KUVA: Perusopetuksen laatukriteerien viitekehys.
ON aika vetää yhteen perusopetuksen laatukriteerien haasteet Auroran koululle. Nämä 11 haastekimppua voisimme käydä läpi syksyn Aurora-seminaarissa ja pohtia, mitä eri osapuolet voisivat omalta osaltaan tehdä. Esitän kunkin haasteen kohdalla joitain mahdollisuuksia vastata niihin.
Kun katselen listaa, en voi välttyä ajatukselta, että ei kriteerilista ihan onneton ole, jos se auttaa näinkin analysoimaan oman koulun opetuksen laatua. Vai mitä?
• (1) Suunnittelua tulisi systematisoida kirjallisiksi suunnitelmiksi, jotka pohjautuvat mm. kaupungin strategioihin.
Strategioita on Espoossa monenlaisia. Minun täytyy paneutua niihin vielä syvemmin (jotta henkilöstö voi niihin sitoutua). Ne pitäisi myös koota kätevästi löydettäviksi.
a) kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma
Suunnitelmassa tulisi olla oppilaan, luokan ja koulun tasot. Luottamuksen rakentamisen merkitystä ei koskaan korosteta liikaa. Se on yhteistyön ydin. Miten se munataan? Sovitaan minimitaso yhteistyölle vrt. opettajan käytettävissä oleva aika; Paneudutaan positiivisen palautteen merkityksiin ja keinoihin. Vanhemmille voisi antaa pohdittavaksi herkän kysymyksen: kuinka he voivat tukea sitä, että opettaja kokee arvostusta (ja päinvastoin). Do- ja dont-listat voisivat olla hyvä työkalu. Pohditaan opettajien kesken, millaista tukea he yhteistyölle tarvitsevat. Wilman käyttöönotto ja sen pelisäännöt. Leikkaukset tulisi tehdä eri osapuolia kuunnellen. Iso haaste on maahanmuuttajataustaisten huoltajien tukeminen- ja ensi syksynä näiden huoltajien määrä selvästi kasvaa. Kuinka vanhemmat ja oppilas sitoutettaisiin tuen suunnitteluun. Riittääkö HOPS ja HOJKS?Mikä olisi uusille vanhemmille sopiva tapa käydä opetussuunnitelmaa läpi
b) Riskianayysi ja turvallisuussuunnitelmat on tehtävä (uudelleen)
Henkilöstön ja oppilaiden työturvallisuudesta huolehtimisen vahvistaminen tapahtuu varmasti nyt työsuojelupiirin raportin jälkeen. Tehdaan työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi ja riskien kartoittaminen.
Luodaan turvakäytänteet, ja tiedotetaan niistä.
c) Koulutussuunnitelma
Ehkä koulunkin tasolla olisi hyvä laatia oikein kirjallinen henkilöstösuunnitelma ja koulun tason koulutussuunnitelma. Oppimiskeskuksena meillä olisi hyvät mahdollisuudet myös resurssoida sitä. Arviointiosaamista täytynee hankkia opettajille (aikaisemmin koulutetut ihmiset ovat jo muualla töissä). Kuinka tukea koulunkäyntiavustajien kouluttautumista? Ehkä tässäkin sisäinen koulutus on hyvä ratkaisu? Uudenlainen erityisopetusajattelu on esimerkki koko työyhteisöä hyödyntävästä kehittämisohjelmasta. Se jatkuu koko ensi lukuvuoden. Todennäköisesti meille ulottuu jo ensi lukuvuonna myös viraston tarjoama työyhteisökoulutus. Ryhmän johtamiseen ja ryhmäyttämiseen meidän kannattaa paneutua. Osaajia talossa on. Ja minäkin tein juuri Tapsan kanssa oppimateriaalinkin aiheeseen. Ja monella on muistissa Ben Furmanin ideat.
d) Oppilaiden osallistamissuunnitelma
Oppilaiden osallistaminen päätöksiin (mm. kodin ja koulun yhteistyön suunnitteluun) ja tiiviimmin vastuuseen omasta koulunkäynnistään on hyvä teema Aurora-seminaarissa. Vuosittainen osallistamissuunnitelma hiottaisiin sitten oppilasparlamentin ekoissa kokouksissa. Pitäisikö opetusta pienimuotoisesti kurssittaa? Yläkoulussa opetus on kurssitettua. Se voisi tukea koulupolun ideaa. Varmaankin opettajia tulisi rohkaista vielä enemmän käyttämään projektityyppistä opiskelua. Samalla vastuullisuuden kasvattamiseen tarvitaan vinkkejä (ja koulukuntoisuuskonsepti meillä jo on). Oppilasparlamentin toimintaa voisi jykevöittää. Miten kävisimme ops-keskustelua oppilaitten kanssa? Oppilasparlamentin roolia voisi kehittää? Vai luokkakohtaisia keskusteluja. Upeinta olisi tietysti yhteissuunnittelu.
• (2) Koulun käytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan:
a) Koulukiusaaminen
KivaKoulu- hanke alkaa syksyllä.
b) Perehdyttäminen
Pitäisikö ottaa käyttöön mentor-jätjestelyt - myös avustajien osalta?
c) Opetus, kun sijaisia ei saa ottaa
Jos ohjeisiin ei saada muutoksia, meidän on pohdittava kuinka opetus annetaan turvalisesti llman omaa opettajaa.
• (4) Tiloista ja välineistä (paremmin ) huolehtiminen
Tiloista ja välineistä huolenpitoa on tosi haaste vanhassa rakennuksessaOpettajat ja oppilaat edistämään yhdessä terveellisten ja turvallisten koulutilojen säilymistä (mm. siisteys).. Onneksi meille tulee Sohvi täti syksyllä teemaksi. Koulutiloissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (vielä vahvemmin taas kierrätysasiat).
• (5) Kehittämiskeskustelujen kehittäminen
Kehittämiskeskusteluilla on meillä pitkä perinne, mutta niiden kehittävää luonnetta kannattaa vielä kehittää?
• (6) Taloudellisuuden ja taloustilanteen huomioon ottaminen resurssien suuntaamisessa
Edessä olevana lukuvuonna, ja erityisesti seuraavana talous kiristyy, ja on joudumme pohtimaan, miten leikkaukset tulisi kohdistaa niin, että niiden vaikutus oppimisen edellytyksiin olisi mahdollisimman vähäinen. On pakko pohtia mm. tukiopetuksen antotapamme kustannustehokkuutta. Toiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin on iso haaste seuravina vuosina. Leikkaukset haluan tehdä eri osapuolia kuunnellen.
Oppilasparlamentin (oppilaskuntatoiminnan) resurssointia voisi kehittää.
Olemme aloittaneet päittemme muokkauksen uuteen tukiajattelutapaan. Meidän on opeteltava opettamaan toisin ja monella tavalla. Kaikkiin ongelmiin apua ei saada "ulkopuolelta". Voimmeko vielä enemmän yksilöllistä opetusta? Ja suunnitelmallistaa eriyttämistä esim. alkuopetuksessa (jossa meillä ei ole karhumallia)? Entä ovatko tukitoimemme jo riittävän monipuoliset? Tuen muodot tulee systematisoida. Meillä on auki 1-2-luokkalaisten tuki. Ekaluokkien pariopettajilla on tähän hyvät mahdollisuudet. Nyt kun tukiopetusta leikataan, se tulee ajatella uudelleen. Ongelmien tunnistamista täytyy pohtia.
Meidän kannattaisi mallintaa ongelmatilanteet (läksyjen laiminlyönti jne.). Oppilaanohjausta täytyy syventää (ollut paljon Uman vastuulla). Pitisikö valintojen ohjausta vahvistaa? Kuinka vanhemmat ja oppilas sitoutettaisiin tuen suunnitteluun. Riittääkö HOPS ja HOJKS?
Monen asian kohdalla on hyvä nostaa esiin myös sen hintalappu. Kun esim. oppilaan huoltaja haluaa lapselle taksikyydin, on aihetta kertoa, että se maksaa vuodessa 4000 €- saman verran kuin 1,5 tukiopetustuntia läpi vuoden joka viikko. Noin 15 taksikyydillä palkataan kuntaan yksi luokanopettaja koko lukuvuodeksi.
• (7) (OPS)Pedagogiikkaan huomiota edelleen mm. johtamisessa
Opetuksen ja kasvatuksen arvojen esilläpitoon mm. YT-istunnoissa kriteerit kannustavat . Opslähtöisyys edellyttää, että sitä luetaan. Osa opettajista on vaihtunut. Kuinka tukea heitä ottamaan ops haltuun? Ehkä tYT-keskustelujen avulla? Menetelmiä voidaan varmasti monipuolistaa. TeTu-hankkeen kristallinen ydin on juuri toisin opettamisessa. Smartboardit tuovat uutta opetukseen.
• (8) Oppilasarviointi
Kuinka oppilaille voisi vielä paremmin avata arviointia? Ja tämä on tärkeä haaste: Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin.
• (9) Yhteistyö tarhojen ja yläkoulujen kanssa
Myös tuen osalta tulee esiin tarve lisätä yhteistyötä tarhoihin ja yläkouluun. Mitä vaatisi, jos pyrkisimme syventämää niveltämistä tarhoihin ja yläkouluun? Yhteistyön tiivistäminen yläkoulu(je)n kanssa voisi haastaa luoaan yhteisiä toimintalinjoja.
• (10) Tiedotusta
Tiedotusta oppilashuollon palveluista täytynee tehostaa.
• (11) Säännöt
Lapset eivät aina koe kaikkia ratkaisuja oikeudenmukaisiksi? Voisiko tällä alueella tehdä jotain?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti