KUVA: Henkilöstön laatuun ei kriteeristössä kuuluu työyhteisön pysyvyys. Minusta se on laatua. Tästä lukuvuoden 1996-97 henkilökuntakuvasta näkyy, että meillä on ollut vaihtoa, mutta myös pysyvyyttä.
VUOROSSA on toiseksi viimeisen perusopetuksen laatukriteerin kommentointi. Aiemmin on jo käyty läpi osiot: 1-3-5-6-7-8-9-10. Nyt on vuorossa osio 2: Henkilöstö.
Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen, (6) opetus ja opetusjärjestelyt,(7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö ja (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti usein erikseen kunnan ja erikseenkoulun tasolle.
HENKILÖSTÖN LAATU
Kortin kuvausosassa opetus- ja muun henkilöstö on laadukasta, kun se on pätevää ja täyttää kelpoisuussäännökset ja vastaa kunkin koulun toiminnan tarpeita.Hmmm. varsin varovaisesti ja muodollisesti on laatu tässä määritelty. Riittää kun paperit on kunnossa?
Laatua on myös se, että tällaista henkilöstöä on riittävä määrä. Työnantaja pyrkii pitkäaikaisiin virka- ja työsuhteisiin. Osaavien sijaisten rekrytointiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Laatua ja työkykyä edistävistä henkilöstöpoliittisista linjauksista päätetään osana kunnan henkilöstöstrategiaa. Henkilöstötarpeita ennakoidaan ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla. Henkilöstön kehittämissuunnitelman osana laaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma, josta sovitaan työnantajan ja työntekijöiden välisissä kehityskeskusteluissa.
Henkilöstön ja johdon välinen vuorovaikutus tukee osaamisen jakamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. Totta.
Työyhteisön oppimista tuetaan myös koko työyhteisöä hyödyntävissä kehittämisohjelmissa ja mentoroinnin avulla. Niin!
Näkemys täydennyskoulutuksesta on varsin laaja: "Työnantajan järjestämää täydennyskoulutusta ovat muun muassa perehdyttämiskoulutus, virka- tai työsuhdesopimukseen kuuluva koulutus sekä muu vastaava koulutus, jolla
tuetaan kouluyhteisön kehittymistä. Rohkeutta ei ole riittänyt pitkäkestoisen koulutuksen vaatimiseen? Hyvä, että yhteisö näkyy.
Melkoinen haaste on kirjattu tähän osioon:" Opetushenkilöstölle on tarjolla uusimpaan tutkimukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön perustuvaa kasvatustieteellistä, koulun toimintaa koskevaa ja opettavan aineen ja alan täydennyskoulutusta. Henkilön oma halu kehittyä työssään on keskeinen lähtökohta, kun halutaan ylläpitää opetushenkilöstön ammattitaitoa ja kehittää heidän osaamistaan. Vastuu näistä asioista on työnantajalla ja henkilöstöllä".
Lisäksi muistutetaan, että "työnantajan tuki ja esimerkiksi sijaisen palkkaaminen vaikuttavat ratkaisevasti henkilöstökoulutukseen osallistumiseen". Totta.
Laatikriteerit opetuksen järjestäjälle ja koululle
Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita.
Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin.
Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevalla työsuhteilla.
Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään sosiaali- ja terveysministeriön antamien suositusten mukaiset palvelut.
Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (erikseen nostetaan esiin pedagoginen osaaminen, hyvä)
Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut).
Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena. Ihan ok.
HAASTEITA AURORAN KOULULLE
Uskallan väittää, että Aurorassa on varsin laadukas henkilökunta. Muodollisesti epäpätevien opettajien osuus jää noin 10 %:iin. Koulunkäyntiavustajista usealla onkoulutus tehtävään, ja Espoo tukee pätevöitymistä työn ohella. Nykyinen henkilökunta pystyy hyvin vastaamaan tämän päivän koulunpidon tarpeisiin - väkivaltaisia oppilaita lukuunottamatta. Siihen emme taivu. Mutta ei taivu moni muukaan koulu.
Olemme pyrkineet käyttämään nimenomaan hyviä ja osaavia sijaisia ja aina ylipäätään palkkaamaan sijaiset.
Olemme analysoineet osaamistamme, ja isoja vajeita meillä ei pitäisi olla. Ops varmaan toteutuu. Uutta teknologiaa osataan käyttää. Uusia opettajia palkattaessa on pyritty vahvistamaan osaamistamme niissä ainessa, joissa eniten on ollut tarvetta. Kielet ja käsityö ovat pitkään olleet haussa painopisteenä. Kaikki tehtävät, jotka on mahdollista täyttää vakituisesti, on niin täytetty.
Espoo tarjoaa opettajille laajasti perehdytys- ja täydennyskoulutusta (mutta ei ehkä ihan vaaditun laatutasoista), ja koulun tasolla kouluttautumista on tuettu. Uusien opettajien perehdyttämiseen on tehty Espoossa ja Aurorassa materiaalia. Työhyvinvointia seurataan jatkuvasti (mm. Kunta10). Pedagogiikasta puhutaan paljon.
- Ehkä koulunkin tasolla olisi hyvä laatia oikein kirjallinen henkilöstösuunnitelma ja koulun tason koulutussuunnitelma? Oppimiskeskuksena meillä olisi hyvät mahdollisuudet myös resurssoida sitä.
- Lisää työaikaa tarvitsisi lähinnä oppilashuollon väki?
- Kuinka tukea koulunkäyntiavustajien kouluttautumista? Ehkä tässäkin sisäinen koulutus on hyvä ratkaisu?
- PItäisikö koulun sisällä kehittää uusille opettajille ja avustajille mentor-järjestelmää?
- Kehittämiskeskusteluilla on meillä pitkä perinne, mutta ehkä niiden kehittävää luonnetta kannattaa vielä kehittää?
- Sijaiskielto lyhyissä virkavapauksissa tuo ensi syksyksi melkoisia haasteita.
- Uudenlainen erityisopetusajattelu on meillä esimerkki koko työyhteisöä hyödyntävästä kehittämisohjelmasta. Se jatkuu koko ensi lukuvuoden.
- Todennäköisesti meille ulottuu jo ensi lukuvuonna myös viraston tarjoama työyhteisökoulutus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti