeustapauksissa.


KUVA 6: Vuonna 2008 ollaan syöty jne. jo tämän näköiseksi.

SITTEN tukka kasvoi, ja välillä sitä oikein kasvatettiinkin mm. Oliver Twistiin. Keväällä 2008 saavutin Väinämöisen ulkonäön. Aluksi kestin sen kuin mies. Laittelin kuvaa moniin paikkoihin mm. Hölmöläisjulkaisuun. Tällaista itsekasvatusta kutsutaan karaistukseksi.

Parturilta tilasin leikkauksen otsikolla "vanhan miehen rock". Mutta ei se oikein siltä näyttänyt.

KUVA 7. Ammattikuvaajan syvänäkemys 54-vuotiaasta Essen kolumnistista.

KEVÄÄLLÄ 2008 minusta otettin oikein potretit Esse-lehteä varten. En tiennytkään olevani näin vahvasti ikäiseni näköinen.
Riitta Sarsa, kollega Sepon koulusta, sanoi joskus viisasti: Oman vanhenemisensa hyväksyy vasta, kun hyväksyy kuoleman. Niinpä. Aamuisin peilistä kuvittelee näkyvänsä paljon nuorempana, kuin mitä on. Ja yhä harvemmin silmien siristely enää auttaa.

KUVA 8. Naama nyt. Ulkoinen kauneus on kadonnut. Uudet lasit kuitenkin.


ELÄMÄ jättää jäljet, ja hyvä niin.

PS. Silti odotan innolla lopullisia "cuban yellow"-kehyksiäni. Pitäisi tulla maahan elokuun alussa.

Blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.7.2008

KUUKAUDEN KUVA: Juha

TULI juuri täyteen kaksi ja puolivuotta bloggaamista.

ENSIMMÄINEN BLOGINI PEDAGOGIIKKAA JA KOULUPOLITIIKKAA ehti toimia 11 kuukautta MSN-spacessa helmikuusta 2006 lähtien. Lukukertoja oli blogin hylätessäni lähes 18 000, eli noin 1700 luettua sivua/kk. Tällä hetkellä tuolla "kuolleella" blogilla on 26 180 lukukertaa, eli edelleen yhä noin 400 lukijaa/kuukausi.

Tammikuun 12. 2007 blogialusta vaihtui bloggeriksi. Valitettavasti sen ominaisuuksiin ei kuulu kävijämäärien seuranta, joten siitä asiasta en osaa sanoa mitään. Seuraavassa esitellään blogilastujen aiheet aakkosittain 15.2.06 - 15.7.08 kahdessa ryhmässä. Uusi blogi ensin. Siinä boldatut ovat uusia lisäksiä.

PEDAGOGIIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA II: Käsitellyt aiheet 12.1. 2007-15.7.2008

• Aamu- ja iltapäivätoiminta ( 8.7) • Afrotales ( 13.9) • Aikapolitiikka ( 29.1.2008) • Aino Kontula (12.7.08) •Alkuopetuslisä (26.3) • Antti Heikkilä ( 15.4) • Antti Lappalainen (30.9 ) • Anttu Koistinen (11.10) • Arto Laamanen (28.3.08)• Arviointi (7.1.2008) • Arvokasvatus-oppiaine (28.2.08 10.5.08) • Aulangolla (5.3.2008 7.3.2008) • Aulis Pitkälä (7.11 1.2.2008) • Aurora 50 v (26.1 9.8 9.12 10.12 11.12 15.12 22.12) • Aurora-lehti (21.9) • Auroran koulun saneeraus (8.10) • Auroran päivä (2.3.2008 10.3.2007 8.3.2008) • Autot (19.6.08 6.7.08)

The Beatles ( 11.2.2008 11.5.08) • Blogi (12.1 17.2 22.2 3.11) •

Comenius-hakemus (26.3) •

Death Proof ( 27.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Direktio-oikeus (25.1.2008) • Duuniblues (23.1) •

Educa (27.1 26.1.2008 27.1.2008) • Edunvalvomta (16.5.) • Eduskuntavaalit (19.3. 20.3) • EFQM ( 29.12. 30.12 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) • Efecaf (18.1) • Eheytetty koulupäivä (16.2 2.3 12.3 17.3. ) • "Ei eläinkokeita. Käyttäkää mopoja" (12.708) • Ekaluokan muodostaminen ( 16.4) • EKOAY (7.10 17.10 18.3.08)• Elvis (8.12) • Eläkepalkka (5.1.2008) • Ensivaikutelma (29.4.08) • Eppujen tutustumispäivä (14.5208) • Eppuvanhempainilta ( 14.5.2008) • Erityisopetus (18.2 29.6 8.7 9.8 ) • Erityisoppilaiden vanhemmat (5.2) • Esikouluyhteistyö (13.2) • Esse (28.1.2008) • Espoon sivistystoimenjohtaja ( 12.8) • Etäluento ( 24.1.2008) •

Flooran päivä (13.5) • Fullan (1.4 14.6 7.9 16.10 ) • Fundamentalisti (1.2) • Futures ( 1.7) •

Googlen nettikalenteri ( 27.12. 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008) •

Hallitusohjelma (16.4) • Harrastus ( 18.4) • Helena Notkonen (3.12) •Heljä Misukka (24.4) • Homekoulut ( 8.2.2008) • Huippupomot (2.5.08) • Hyvä opetus (15.4 18.5) • Hyvä, paha opettaja (19.5 23.5 ) • Hölmöläiset (13.9 10.10 20.1.2008 2.4.08 11.4.08 23.4. 08 7.5.08 10.5.08 13.5.08) •

Iltapäiväkerho ( 14.8) • Iltapäivätoiminnan koordinaattori ( 7.7 16.8) • Ilkivalta ( 11.10) •iMovie (12.1.2008) • Irwin Goodman (9.2.2008) • Isäni ( 14.9) • Itsearviointi (13.1 11.4. 19.10)• Itsekasvatus (1.4.08) •

Jaana Lemminkäinen (15.3.08) • JET (12.5) •Johanna Karimäki (1.4.08) •Johtaminen ( 10.2.2008) • Johtajien johtamisesta (6.4 9.4) • Johtokunta (22.3 6.9 21.9.2007 11.3.2008) • Jokelan koulu (8.11 19.11.) • JORY ( 30.10) • Jorma Munne (2.4) • Jouni Hörkkö (9.4.08) • Juha Hyvärinen (28.6.08) Juha Hyvärisen muistotili (14.7.08) • Juhani Hytönen (2.4.08) • Jukka Jokiranta (26.3.08 9.4.08) • Jukka Sarpila (8.4.08) • Jyrki Hämäläinen (19.3.08) • Järvenperän koulu (17.4) • JET (4.2) •

Kaisu Toivonen ( 22.2.2008)• Kalajärven koulu (21.9) • Kantelu (22.1.) • Kasvatusfilosofiaa (1.8 5.8 25.8) • Kati Tuurala (3.5.08) • Kauko Hämäläinen (9.4.08) • Kehittämiskeskustelut (15.5. 15.6 29.10 ) • Kehitysvammaisten ryhmäintegraatio (16.1) • Keikalla (19.1 25.1 27.1 29.1. 30.1 31.1 1.2 7.10 14.10 10.11 17.11. 23.11. 24.11. 1.12 17.1.-08) • Kerhotoiminta (8.7 6.4.08 29.4.08) • Kerhokeskus (5.2) • Keski-Espoon koulu (3.2)• KeSu (8.7 11.12 ) • Kesätunnelmia ( 30.6 2.7 6.7 11.7) • Kiusaaminen (23.5 4.9 6.9 ) • Kodin ja koulun yhteistyö (30.3 9.10 31.10 22.11. 23.1.2008) • Koko koulun näytelmät (10.1.2008) • Koskemattomuusuoja (22.7)• Koulujen lakkauttaminen ( 21.2. 27.3 25.6 8.7 9.8) • Koulun alku (14.8 16.8)• Koulukiusaaminen (20.9 23.9) • Koulukuvaus (21.9) • Koulumestarin koulu (21.11) • Koulunkäyntiavustajat ( 23.9) • Koulunkäynnin historiikki Lippajärvellä • Kouluttajan arkea ( 3.5. 8.5 7.9 29.8 10.9 27.10 2.11. 19.1.2008) • • Koulutuksen arviointi ( 21.9)• Koulutuspolitiikka ( 14.1) • Kouluruokailu ( 9.1.2008 15.1.2008) •Koulu-uutisia (25.6) • Kristina Wikberg (22.4) • Kuitinmäen koulu (25.11) • KULPS ( 9.5.08) • Kunniamerkki ( 26.1)• Kuopio (14.3.2008) • Kuukauden kirja (1.3.2008 1.4.08 2.5.08) •Kuusijuhla (14.12 15.12) • Kyselykone ( 6.5.08) • Käsitteet (1.8 4.8) • Kööpenhamina (1.5) •

Lakko ( 10.7 1.9 6.9 9.9.) • Lama ( 22.1.2008) • Lapsen hinta ( 1.3) • Lapsikeskenen kasvatus (1.3.2008 2.4.08) • Lapsuus (26.8 16.9.) • Liisa Huokuna (14.3) • Lisärakennus (12.4.08) • Lomalla (6.8.08) • Lo-liitto ( 11.2. 26.3. 16.5 1.9 2007 17.2.2008 14.3.2008 16.3.08) • LO-tarvike oy (17.2.2008) • Lukuvuoden arviointi (155.2008)• Luokanopettajan päiväkirja (6.1.2008 15.3.2008) • Luokanopettaja-lehti (30.3 13.9 29.9 10.11 4.1.2008 5.4.08 14.4.08 ) • Luokkahenkin (14.4) • Luunja (5.3 6.9 ) • Lähikoulut (4.2.) •

Maahanmuuttajaperheet ( 12.5.08) • Maija Daavittila (22.2.2008) •Mamma Mia (31.5) • Media ( 21.7 11.8 23.9 14.2.2008 8.4.08) • Mediakasvatus ( 15.2.2008) • Median koulupuhe (8.7.-13.7.08) •Meidän luokka (14.4) • Mentorina (15.1 6.6)• Miehet (24.9) • Motivaatio (13.6) • Mr. Bean (8.4) • Murrosikä (12.3.2008) •Muutokset ja lapsi (31.3. 5.5) • Muutoskoulutus (17.1. 24.1.2008) • Muutosvastustus (5.5 15.7 19.1.2008) •

Nahkiaiset (9.9) • Nettikiusaaminen ( 15.2.2008) •

Oliver Twist (30.7. 31.7 2.8 16.8 14.11 28.11.13.12 16.12 17.12 19.12 20.12 21.12) • Olli Poutiainen (19.8) • Opebändi (13.2 15.2) • Opettajaksi valinta ( 21.4 6.5) • Opettajan persoona (17.1) • Opettajan työ ( 20.4.08) •Opettajatv (9.1.2008 15.1.2008 2.4.08) • Opettajien koulutus (30.10) • Opettajien rekrytointi ( 26.6 11.5.08 ) • Opettajien täydennyskoulutus ( 8.7) •Opettajien vaihtuminen (2.4) • Opetuksen laatu ( 8.7) • Opetuksen määrä (9.9) • Opetuksen tehokkuus (16.6.08) •Opetusalan VES-tilanne ( 10.7 25.1.2008) • Opetushallitus (8.4 13.8 9.9 2410) • Opetusministeri (1.5.08) • Opetusoppi (17.1. 25.2) • Opetussuunnitelma ( 8.7 4.2.2008 25.3.08 15.4.08) • Opinmäki ( 4.3.2008) • Oppilasarviointi (14.1) • Oppikirja (21.3.08) • Oppimateriaalit ( 27.2) • Oppimiskeskus (2.3 12.5 8.8. 10.8 7.10 10.1.2008 20.1.2008 29.1.2008 2.2.2008 29.3.08 2.4.08 ) • Oppimistulokset (22.3.08) •Oppitakuu • Osallisuus ( 21.11.) •Oulussa (21.2.2008) •

Pakkomuutos (14.7 15.7) • Palkat ( 9.9.) • Palautevartit (15.5)• Palkitseminen ( 25.1.2008 6.4.08) •Pariopettajuus (4.4) • Parhaat työpaikat (7.2) • Pedagoginen johtaminen (4.11 9.11) • Pedagoginen suhde ( 15.4) • Pekka Himanen ( 26.10) • Perinneyhdistys Aurora (27.2.2008) • Perusopetus ( 12.7.07 23.3.08 29.3.08) • Peter Johnson (27.3) • Pil (14.6) • Pikku Prinssi (8.3.2008 2.4.08) •Planet Terror ( 27.12.) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008Pro Rexi 2015 (16.10 23.11. 29.11. 1.12 17.1.-08 ) • Producers (1.10) • Promootio ( 23.4 26.5. 27.5.) • Päämäärä (13.10) • Pääsiäinen (20.3.08) •

Rehtorin arkea (18.1 9.2 17.2 23.2. 27.2. 7.3 15.3 23.3. 26.3. 11.4. 12.4 9.5. 12.5 2.6 3.6 5.6 8.6 11.6 15.6 16.7 18.7 20.7 27.7 20.8 24.8 30.8 31.8 15.9 2.9 22.9 26.9 7.10 21.10 22.10 23.10 26.11 31.12. 3.1.2008 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 26.1.2008 3.2.2008 5.2.2008 18.2.2008 3.3.2008 11.3.2008 13.3.2008 17.-18.3.08 27.-28.3.08 14.4.08 23.4.08 24.4.08 17.-19.6.08)• Rehtorikiistat (21.8) • Rehtori-info (13.12) • Rehtori-monologi (26.3.08 9.4.08) • Rehtoriksi (26.4. 08 27.4.08) • Rehtorikoulutus (7.8 16.10 28.10 2.11 21.4.08 23.4.08 7.5.08 ) • Rehtorin työ (4.11 9.11) • Reijo Jouttimki (9.4.08) • Resurssit ( 8.7) • Retoriikka (19.2.2007 26.2.2008) • Rexi tutkijana-verkoso (1.4.08) • Riitojen käsittely (26.3.08) • Rock Concert (10.12 11.12) • Ronja (28.2 3.4 11.4. 9.5. 17.5 21.5 28.5 31.5) • Ruotsin laivalla (18.4.8) • Ryhmäilmiöt (13.11) • Ryhmäintegraatio ( 6.9 3.10.2007 27.2.2008) • Ryhmäkoko (4.4 8.7 9.8 ) •

Saneeraus (2.5 4.1. 11.8 20.10 ) • Sari Sarkomaa (16.4 1.5.08) • Sata sanaa opetuksesta (31.11 10.1.2008 22.1.2008) • Satu Hellsten (16.12) •Sarpilan Jukka (8.6 17.10) • Sata sanaa kasvatuksesta (18.2.2008 15.3.2008) •Sata sanaa opetuksesta (18.11 30.12. 31.12. 3.1.2008 27.2.2008) • Seurakuntanuoret ( 3.3.) • Sirpa Wass (10.1.2008)• Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Sivistystoimenjohtajan paikka (9.9) • SixMix (31.3 4.4 5.5. 9.5. 2.6 3.8 31.8 10.10 ) • Skidi- ja sinikarhut (22.8) • Studia Aurora (8.4.08) •Sukupuolten erot (18.2) • Suko (18.1)• Suomen Vanhempainliitto ( 31.10) • Suomi (13.4.08) • Surkeakuntoiset koulut ( 28.4.08) • Surutyöohjeita (1.8.08) • Suunnittelupäivä ( 13.8) • Syksyn 2007 saldo (23.12) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Syrjäytyminen (25.9) • Säästöt ( 12.7) •

Taikausko (13.4) • Tanskalaiset koulut (28.4) • Tapakasvatus (11.10) • Tapio Toivanen ( 27.1.2008) • Tasa-arvo (1.4.08) •Tasotestit (8.1.2008) Tavoitteet ( 8.7) •Timo Kettunen (24.3) • Timo Lankinen ( 8.1.2008) •TriMIx (31.8) • Tulevaisuuden koulu (26.10 15.2.2008 20.2.2008 5.3.2008 4.3.2008 24.2.2008 19.4.08 30.4.08) • Tulevaisuuden opettaja (26.10) • Tulevaisuuden rehtori (26.10) • Tulevaisuuskasvatus (1.7 21.11 5.2.2008 4.3.2008 26.3.08 3.-4.4.08) • Tulospalkkio (18.10 18.12. 14.1.2008) • Tuntematon sotilas (18.8 28.12) • Tuntijako (9.8) • Tuntikehys (20.2) • (TIP) Turvallinen iltapäivä eli TIP (25.1. 8.3. 9.3. 17.3. 28.3. 21.4 15.6 25.7 23.8 27.8 6.9 27.9 26.9 29.9 11.10 23.10 6.11 29.3.08 11.4.08 17.6.08) • Turvamiehiä kouluun? (25.1) • TVA (16.2.) • Tyytyväsyyskyely (4.12) •Työhyvinvointi (24.1. 27.2 10.8) • Työpaikkakokous ( 9.1.2008) •Työrauha (13.1.2008) •TVA (26.3) • Työpahoinvointi (20.1)• Työssäviihtyminen (15.2) • Täydennyskoulutus (9.4.08)•

Ulkomaanmatkat (2.9) •

Vaalit (4.3 11.3 14.3) • Valintakokeet (6.5) • Valmiussuunnitelmakoultus (23.10) • Valtuuston puheenjohtajista (15.2) • Vanhemmat (25.11. 4.12)• Veroilmoitus (4.5.08) • Vertaisryhmä (9.3.2008)• Vesot (24.1) • Vespa ( 23.5.08) • Veteraanit (8.12) •Via Dolorosa (4.4. 6.4 20.3.08) • Vieraita (7.10 12.11 26.11) • Viikin Normaalikoulu ( 11.5) • Virkistystoiminta (11.2.2008) • Vuoden luokanopettaja (24.3 15.3.08) • Vuosi 2007, arvointia (1.1.2008) 6.1.2008 9.1.2008 11.1.2008 • Vuosi sitten ( 18.3. 25.3. 1.4) • Väkivalta (9.9 7.2.2008) • WSOY (28.1) • W.R. Bion (13.11) •

Yhteislaulu (25.4.08) • Yhtenäinen peruskoulu (27.3. 19.4 ) • Yksityiskoulut (25.3.08) • Yläasteen opetus (28.7 29.7) • Ympäristöteko ( 24.2)• YT (16.8 25.1.2008). YT-toiminnan johtaminen (18.2.2008)•


...............................................................................................................................
PEDAGOGIKKAA ja KOULUPOLITIIKKAA I (osoitteessa http://marttihellstrom.spaces.live.com/ ) Käsitetellyt aiheet 15.2. 06- 12.1.07 Vanhat lastut löytää käyttämällä päiväkirjan nuolinäppäimiä ( rullaus loppuun ja sitten "lisää". Myöhemmillä sivuilla nuolet ovat sivun yläosassa).

• Agressiivinen lapsi (2.9) • Aristokatit ( 8.12 13.12 15.12 16.12 17.12 ) • Arvojohtaminen ( 10.9) • Auroraseminaari (8.9) • Didaktiikka-blogi (16.11 3.12 7.1.-07 ) •Eheytetty koulupäivä (18.10 8.11 19.11 1.12 29.12) • EKOAY (17.10) • Erityisopetus (23.3. 7.6. 16.6. 30.10 12.12) • ErkkiLahdes 12.1.-07 •Euroopan tulevaosuuden haasteet (27.10) • Feenix-koulu (16.5) • Fyysinen kuritus (19.11) • Helsingin koulutoimi (7.11) • Hidas aika (17.4) • Hyvä isä ja äiti (24.8) • Ihmisen voimavara ( 20.8 21.8) •Ilon pedagogiikka (2.8) • Integraatio (19.6.) • Jaettu johtajuus (28.4) • Jaksaminen (10.9 11.1.-07) • JET ( 23.4 12.5. 6.6. 30.11 19.12 10.1-07) •Johtokunta (7.3.) •Johtoryhmä (31.5) • Jäätyneet lapset (24.11) • Kansainväliset hankeet (10.11) • Kansanopettajasukupolvet (26.6.- 1.7) • Kesälomat (16.8) • Kasvatuksen haasteita (22.8) • Kehittämiskeskustelut ( 9.11) • Kesäkeskeytys (8.8.) • Kiire (18.11 19.12) • Kodin ja koulun yhteistyö (12.3 25.4. 6.8 9.8 13.8 8.9) • Koko koulun näytelmä (12.8) • Kokonaistyöaika (27.10 19.11 ) • Kokopäiväkoulu (25.5 18.6 18.10 17.11) •Kokous (hyvä) (3.8) • Koulu ja yhteiskunta (10.9) • Koulujen kilpailu/vetovoimaisuus (29.8) • Koulujen tiedotus (17.11) •Koulukasvatus (21.5.) • Koulukiusaaminen (17.11) • Koulujen lakkauttaminen (21.10 7.11. 17.11 19.11) • Koulu-kaikkeuden keskus (18.8) • Koulukerhot (17.9) • Koulukiusaaminen (31.8 4.10 ) • Koulun valinta (6.3 26.8) • Koulunkäyntiavustajat (24.4 28.5) • Koulupäivän aloitus (15.10) • Koulutuspolitiikka 2.12. -07 • Kuritus (19.11) • Koulutuspolitiikka ( 26.8) • Koulu-uutisia mediassa (14.8 15.8 16.8 28.8 30.8 19.9) • Kouluvalitukset ( 5.9) • Kristillinen koulu ( 2.4 2.1-07 6.1.-07) Käsitteet, sanat (21.7) • Lahjakkaiden lasten opetus (28.9) • Lapsiperheet (12.10) • Lasse Pöysti (20.10) • Lasten asema yhteiskunnassa 1.1.-07 • Lasten pedagoginen ajattelu (13.3 16.9 ) • Loma ( 23.2 24.6 1.7) • Lukujärjestys (hyvä) (29.7) • Lukuvuosi 2005-2006 (palaute) (17.5) • Luokanopettajalehti (14.11 21.11 6.12 10.12 3.1. ) • Luokanopettajaliitto (3.9) • Luokanopettajan koulutus (13.6 20.9) •Luokanopettajat-aineenopettajat (13.10) •”Luova tuho” ( 19.5.) • Luovuus (11.6.) • Luunjan koululeiri (21.9)• Länsiväylä ( 31.10 30.11) • Maahanmuuttajat ( 3.10) • Media peruskoulupuhe 2005 (8.12) • Michael Fullan (28.3) • Musiikkiluokat (11.10) • OAJ (17.2. 17.3 23.3. 27.3) • Opettajan moraali( 29.9 30.9) • Opettajien valinta (16.2. 5.3. 19.4. 7.5.) • Opetuksen käsitemaailma (10.7- 18.7) • Opetuksen teorian perusaineksia (20.7) • Opetus pedagogisena dramaturgiana (21.6) • Opetussuunnitelma (18.4. 2.10) • Opetustapahtuma (22.7) • Oppilaaksiotto (4.4) • Oppilaat opetuksen suunnittelijoina (3.5.) • Oppilaiden kouluviihtyvyys (4.3. 14.3. 30.4) • Oppilashinta (16.11) • Oppilasryhmä (26.2. ja 5.8) • Oppimisen intohimo ( 25.4.) •Oppimiskeskukset ( 9.12) •Oppimistulokset (7.12) •Oppiva yhteisö (30.3.) • Osaamiskeskukset (10.10) •Palkanmaksun ongelmia (28.11 19.12) •Pariopetus (16.9) • Parviäly (25.7 ) • Paskapuhe (5.11) • Pedagoginen johtaminen (12.6.) • Perheiden hyvinvointi (19.9) • Peruskoulu (27.2 27.10 5.11 6.11) • Peruskoulun maksuttomuus (19.2. 21.2. 3.3. 21.3 7.4. 20.4. 22.4 8.5. 21.9) • Perusopetuksen taloudellisuus (25.10) • Perustehtävä (20.6.) •Pisa-ihme (24.3 5.4 13.8 5.11) • POPS I ja II ( 26.7 ) • Positiivinen energia ( 28.10) • Promootio (4.11) • Pro Peruskoulu 2007 (21.11 10.12) • Prosessien johtaminen (12.12) • Rehtorikoulutus (18.10. 11.11 4.1.) • Rehtorin työ ja arki (18.3. 19.3. 10.5. 15.5. 29.5 4.6. 10.6. 22.6. 7.8 11.8 21.8 25.8 1.9 4.9 15.9 25.9 1.10 16.10 22.10 29.10 2.11. 3.11. 9.11 16.11 22.11. 28.11 2.12 3.12 17.12 21.12-23.12 28.12 30.12 31.12 3.1.07 4.1.07 9.1.-07 11.1-07) • Reputusprosentti (19.11) • Retoriikka ( 1.12) •Ronja (20.11) • Ruumiillinen kuritus ( 6.9) • J.V. Snellman (6.4.) • SixMix ( 22.11.) • Sorella (24.10) • Strategia-ajattelu (8.3.)• Sure (27.11) •Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansiomerkki (5.12) • Suomisen Olli (20.10) • ”Suoraa puhetta” (25.4 15.6. 17.6.) • Syrjäytyminen (31.3.) • Säästöt ( 19.11) • ”Taitava opettaja” (23.7) • Taiteilija koulussa (15.3) • Tampereen kouluista (14.10) • Tasa-arvo (7.12) • Tehokkuus ( 2.3) • Todistukset (3.6 7.12 ) • Tulevaisuuden koulu ( 9.6.) • Tulevaisuuskasvatus (21.4. 5.6) •Tuloksellisuus (10.6.) •Tulospalkka ( 20.2. 10.4.) • Tuottavuus ( 28.10 28.12) • Turvallinen iltapäivä ( 8.11 17.11 19.11 1.12 20.12 29.12 ) •Tyttö- ja poikaluokat (26.9) •Työhyvinvointi (13.8 23.8 30.11 11.1.-07) • Työn kehittäminen (8.4. 28.4. 4.8 ja 1.8 ja 31.7) •Täydennyskoulutus (23.9 24.9 ) • Uinnin opetus (4.12) •Uskonnon opetus (30.7) • Uusliberalismi (11.9) • ”Valo”-elokuva (2.5) • Vantaan koulutoimi (21.10.) • Vastuukysymykset (16.11) •Vieraita Saksasta (1.11) • Viestintäohjeet (12.11) • Vuoden luokanopettaja (25.3) • Vuorovaikutteisuus ( 8.10) • Väkivalta (15.2. 14.9 22.9 5.10 6.10 9.10 23.10 13.11) • Äidit ja isät (27.9) • Yhtenäinen perusopetus (27.10).

maanantaina, heinäkuuta 14, 2008

Juha Hyvärisen muistotili



JUHA HYVÄRISEN ystävät ja työtoverit ovat avanneet hänen nimeään kantavan tilin, jolle lähetetyistä varoista tullaan vuosittain myöntämään stipendejä mm. tieto- ja viestintätekniikassa kunnostautuneille Auroran oppilaille.

Muistotilin tukeminen on kaikille avoin, kaunis tapa kunnioittaa kesäkuussa menehtyneen luokanopettaja, HuK Juha Hyvärisen elämäntyötä ja muistoa koulussa, jossa hän oli opettajana 28 lukuvuotta.

sunnuntaina, heinäkuuta 13, 2008

Median koulupuhe 2007, osa VII, discussio

KUVA: Koulupuhelastujen sarjan päätöskuva on lainassa osoitteesta http://www.conelrad.com/duckandcover/images/end_cdlogo_400.gif

UGH. MEDIA on puhunut, ja puhe nyt analysoitu. Puhettahan maailmaan mahtuu, mutta mitä kouluväen kannattaisi siitä kuunnella ja kuulla? Minä otin kopin seuraavista 18 haasteesta. Osaan ideoin jo ratkaisujakin.

(1)Kouluväkivaltaan ja kiusaamiseen on löydettävä uusia lääkkeitä. Meidän on murrettava "omertan" laki koululaiskulttuurissa. Olen vakuuttunut, että nuorisokasvatuksen laiminlyönti on lopetettava. Suomalaisten muurrosikäisten koululaiskulttuuria on uskallettava ravistella. On vahvistettava aggression hallinnan ohjausta. On löydettävä ratkaisuja sille, miten opetus järjestetään oppilaille, jotka eivät ole koulukuntoisia.

(2) Lasten pahoinvointi on sekä fyysistä että henkistä. Kaikki pahoinvointi ei ratkea pedagogiikan eikä koulujen keinoin. Koulut voivat vahvistetaa terveyskasvatusta (mm. nukkuminen ja ruokailu) ja liikuntaa sen osana. Kouluun on palautettava kuria mutta myös työniloa. Alakouluun on mahduttava leikkiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on käytettävä, ja hallitusti. Työelämän vaatimuksista on kerrottava oppilaille enemmän. Oppimäärää uudistettaessa on uskallettava karsia, jotta koululaisten stressi kevenee. Selvää tarvetta on tunne- ja perhekasvatukselle

(3) Perheitä on vaadittava kantamaan kasvatusvastuunsa. Huonosti voivia perheitä on tuettava ajoissa. Työnantajien on otettava vastuuta työntekijöiden jaksamisesta myös kotona. Yhteiskunnan olisi vakavasti pohdittava 7/7 ja 24/24 yhteiskunnan vaaroja kasvaville. Kodeille on säädettävä yhteistyövelvoite koulun kanssa. Työntajan on osallistuttava siitä aiheutuviin kuluihin. Joidenkin kotien asennoituminen kuluttajaksi on muutettava asenntoitumiseksi kasvatuskumppaniksi.

(4) Maahanmuuttajien parempi kotoutuminen edellyttää rohkeita ratkaisuja mm. uskonnon- ja suomenkielen opetuksen osalta. Romanttista monikulttuurisuutta on uskallettava tarkastella krittisesti. Maassa maan tavalla.

(5) Rikolliset opettajat tahraavat perusopetuksen imagon. Pedofilia on saatava kouluissa hallintaan. Lasten kehitykselle opettajat on tunnistettava ja saatava pois kouluista.

(6) Koulujen on otettava vakavasti vastuu lasten oppimisesta, koulunkäynnin turvallisuudesta ja toimintakulttuurinsa tavoitteisuudesta.

(7) Kunnille on taattava riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen ja luotava sanktiot vastuiden laiminlyömisestä. Koulurakennusten kunto on taattava. Kaikkien kunnan koulujen tulisi olla hyvälaatuisia. Se vaatii opetustoimentason pedagogista johtamista, joka ulottuu myös rekrytointiin.

(8) Tuntijakoa tulisi uskaltaa muuttaa. Luodaan uusi kaikille yhteinen aine: yleissivistys, johon voisi yhdistää historian, kulttuurin ja maantieteen tuntemusta ja katsomusaineet. Lisää aikaa taito- ja taideaineille, erityisesti liikannelle. Terveyskasvatus jo alakouluun. Haastavasti liikkuville oma ohjelma. Aikaa myös aihekokonaisuuksille, erityisesti medialle ja perhekasvatukselle. Lisää kerhotunteja. Valinnaisuutta lisää nuorille.

(9) Opettajien täydennyskoulutus on suunniteltava systemaattiseksi jokaista koskevaksi oikeudeksi. Akuutisti koulutusta tarvitaan erityisopetuksen työotteeseen, nuorisokasvatukseen, ryhmäilmiöiden hallintaan ja tunteiden hallinna ohjaukseen. Koulutukseen osallistumiselle tulisi löytää taloudellisesti ja koulunpidollisesti kestävä malli.

(10) Oppilasarvioinnin ohjaus on päivitettävä.

(11) Koulun lukuvuoden rakenteen ravistelun tarvitsema vaiva tulisi nähdä. Suomeen voisi sopia malli, jossa syksyn katkaisi viikon syysloma ja kevään viikon talvi- ja pääsiäislomat. Joululoma olisi kaksi viikkoa. Ja kesäloma hieman lyhyempi. Opettajilta tulisi ostaa täyteen hintaan viikko yhteistä suunnittelu- ja kouluttautumistyöaikaa.

(12) Ryhmäkoot on pienennettävä. Se maksaa. Se voi aiheuttaa investointimenoja.

(13) Erityisopetus on muutettava joustavammaksi. Erityisopetuksen metodiikan kehittelyyn ja levittämiseen raskaat investoinnit. Koulunkäynnille on luotava vaihtoehtoisia malleja.

(14) Kouluihin tarvitaa lisää miesopettajia.

(15) Opettajien ja rehtorien palkkataso on nostettava sellaiseksi, että alalle saadaan parhaat hakijat.

(16) Opettajien työolosuhteet kuntoon.

(17) Kouluverkkomuutosten johtamiseen koulutusta ja järkeä.

(18) Pedagogisen johtamisen rehabilitaatio kouluissa ja kunnissa.

Median koulupuhe 2007, osa VI

KUVA: Maailman "ainoan luotettavan tiedotusvälineen" lööppi on lainassa sivulta www.extrememortman.com/ category/elvis/.

VIIMEISENÄ mediapuheen teemana vuonna 2007 esittelen koulu-uutisia ulkomailta.

(7) KOULU-UUTISIA MAAILMALTA

(1) Koulutuksella voidaan vastustaa terrorismia.

(2) Verilöylyjä ja uhkauksia kouluissa
Uhkauksia kouluja vastaan Prahassa
Kampusverilöyly USAssa.(viittaus Columbien joukkomurhaan 1999)
Koulutoverit estivät kouluiskun Saksassa (suunnittelijat olivatkin luopuneet)
Saksassa useita uhkauksia.
Norjassa poliisi pidätti uhkauksia esittäneen.
Ampumakohtaus USA:n koulussa.
16-vuotias lukioilainen suunnitteli rehtorinsa murhaa.
Kaksi ruotsalaiskoulua tyhjennettiin uhkausten vuoksi.
Ruotsalaisrehtoria puukotettiin

(3) Vastauksia kouluväkivaltaan ja kiusaamiseen
Yksityiset vartijat torjuvat kouluväkivaltaa Berliinissä.
Kameravalvontaa lisätty Ruotsissa.
Väkivaltapeleille suunnitellaan EU:ssa rajoituksia.
Italia kielsi kännykän käytön koulussa kiusaamisen vuoksi.
Koulukiusatulle jättikorvaukset Ruotsissa (9300 €)

(4) Maahanmuuttajien kotoutukseen tehoa
Ruotsissa suunnitelkaan pakkoruotsia maahanmuuttajille.

(5) Huipuälykkäille suunnitellaan Iso-Britanniassa omaa kesäkoulu

(6) Oppilaille mukavia asioita
Painavat koulureput halutaan kieltää mm. Ranskassa ja Italiassa.
Koululaisile järjestetään jälleen työleirejä Virossa.

(7) Uskonnoista harmia
Brittiopettaja sai syytteen loukkaavasta Muhammed-nallesta.
Uskonnollisuutta karsitaan kouluopetuksesta Ruotsissa.

(8) Opettajissa rikollisia
Opettaja ehdotti Yhdysvalloissa oppilaille seksiä, jotta todistus paranisi.
Opettaja rankaisi sähköiskulla.

(9) Natsismia vastustetaan
Koulussa natsijuhlat Thaimaassa.
Rehtorit lietsoivat mielenosoitusta Ruotsissa.

(10) Koulujen erot
Ruotsin kouluissa on laatueroja. Laatuerot eivät riipu rahasta.

(11) Koulujen valvonta
Koulujen valvontaa lisätään Ruotsissa.

(12) Tietotekniikan vaaroja
Ruotsissa poika pakkohoitoon tietokoneriippuvuuden vuoksi.)

lauantaina, heinäkuuta 12, 2008

Median koulupuhe 2007, osa V

KUVA: Vähän järkyttävästi Aino Kontulan viime vuonna ilmestyneestä toisesta kirjasta piirtyy samalla lailla surullinen kuva suomalaislasten elämästä kuin vuoden 2007 median koulupuheen tämän päiväisestä osasta.

Kokoamani mediapuheainesto jäsentyi siis seitsemäksi teemaksi. Tässä lauantaiaaminun lastussa esittelen niistä kolme: (4.) Suomalaislasten pahoinvointi, (5.) Suomalaiskotien pahoinvointi ja (6.) Opetushallituksessa tapahtuu. Varsinkaan kaksi ensimmäiset eivät ole tiukasti tulkiten koulu-uutisia.

(4.) SUOMALAISLASTEN PAHOINVOINTI

(1) Suomalaislapset voivat huonosti
Pohjoismaisen vertailevan tutkimuksen mukaan suomalaislapset voivat huonommin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. Suomalaislapset lakkaavat leikkimästä ikätovereitaan aiemmin, mikä lisää riskiä pahoinvointiin. Suomalaislasten arki on selvästi tiukemmin ohjelmoitua ja kiireisempää kuin muissa maissa.

(2) Suomalaislapset eivät liiku.
Lapset ja nuoret ovat jakautumassa erittäin aktiivisesti liikkuviin ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin.

(3) Diabetes lisääntyy

Diabeteksen ilmaantumisluku on viisikertaistunut 50 vuoden aikana. Diabeteksen esiintyyys on Suomessa maailman korkein.

(4) Nuoret ovat väsyneitä
Joka kuudes yläkoululainen tai lukiolainen kärsii päivittäisestä väsymyksestä, käy ilmi Kouluterveyskyselystä. Vuoteen 2003 verrattuna oli yleistynyt erityisesti myöhään valvominen arki-iltoina. Unentarve lisääntyy murrosiässä, mutta silloin valvotaankin itse asiassa entistä pitempään.

(5) Jo lapset käyttävät päihteitä
Tytöt kännäsivät kesken koulupäivän Vantaalla.

(6) Huoli syrjäytymisestä.
Jo aikaisemmin julkaistun raportin mukaan yli 40 000 nuorta olisi kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Yksinkertaiset työelämän pelisäännöt ovat heiltä hukassa. He eivät kenties osaa tai halua mennä työpaikalle ajoissa, lähtevät kenties työpaikalta etuajassa, tekevät omiaan ja soittelevat esimerkiksi kavereilleen työpaikalta pitkin päivää. Näillä nuorilla on usein hyvin epärealistiset odotukset työelämästä. He odottavat, että hyvin lyhyellä koulutuksella saa hyväpalkkaisen työn ja eivät sitten malta odottaa. Työ- ja opetusministeriön selvityksen mukaan kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on Suomessa (vain) 15 000 - 18 000 16 - 24-vuotiasta nuorta.

(7) Koulu stressaa tyttöjä.
Kolme neljästä tytöistä pitää koulunkäyntiä ja opiskelua tärkeänä. Koulunkäyntiä piti kuitenkin liian stressaavana noin puolet, kertoo Demi-lehden 12-19-vuotiaista suomalaistytöistä teettämä tutkimus.


(5.) SUOMALAISKOTIEN PAHOINVOINTI

(1) Suomalaisvanhemmat viettävät liian vähän aikaa lastensa kanssa.
Suomalaisvanhemmila ei ole aikaa olla lastensa kanssa.

(2) Puolet aviopareista eroaa.

(3) Äidille sakot tyttärensä oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä.

(4) Suomessa jo lähes kymmenentuhatta huostaanotettua lasta ja nuorta
Yhä useampi lapsi ja nuori joudutaan erottamaan perheestään, jotta hänen kasvunsa ja kehityksensä voitaisiin turvata. Vanhempien uupumus, perheen köyhyys ja suuret muutokset ovat usein taustalla, kun lapset tulevat lastensuojelun piiriin. Huostaanotot ovat edelleen kasvussa. Viime vuosina huostaanotot ovat lisääntyneet kahdesta kuuteen prosenttia joka vuosi.

(6.) OPETUSHALLITUKSESSA TAPAHTUU

(1) Pääjohtajan valinta.
Kirsi Lindroos (2003-2007) oli ilmoittanut halustaan jatkaa, mutta hänen tilallen valittiin Timo Lankinen, joka oli laatinut myös selvityksen Opetushallituksen kehittämisestä.

(2) Opetushallitusta odotti raju saneeraus.

(3) Kuntaliitto vastusti Lankisen esitystä
Selvitysmies esitti muutoksia Opetushallituksen tehtäviin. Kuntaliitto vastusti, että lisättäiisin ja vahvistettaisiin Opetushallituksen ohjausvälineitä (mm. valtakunnallisia kokeita).