Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

maanantaina, elokuuta 31, 2009

Opettaja Anna-Liisa Kurjen viimeinen työpäivä


LUOKANOPETTAJA Anna-Liisa Kurjella oli tänään viimeinen työpäivä. Huomenna hän on vapaaherratar.

Julia Uotila oli taidolla organisoinut päivän ohjelman, johon kuului mm. kotoa nouto vaaleanpunaisella Cadillacilla, salissa pidetty pieni juhlahetki jossa Anna-Liisa sai Aino-tossut ja piti koskettavan kiitospuheen, kakkukahvit, seppele, hierontaa, Ripan ja Markun ja Ripan ja Katrin kaunista soittoa ja tietysti myös puhetta. Ja paljon naurua.

Kiitos, Anna-Liisa, upeista 20 työvuodesta Lippajärven lasten hyväksi!

Muuten ihan hurja päivä

ESPOOSSA on nyt voimassa sijaiskielto pääosalle opettajia ja koulunkäyntiavustajia. Tänään seitsemän ihmistä oli pois, joten säpinää sisäisissä järjestelyissä riitti. Huomenna poissa on mahdollisesti vielä kolme enemmän (mutta ainakin kahdelle saa ottaa sijainen). Nyt jos koska kodeilta toivotaan ymmärrystä.

Tätä ymmärrystä kävin pyytämässä myös Koti & Koulu-ry:n kokouksessa illalla. Onneksi meillä on vanhemmat, jotka tukevat koulua tällaisissa tilanteissa.

PS. Joko blogin laskuri on seonnut, tai sitten jotain muuta outoa on liikkeellä. Yhdessä vuorokaudessa sivuja on ladattu 496 kertaa! En muista mitään vastaavaa.

Auroraseminaari ke 2.9.2009

KUVA: Auroraseminaarilaisia Kappelilla syksyllä 2006. Kuva Juha Hyvärinen.

ENSIMMÄINEN Aurora-seminaari järjestettiin syksyllä 1990. Tänä syksynä vuorossa on jo 19. koulun henkilökunnan ja kodin ja koulun yhteistyöorganisaatioissa (johtokunnassa tai koti & koulu ry:n johtokunnassa) toimivien vanhempien yhteisseminaari (seminaari on kerran jouduttu perumaan).

Viime vuonna paikalle saatiin peräti 40 vanhempaa, opettajaa, koulunkäyntiavustajaa ja oppilashuollon työntekijää. Tänä syksynä emme ehkä pääse ihan samaan määrään- mutta laatu on varmaan hyvää nytkin.

Aurora-seminaarin ohjelma

Paikka: Auroran kappeli

Klo 18. Kahvitarjoilu
Klo 18.15 Seminaarin avaus. Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti ja Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarto.
Klo 18.45 Opetuksen laatukriteerit- miltä Auroran koulu niiden valossa näyttää? Mitä asioita voisimme tänä lukuvuonna ottaa yhteiseksi haasteeksi.
- Rehtorin alustus: lukuvuoden 2000-2010 erityiset haasteet opetuksen laadulle kootun arviointitiedon varassa
- Perehdytään kriteereihin yhteistoiminnallisella työtavalla
- Ideoidaan pienryhmissä laatutekoja.
- Kootaan ideat vietäviksi johtokunnan lukuvuoden suunnittelukokoukseen.
KLo 21 Tilaisuuden päätös. Loppusanat, Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti.

Opetusministeriön laatimat laatukriteerit löytyvät tästä osoitteesta.
Auroran rehtorin blogilastu teemasta löytyy tästä linkistä.

Tervetuloa
Martti Hellström
rehtori

sunnuntaina, elokuuta 30, 2009

10 000 lukukertaa seitsemässä viikossa!


TÄNÄÄN - muutama minuutti sitten - tämän blogin sivujen lukukertoja mittaava ilmainen laskuri ylitti 30 000 rajan. 20 000:n raja ylitettiin 13. heinäkuuta. Siitä on seitsemän viikkoa. Se tekee keskimäärin 1429 vieralua viikossa ja 204 vierailua päivässä. Hienoa, että pedagogiikka ja koulupolitiikka kiinnostavat.

NÄIN keskelle sunnuntaipäivää osuvan tärkeän hetken kunniaksi tulkoon tästä lastusta taas vähän pateettineni.


KANSALLINEN koulutuspolitiikkamme rapautumisvaarassa?

KUVA: Mistä löytyisi tälle kovalle 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulle opetushallituksen entisen pääjohtajan Jukka Sarjalan kaltainen voimahahmo, joka isännän äänellä lohkaisisi, että koulutuspolitiikkaan ei ole annettu veto-oikeutta. Ei kunnille, ei kouluille, ei opettajille.



SUOMALAISEN perusopetuksen menestystarina on pitkälti upeasti työhönsä sitoutuneiden opettajien ja koulutyötä arvostavien perheiden ansiota. Ei pidä kuitenkaan unohtaa johdonmukaisesti ja vastuullisesti toteutetun kansallisen koulutuspolitiikan osuutta. Poliittiset puolueet ovat hallituksessa vaihtuneet, mutta koulutuspolitiikan päälinjaukset ovat pitäneet. Olemme tavoitelleet korkeatasoista koulua joka osaan maata. Ja siinä myös hämmästyttävän hyvin onnistuneet. Tuloksena on ollut kansainvälistä ihaila herättänyt, tasalaatuinen peruskoulu.

TYÖNJAKO Suomessa on ollut sellainen, että valtio on määritellyt koulutuspolitiikan suunnan ja tilannut käytännön koulutusjärjestelyt ennen muuta kunnilta. Valtio on sitten antanut kunnille rahaa ja luvan kerätä lisää veroina. Tässä alkuperäisessä ”tilaaja-tuottajamallissa” ohjausta ja valvontaa hoiti vahva kouluhallinto; opetusministeriö, kouluhallitus, lääninhallitukset, koulutoimentarkastajat jne.

1980-luvulta alkaen tuuli alkoi kääntyä. Julkista hallintoa haluttiin keventää. 1990-alun talouslamassa kouluhallinnon alasajo kiihtyi lähes vapaaseen pudotukseen. Päätösvaltaa delegoitiin kunnille. Valvonnasta luovuttiin.

Nyt noin 20 vuoden jälkeen seuraukset alkavat näkyä- jos uskaltaa katsoa. Peruskoulujen toimintaedellytykset ovat kovin erilaiset eri puolilla maata. Meillä Espoossa ne ovat olleet Suomen Ennätys-luokkaa. Kun hallitus on vasta nostanut kansallisen koulutuspolitiikan keskiöön opetuksen laadun, johon kuuluu opetusryhmien pienentäminen, tuen vahvistaminen ja kerhotoiminnan elvyttäminen, osa kunnista vie koulujaan tasan päinvastaiseen suuntaan. Härskeimmät kunnat ovat näköjään ymmärtäneet opetussuunnitelmien toivoman sosiokonstruktivistisen opetuksen viikkojen ajaksi kokonaan opettajattomaksi opetukseksi ja lomauttaneet opettajansa. Sillä lailla.

Monet asiantuntijat ovat varoittaneet lapsien ja lapsiperheiden tarpeiden rakenteellisesta hylkäämisestä, Ts. siitä, että vaikka hätä tunnetaan, sille ei tehdä mitään. Virallisen koulutuspoliitikan ja toisaalta monien kuntien vain tuottavuuden kasvuun innostavat menoleikkausjuhlat eivät mahdu samaan todellisuuteen. Kuilu sanojen ja tekojen välillä kasvaa.

Myönnetään faktat

KANSAINVÄLINEN talouskriisi on tosi asia. Yhtä tosi on monien kuntien ahdinko. Ja sekin, että kaikki eivät voi kouluissa hyvin edes tällä nykisellä resurssipanostuksella. Siksi kaikki leikkaukset tulisi tehdä äärimmäisen harkiten, eri osapuolille niiden vaikutuksia kuunnellen ja pitkällä aikavälillä.

Jokainen ymmärtää, että esim. koulumenot eivät voi jatkuvasti kasvaa. Suomalainen koulunpito on hyvintyövoimavaltaista. Vaikka me opettajat toki toivomme pienempiä opetusryhmiä, tilastoista näkee, että koulussa työtä tekevien aikuisten ja lasten suhdeluku kasvaa koko ajan. Muutamassa vuosikymmenessä on syntynyt kokonaan uusia ammattikuntia: erityisopettajat, koulupsykologit, koulukuraattorit, koulunkäyntiavustajat...Kaikki tekevät arvokasta ja välttämätöntä työtä. Mutta henkilöstömäärän ekspansio ei voi jatkua.

En ole varma mutta arvlelen, että peruskoulu on ainoita julkisia instituutioita, joissa palveluja tuottamaan tarvitaan jatkuvasti enemmän pitkälle koulutettuja ammattilaisia. Tavassamme järjestää opetus täytyy olla jotain häikkää, jota emme itse laatikossa huomaa. Tuo häikkä näkyy oireina. Joka kymmenes oppilas tarvitsee jo erityisopetusta. Lähes joka kolmas saa jossain muodossa erityisopetusta. Peruskoulun sisään on rakentumassa omat oppi-ja kansalaiskoululinjat? Osa oppilaista ei viihdy koulussa ja koulutöissä lainkaan. Myös opettajien jaksamisongelmat yleistyvät.

Perusväitteeni on: Opetusta ei voida jatkossa kehittää aikuisten määrää kasvattamalla. On pysähdyttävä katsomaan koulua kauempaa. Jos koulu keksittäisiin vasta nyt, millainen siitä tehtäisiin? Olisi valjastettava se energia joka nyt valuu erilaisiin organisatorisiin laatikkoleikkeihin ja kouluverkkojen avohakkuisiin ideoimaan uusia tapoja järjestää opetusta.

Meille kouluihmisille voi olla kova paikka myöntää, että nykyinen koulu tuottaa myös itse erityisoppilaita ja syrjäytyjiä. Ja ainakin päinvastoin: kaikkea ei ole vielä kokeiltu. Mutta niin on tehtävä.

Ydinkysymys kuuluu, kuinka saisimme sitoutettua koulutyöhön 2000-luvun lapset ja nuoret, joiden maailma on monilta osin aivan erilainen kuin omamme. Ja kuinka sitouttaisimme erityisesti nyt koulutyön vaatiman ponnistelun torjuvat, myös itse itsensä onnistumisen kehästä ulostavat oppilaat? Miten koulun toimintakulttuuri voitaisiin siirtää 2000-luvulle?

Olisiko yksi ratkaisu irtautua opetusta kahlitsevasta sisällön tyranniasta? Viittaan tällä viime marraskuisiin kirjoituksiini kanadalaisesta koulutyön uudistusprosessista. Pitäisikö opetustapahtumat aikuisten oikeasti rakentaa niin, että tarkasti harkittujen tulevaisuustaitojen pohjalta määritellään opetusjärjestelyt, joissa nuo taidot optimaalisesti kehittyvät ja vasta sen jälkeen valitaan niihin istuvat sisällöt? Olisiko meidän unohdettava kokonaan ajatus siitä, että kaikki tärkeät asiat on käytävä koulussa läpi? Olisiko meidän luovuttava siitä ajatuksesta, että kaikkien on käsiteltävä asiat samalla tavalla?

Nyt olisi koottava parhaat päät niin valtion kuin kuntienkin tasolla pohtimaan toisinopettamisen ja monella tavalla opettamisen haasteita. Voi olla että samalla löytäisimme luontevia tapoja toimia fiksummin myös taloudellisesta näkökulmasta.

lauantaina, elokuuta 29, 2009

Opettajien sijaiskielto puretaan- mutta miten!

LEHDEN LUIN. Osa 2.



HUOMISESSA Länsiväylässä on pieni uutinen kolmossivullla, että paljon vastustusta herättänyt opettajien sijaiskielto (lyhyet sijaisuudet) puretaan pian. Kaikkien kasvot pelastavaksi ratkaisuksi on löydetty idea, että koulu nipistää itse tuntikehyksestään sijaisen palkan. Voi, Sylvi!

Espoolaisopettajat ovat olleet keskimäärin pois töistä sairauden vuoksi vuonna 2004: 7,98 päivää, vuonna 2005 8,92 päivää ja vuonna 2006: 9,05 päivää. Kun koulupäivä on 190, tilastollinen %-luku sairauspäiville on noin 4%. Näiden lisäksi tulevat vielä lapsen poissaolot sairauden ja koulutuksen vuoksi. Aurorassa opettajien lyhyitä poissaoloja sairauden, pienten lasten hoidon järjestämisen jne. vuoksi on pitkässä juoksussa ollut noin 16 t viikossa. Se vastaa 3 % tuntikehyksestämme. Meillä ei ole sellaista rahamäärä piilossa.

Tilanteemme on sellainen, että noin 600:sta viikossa annettavasta tunnista ehkä kuusi (siis 1 %) on jäämässä erikseen laskutettaviksi. Vaikka varaisimme ne kaikki sijaiskuluihin, ne eivät riitä, Mutta emme voi niin tehdä. Niillä kuudella tunnilla viikossa on katettava tukiopetus (jota ei saanut laittaa opettajien opetusvelvollisuuteen), kerhotunnit, oppimiskeskuksen kurssien vetäjien palkkiot jne. Jos tämä tapa järjestää lyhyet sijaisuudet otetaan käyttöön, se vastaa siis hieman alle 3 %:n kehysleikkausta.

Edunvalvonnan näkökulmasta ehdotus on myös ongelmallinen. Lehdessä kuvattu ehdotus tarkoittaa kärjistetysti sitä, että opettajat maksaisivat sijaiskulut leikkaamalla omaa palkkapottiaan.

OPETTAJIEN sijaiset on maksettu ikiaikaisesti Espoossa keskitetysti, eikä kouluille osoitetuista opettajien palkkarahoista. Hienoa, että sijaiskielto halutaan purkaa. Tämä keino on monesta näkökulmasta väärä.

Viikkokirje 36/2009










- Auroran koulun syksyn kolmannen viikkokirjeen toinen painos (31.8)-

TÄSSÄ kolmannen kouluviikon ohjelmaa. Aineopetus (mm. vaihtotunnit) alkaa asteittain. Lukujärjestyksiin voi vielä tulla muutoksia myös meistä riippumattomista syistä.

VIIKON AVAINTEHTÄVÄ

KOLMANNEN kouluviikon avaintehtäviä on saada oppilaat kiinnitymään koulutyön rutiineihin mm. läksyihin.

Maanantai 31.8.

Koulu alkaa lukujärjestysten mukaan.
Juhlimme luokanopettaja Anna-Liisa Kurjen viimeistä työpäivää.
Koti & Koulu ry:n kokous klo 18.30 kouluravintolassa.
Huom! Opettajat dl. ilmoittautua moneen iltapäivävesoon.

Tiistai 1.9

Oppilashuoltoryhmä ei kokoonnu.
Opettajia (Marja ja Ismo) Kivakoulu-koulutuksessa.
Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10 PERUTTU SAIRAUSTAPAUKSEN VUOKSI
ltapäivällä erityisopetuksen vierailumahdollisuus Aarnivalkean koululle.

Keskiviikko 2.9.

Henkilökunnalla syksyn toinen YT-istunto klo 8-9.
Illalla Aurora-seminaari klo 18-21 Kappelilla.

Torstai 3.9.

Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10
Sporttis-kerho alkaa klo 12.15-13.15 (Olarin Voimistelijat)

Perjantai 4.9.

Katsomusaineiden ( ET, Ue, Ui, UKa, Uo) alkaa klo 12.45.
Siton Uusi organisaatio. Henkilöstöinfo 4.9. klo 9-11, Rehtoreille oma info klo 13-15.

Alustavaa ennakkotietoa viikosta 37

Lukujärjestykset ovat valmiit

Maanantai 7.9

Tiistai 8.9.
OHR klo 13.30-15.

Keskiviikko 9.9.
YT klo 8-9.
Käynnityykö opettajateatteri?

Torstai 10.9.
Sokla juhlii maisteri-luokanopettajakoulutuksen 30-vuotistaivalta

Perjantai 11.9.
Opettajien palkkatiedot oltava eHijatissa.

Kaksi viikkoa hoidettu



KAKSI VIIKKOA on nyt käyty koulua, ja moni asia on jo löytänyt paikkansa. Ei kaikki. Perjantai oli varsinainen duracel-päivä.

AAMUSTA oli organisoitava pienluokan opetus niin, että pojat saavat kokemuksia isojen luokkien hyvistä rutiineista.

KLO 10.10 alkoi salaisen koulu(nkeskus)radioteatterin toinen osa kuunnelmasta "Kolme iloista rosvoa". Lapsi vieraina olivat DreamMixin pojat Kasperina, Jesperinä ja Joonantanina ja 6a:n rosvokuoro. Minä hoidin tehosteita.

KLO 11.30 koululle tuli Nuoren Suomen Koululaiset liikkelle pilotin Riikka Eerola ja Johanna Berlin, ja he johdattelivat meitä kokeilun projektisuunnitelmaan. Aurora on yksi kuudesta pilottikoulusta, jossa pyritään jo tämän lukuvuoden aikana lisäämään lasten liikkumista koulussa, koulumatkoilla ja vapaa-aikana. Kansainvälisten suositusten mukaan jokaisen lapsen tulisi liikkua joka päivä kaksi tuntia. Liikkuminen ymmärretään tällöin laajasti kaikeksi fyysiseksi toiminnaksi kävelystä alkaen. Aurorassa yhteyshenkilöinä ovat mm. Raija ja Esa.

KLO 14 koululla kävi tutustumassa kolmasluokkalainen poika, joka aloittaa meillä kahden viikon kokeilujakson.

KLO 15 minulla oli tapaaminen Olarin Voimistelijoiden harrasteryhmän vetäjän kanssa. Hän tulee nyt vetämään meille erityislapsiryhmälle musiikkiliikuntaa torstaisin klo 12.15-13.15 Toiminta on osa Tippiä ja Espoon sporttista.

JA aina välissä sitä juostiin konttorille tekemään paperihommia.

ILLALLA vastailin vielä rehtorille tulleisiin sähköposteihin. Syksyn ensimmäiset ilkivaltamurheetkin ovat alkaneet. Koulun pihalla on puhkottu yhden pyörän kumi, rikottu toisesta soittokello ja sisällä piiloitettu lapsen takki. Selvittelyt jäävät maanantaille.

perjantaina, elokuuta 28, 2009

Rexi goes teatteri

MEDIAKUVASSA Martti Suosalo ja hikeä valuva Taisto Oksanen.


BROIDI järjesti taas teatteri-illan. Tällä kertaa vuorossa oli Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän "Päällystakki- Komedia työelämän huononemisesta". Esa Leskisen ohjaus oli hervotonta tyyleillä leikittelyä; farssista patetiaan. Tyylien vaihtelu oli hauskaa, melkein loppuun saakka

Martti Suosalo teki uskomattomalla mimiikalla pääosansa , ja Taisto Oksanen, Sanna-Kaisa Palo, Tuomas Rinta-Panttila, Minna Suuronen ja Armi Toivanen hoitivat loput about sata roolia. Upeaa näyttelijänteatteria. Komiikkaa, Tragediaa. Ensemblea.

NÄYTELMÄ on uudelleentulkinta Nikolai Gogolin legendaarisesta kertomuksesta, pankkivirkailija Akaki Akakijevitšista ja hänen päällystakistaan. Tarinan kontekstina on nyt suomalaisen työelämän murros 1970-luvulta 2000-luvulle. Alku on erikoisen terävää. Loppu ehkä liian lähellä.

PUOLI tuntia liian pitkä. Silti arvosana 10-.

TIP-hankkeesta juttua Länsiväylässä

PÄIVI Hahko on kirjoittanut 28.8 Länsiväylään jutun "Espoon ekaluokkalaiset mahtuvat iltapäivähoitoon"

Jutussa kerrotaan, että Espoossa lasten iltapäivät turvataan kumppanuusperiaatteella. Iltapäivätoimintaa järjestää 37 palveluntuottajaa 88 eri kerhossa. Palveluntuottajien joukossa on yrittäjiä, yhdistyksiä ja kaksi seurakuntaa. Paikallinen erikoisuus on jutun mukaan "Auroran koulu Järvenperässä. Koulun Turvallinen iltapäivä -pilottihanke ulottuu ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin. Harraste- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu koko koululle, mutta pääasiassa iltapäivätoimintaan osallistuvat eka–kolmasluokkalaiset.

Espoon opetuslautakunta päättää vuosittain pilottihankkeen jatkumisesta. Akselin ei usko, että toimintaa laajennettaisiin näillä näkymin muihin kouluihin. Viime kädessä päätös on lautakunnan.
–Hanke vaatii koululta todella paljon ja se sitoo koko henkilökuntaa."


LUE koko juttu tästä linkistä.

torstaina, elokuuta 27, 2009

Joku syksy nyt tuli?

SYKSY on tullut ilmoista päätellen. Pilvistä ja sadetta. Voi olla, että mielialatkin olivat koulussa tänään vähän apeita. Meillä on huolta monesta oppilaasta, eivätkä kaikki huolet ole ihan kevyitä. Lisäksi henkilökuntaa on aika lailla poissa. Ja ohjeita sijaisjärjestelyistä odotellaan yhä ja jo aika turhautuneina.

KANSLIASSA juoksi tänään koulunkäyntiavustajia täyttämässä perustietolomaketta. Saimme kaikki lähtemään- tänään oli deadline, muutoin uhkana oli, että elokuun palkka maksettaisiin vasta lokakuussa. Jotenkin tahmaista, eikö?


EI kaikki ihan synkkää ollut. Salainen radioteatteri valmistautui huomiseen kuunnelmaan JJ:n johdolla. Seuraavien viikkojen aikana keskusradiosta kuullaan kaksi kertaa viikossa Kolmen iloisen rosvon seikkailuita, ja näyttelijöinä ovat aina eri luokkien oppilaat. Huomisessa toisessa osassa minun tärkeä tehtäväni on saada leijona äänitehoste päälle oikeaan aikaan.

LUKKAREITA viimeistellään yhä. Saattaa olla, että lopulliset ratkaisut löytyvät vasta ensi viikolla. Myös meidän talosta riippumattomista syistä.

LEHDEN LUIN. OSA 1
KUVA: Lainattu netistä

OLIPA jännä lukea tämän aamun Hesari ja Iltalehti. Kummatkin ovat innoissaan julkaisseet lukioiden paremmuuslistoja- ja tänään todetaan kummankin lehden pääkirjoitukissa, ettei listoihin voikaan luottaa. Huippulukiot eivät olekaan tehokkaimpia. Ne vain nappaavat parhaat oppilaat. Hienoa, että kauppakorkeakoulussa tehty väitöskirja saa lehdet uskomaan asian. Kouluväen ja kouluhallinnon suusta kuultuna totuus ei ole kiinnostanut. Iltalehti oikein ilkkuu, kun tamperelaisessa huippulukiossa ylioppilaskokelaista peräti puolet reputti.

keskiviikkona, elokuuta 26, 2009

Keskellä viikkoa- joko nyt?

HYVÄÄ huomenta, rakas blogi. Hyvää iltaa, rakas blogi (Suomeksi tässä päivän ohjelma päivitettynä)

1. Syksyn ensimmäinen YT-istunto klo 8-9.



HUH! Kuusi kiloa asioita. Asioita riitti, mutta edettiin. Vastuualueiden oikeudenmukainen jako puhututti. Aluejakoa suunnittelemaan asetettiin kahden miehen Ripan ja Martin komitea.

Kävimme läpi välttämättömiä hankintoja. Riina ja Merja kertoivat kuulumisia tehostetun tuen koulutustilaisuudesta.

2. Ensimmäinen osa "Kolme iloista rosvoa"-kuunnelma-sarjaa koulun keskusradiossa.

KUVA: Salaisen radioteatterin henkilökuntaa: Uma Jutila, Jaakko Lahti, Jukka Jokiranta, Ulla Hämäläinen, Juuso Hynninen.


ENSIMMÄINEN osa on nyt lähetetty eetteriin. Ripa oli virittänyt tekniikan hienoon kuntoon. Seuraava osa kuullaan perjantaina klo 10.10.

3. Koulunkäyntiavustajien perustietolomakkeiden täyttöä

OLIPA opeteltavaa koulunkäyntiavustajien perustietolomakkeen täytössä. Sitä sai olla kuin oikea palkanlaskija. Ehdin lähettää viiden avustajan tiedot. Huomenna jatkutaan.

4. Henkilöstön hyvinvointiin liittyviä neuvottelu

PARI tuntia vierähti tärkeiden asioiden parissa. Nyt pidetään peukkuja, että sovitut järjestelyt menevät läpi.

5. Muuta

OPETUSLAUTAKUNTA käsittelee huomenna TIPin lisäksi koulusäästöjä. Virkamiehiä on pyydetty valmistelemaan myös oppilaitten viikkotuntimäärien palauttamista valtakunnallisiin minimeihin. Autoin tekemällä koelaskennan.

tiistaina, elokuuta 25, 2009

Lyhyesti tiistaista: suolaa ja sokeria

KUVA: Iloisia ja ikäviä uutisia Lippajärven K-kauppiaalta.


LIPPAJÄRVEN K-kauppias soitti tänään koululle ja lupasi antaa parikymmentä sählymailaa, jotka oli saanut. Kiitos. Vaihdoimme samalla kuulumisista, ja niihinmahtui ikäviäkin asioita. Kun koulu on käyty nyt viikko, jo kymmenkunta 2.-3.-luokkalaista poikaa on jäänyt koulupäivän jälkeen kiinni näpistyksistä. Kauppias kertoi, että on nyt pakotettu noudattaa poliisin ohjetta: Jokainen näpistys ilmoitetaan poliisille, ja poliisi ottaa sitten yhteyttä koteihin.

Tottakai tällainen harmittaa. Kauppias ehdotti, että jospa vanhemmat antaisivat lapsilleen vähäksi aikaa kehoituksen tulla suoraan koulusta kotiin poikkeamatta kaupan kautta.

KOULUSSA tartumme asiaan huomenna, Kolmen iloisen rosvon kuunnelmasarjan kasvatustehtävässä.



VANHAA koulua tuunataan edelleen. Tänään oli vuorossa kanslian ulko-oven vaihto. Oli mukavaa seurata ammattilaisten työtä. Uusi ovi oli omin käsin tehty.

MUUTOINKIN TIISTAI oli touhua täynnä. Aamulla oli syksyn ensimmäinen johtoryhmän kokous. Kello 12 uuden koulunkäyntiavustajan haastattelu ja palkkaus. Sitten paperisia asioita. Klo 13.30-15 syksyn ensimmäinen oppilashuoltoryhmän kokous. Ja iltapäivän pääteeksi taas paperisia asioita.

ILTAA on pakko käyttää huomisen YT-istunnon asioihin.

PS. Ja makein sokeri pohjalla. Auroran turvallisen iltapäivän hanke tuotti viime keväänä VOITTOA 25 000 €. NYt tuolla voitolla pystytään rahoittamaan syksyn toimintaa, ja jos kaikki menee hyvin, myös syksy tuottaa voittoa (joka tosin on käytettävä). Upeaa TIP!

maanantaina, elokuuta 24, 2009

Tulossa koulun keskusradiosta....














AURORAN koululla toimii taas pitkästä aikaa koulun oma radio. Kouluradio Auroran ensimmäinen pitkä kuunnelmasarja tulee olemaan iki-ihana Thorbjorn Egnerin "Kolme iloista rosvoa". Romaanin esittää liveteatterina noin 20 osassa, suorissa lähetyksissä koulun keskusradion tekniikkaa hyödyntäen salaisesti koottu kouluradioteatterin henkilökunta.

Kuunelmasarjan ensimmäinen osa lähetetään keskiviikkona 26.8.09 klo 10.10. Yksi osa kestää 10 minuuttia. Kuhunkin osaan liittyy kasvattavainen kuuntelutehtävä, ja näin se korvaa kuunnelman kuuntelevassa luokassa päivänavauksen.

Kuulemisiin.

Flunssa kaataa henkilökuntaa- miten Aurorassa toimitaan?



HUOMENTA. Flunssa näyttää kaatavan jo toisen kouluviikon alussa henkilökuntaa. Rehtori on tänään toipilaana, kaksi luokanopettajaa on juuri sairastunut, ja kaksi koulunkäyntiavustajaa samoin. Oppilaiden poissaolomääriä en näin kotoa käsin osaa kertoa.

Monet huoltajat toivoisivat saavansa aina tiedon, kun opettaja on kipeä, mutta sellaiseen palveluun voimavaramme eivät oikein riitä. Huoltajien on kuitenkin hyvä tietää, kuinka koulussa tällöin toimitaan.

Kun opettaja on kipeä

Kuten lehdistä on voinut lukea, espoolaiskouluissa ei saada palkata sijaisia opettajille lyhyissä virkavapauksissa kahdeksi ensimmäiseksi päiväksi. Opetustoimenjohtaja on siirtänyt harkintavaltaa rehtoreille eräissä tapauksissa.

Aurorassa toimitaan seuraavasti:
(1) oppilaat opiskelevat opetussuunnitelman mukaisia asioita, vaikka opettaja on pois. Oma opettaja tai rinnakkaisluokan opettaja antaa tehtävät.
(2) oppilaita ohjaa sijaisopettaja, jos kyseessä on alkuopetus- tai sopeluokka. Sijaisopettajana voi olla myös koulunkäyntiavustaja.
(3) jollei sijaista saada (aina sellaisia ei löydy), luokkaa voi opettaa vapaana oleva opettaja, oppilaat voidaan hajauttaa ns. sijoitusluokkiin, luokkia voidaan yhdistää samaan luokkahuoneeseen tai mikäli muuta ei pystytä tekemään, joku naapuriluokkien opettajista opettaa vuorotellen kahta luokkaa.


Opettajatiimeila on parhaillaan tehtävänä pohtia, kuinka opetus on viisainta järjestää, jos ja kun opettajia alkaa olla yhä useampia pois. Vaihtoehtoja on useita. Kaikki ne edellyttävät oppilaita kasvavaa vastuunottoa omasta opiskelusta.

Kun koulunkäyntiavustaja on kipeä

Monet oppilaat tarvitsevat avustuspalveluita.Valitettavasti avustajille ei ole (toistaiseksi?) saa ottaa sijaisia, Avustus pyritään järjestämään sisäisin järjestelyin. Odotamme kovasti, että saamme luvan. Luokissa, joissa on väkivallan uhka, avustajalle otetaan sijainen rehtorin päätöksellä.

KORJAUS klo 17: Sain juuri tietää, että opetustoimenjohtaja on antanut eteenpäin ohjeet avustajien sijaisten ottamisesta. Mm. Sope-luokille saa nyt ottaa sijaisen. Tanks

Kodit voivat nyt auttaa lastaan

Aivan keskeinen oppimisen ehto on, että oppilas tekee hänelle annetut oppimistehtävät - silloinkin kun luokassa ei ole koko ajan tekemiseen hoputtavaa opettajaa. Tässä tilanteessa lasten oppimiselle olisi iso tuki, jos vanhemmat puhuisivat lapsille siitä, kuinka tärkeää on käyttää jokainen koulupäivä opiskeluun. "MInkä taakseen jättää, sen edestään löytää".

sunnuntaina, elokuuta 23, 2009

Mikä ihmeen kokonaisbudjetti?

KUVA: Aurorassa on panostettu mm. kerhotoimintaan. Kokonaisbudjettiin siirryttäessä rehtoreille siirtyy yhä enemmän valtaa siitä, millaiseen toimintaan koulun (vähentyvät) rahat suunnataan.


Päivitetty saatujen kommenttien pohjalta klo 13.15 ja 25.8. klo 16.


SUNNUNTAIN Länsiväylästä saa lukea, että osana Espoon selvitysmisstrategiaa koulut siirtyvät ensi vuonna kokonaisbudjettiin. Sivistoimenjohtajan mukaan näin voidaan laskea Espoon muita pääkaupunkiseudun kuntia korkeampia oppilaskohtaisia menoja. Perusopetuksen osalta ero on satoja euroja per oppilas. Osa eroista johtuu Espoon kalliista vuokrakuluista ja ruokamenoista, mutta pääosa satsauksesta itse opetuksen laatuun.

KOKONAISBUDJETTI tarkoittaa sitä, että rehtorista tulee oman koulunsa talousjohtaja. Hänelle annetaan tietty määrä euroja, ja mallista riippuen sillä on katettava perinteisten oppikirja- ja tarvikemenojen lisäksi opettajien palkat, sijaiskulut (ehkä koulunkäyntiavustajienkin palkkakulut). Laajimmillaan kokonaisbudjettiin voisi kuulua myös kiinteistön vuokramenot ja kuljetuskulut.

VIELÄ NYT kaikille espoolaiskouluille taataan tietty määrä opetustunteja viikossa (ns. tuntikehys). Jos opettaja on sairas, hänelle otetaan sijainen (tai on ainakin ennen otettu) ns. keskitetyistä rahoista. Oppilaat saavat eri kouluissa saman määrän opetusta viikossa riippumatta siitä, ovatko heidän opettajansa "kalliita" tai "halpoja".

Kokonaisbudjetissa koululla, jolla on pitkälle koulutetut ja kokeneet opettajat, on varaa vähempiin tunteihin kuin koululla, jossa käytetään nuoria, kokemattomia ja ehkä kouluttamattomia opettajia. Toisin kuin oikeissa yrityksissa, rehtori ei voi vaikuttaa opettajiensa palkkaperusteisiin muulla tavalla kuin säätelemällä erihintaisille opettajille annettavien tuntien määrää. Sivistystoimenjohtaja on luvannut, että tämä koulujen erot tässä suhteessa otetaan huomioon. Talon sisällä, yksilötasolla opettajan "kalleus" kuitenkin vaikuttaa.

KOKONAISBUDJETTI lisänne rehtorin valtaa- mutta myös työmäärää. Siksi uusi järjestelmä edellyttäisi sihteeripalveluiden vahvistamista nykyisestä ja takuvarmasti toimivia menoja seuraavia tietokoneohjelmia. Toivotaan, että meillä nuo asiat järjestyvät. Mm. Vantaalla, jossa kokonaisbudjetti jo on kouluissa, sihteeripalveluita on jouduttu viime aikoina päinvastoin vähentämään. Näiden varmistamiseksi Kaupunginhallitus on vaatinut, että kokonaisbudjettia pitää ensin pilotoida siis kokeilla tietyssä joukossa kouluja.

Miksi kaikki rehtorit eivät ole innostuneita?

KOKONAISBUDJETTIIN siirtyminen perustellaan tulevilla leikkauksilla. Se ei ole kovin kohottava motiivi.

Toinen seikka, jolla ideaa myydään, on mahdollisuus siirrellä rahoja momentilta toiselle. Jos siis palkkamenoja uhkaisi jäädä yli, rehtori voisi ostaa koululle lisää tarvikkeita tai päinvastoin. Luvattu on myös, että sen jälkeen ei tulisi ylhäältä esim sijaisten oton kieltämisen kaltaisia määräyksiä. Hmmm. Näinköhän ne loppuisivat? Luulen, että vaikka koulut olisivat kokonaisbudjetissa, meillä olisi edelleen päällä mm. hankinta- ja täyttökielto, eikö niin.

Vantaan rehtoreilla on pitkä kokemus kokonaisbudjetista. Kun olen kysynyt heidän kokemuksiaan, he pitävät sitä hyvänä, jos taloustilanne on hyvä. Vantaalla ei sellaista ole ollut pitkään aikaan. Eikä kai ole seuraavaan viiteen vuoteen tulossakaan, sain asiantuntevalta taholta kuulla.

Päättäjille kokonaisbudjetti on helppo tapa ohjata taloutta, erityisen kätevä työkalu se on, kun joudutaan leikkauksiin. Päättäjät päättävät toiminnan puitteista: euroista ja prosenteista,. rehtorin tehtäväksi jää toiminnan sopeuttaminen reunaehtoihin. Monin pelkää, että kokonaisbudjettijärjestelmässä rehtorista tulee konna, syyllinen puuttuviin resursseihin- vaikkei hän voi vaikuttaa resurssien määrään- ainoastaan sen jakamiseen talon sisällä. Tämä voi johtaa talojen sisällä jännitteisiin, joihin ei olisi tarvetta. Kaikki voimavarat tarvittaisiin yhä haasteellisempaan opetukseen.

Suuri osa rehtoreista haluaisi olla koulujensa pedagogisia johtajia, ja he (me) pelkäävät, että uusi tehtävä jättää yhä vähemmän aikaa pedagogiikalle.

Näiden uhkakuvien rinnalla haluan kuitenkin korostaa, että Espoossa on myös rehtoreita, jotka suhtautuvat ideaan ennakkoluulottomammin ja näkevät siinä paljon mahdollisuuksia. Hyvä niin.

Mitä kokonaisbudjetti merkitsee henkilökunnan ja vanhempien näkökulmasta?

KOKONAISBUDJETTIIN siirtyminen perustellaan julkisuudessa säästötarpeilla. Siksi odotettavissa lienee heikennyksiä opetuspalveluihin. Näin muutos saa automaattisesti ikävän sävyn. Leikkaustarpeen suuruutta ei ole määritelty, mutta esiin on heitetty jopa luku 10 %, jos leikkaukset voidaan aloittaa vasta syksyllä 2010. Tuo luku tarkoittaisi Aurorassa 60 oppitunnin vähenemistä viikossa, siis karkeasti jokaiselta luokalta pois 3-4 tuntia. Kerralla toteutettuna se johtaisi varsin rajuihin muutoksiin. Opettajien osalta se ilmeisesti tarkoittaisi kahden opettajan tehtävän katoamista- suomeksi siis työttömyyttä.

Toimintakulttuuriltaan joustavarakenteisissa kouluissa innovoidaan varmasti uuteen tilanteeseen sopivia ratkaisumalleja. Toisissa kouluissa vanhemmat tullevat apuun vaikka tekemään vapaaehtoisina töitä. Kaikissa kouluissa ei ehkä löydy luovia ja kestäviä ratkaisuja. Koulut erilaistuvat.

Tietenkään siitä ei voi lähteä, että mihinkään koulussa ei saisi koskea. Espoo on satsannut kouluihinsa, ja nyt joudutaan tulemaan korkealta alas. Varmaankin leikkauskohteista on sitten tärkeää käydä arvokeskustelua.


REHTORIN rooli muuttuu. Rehtorille tulee (niin minulle on kerrottu) valtaa päättää, onko koulussa kerhotunteja vai tukitunteja. Rehtori ratkaisee, missä aineissa on pienet ryhmät. Rehtori ratkaisee, milloin opettajille palkataan sijaiset. Rehtori päättää, kuka opettajista lähtee täydennyskoulutukseen. Rehtori voi ehkä päättää jopa viikkotuntien määrästä? Rehtorista tulee yhä enemmän työnantajan edustaja. Ja samalla ehkä yhä yksinäisempi yksikössään. Erilainen "nuori".

KUVA: Monessa koulussa ajaudutaan hankaluuksiin, kun sijaisille varatut rahat loppuvat.


KOULUSSA, jossa toimintakulttuuri on avoin, henkilökunta ja vanhemmat voivat päästä osallistumaan keskusteluun oman koulun linjauksista. Kaikissa kouluissa näin ei ehkä käy. Henkilökunta, vanhemmat ja rehtori voivat ajautua keskinäiseen luottamuspulaan. "Verinen" resurssitaistelu lokalisoituu koulujen tasolle. Tilanne, jossa "vihollinen" on koulun yläpuolella, olisi tietysti rehtoreille mukavampi ja koululle kasvatusyhteisönä helpompi.

Alunperin on ajateltu, että vanhemmille syntyisi samalla aito mahdollisuus valikoida lapselleen istuva koulu. Käytännössä tähän ei Espoossa varmaankaan voida mennä. Ensinnäkin jo siksi, että vain harvassa koulussa on tilaa. Toiseksi siksi, että kouluverkosta on korkeiden kiinteistövuokrien vuoksi pakko poistaa kouluja, joissa tilaa on :-)

Ks. aikaisempi lastu tästä aiheesta.

lauantaina, elokuuta 22, 2009

Viikonloppua flunssassa

KUVA: Niilo Tarvajärven kuuluisa laatikkoleikki 1960-luvulla. Kuva Ylen nettisivuilta.



HUOMENTA. Kello on 22, ja nousin oikeastaan vasta hetki sitten. Räkätauti on päällä ja kunnolla. Ihan possuflunssaksi tästä ei taida olla. Vaikka kurkku on ollut kipeä, korkeaa kuumetta ei ole noussut, eikä erityistä heikkouttakaan. Niin tai näin. Jos huomenna on oireita, en tietenkään voi lähteä maanantaina kouluun tartuttamaan muita. Työasiat täytyy sitten hoitaa puhemille jne.

PERUSTERVEELTÄ menee aikaa, ennenkuin tottuu kipeilyyn. Eihän tämä kivaa ole. Toisaalta tässä tilassa saa kai anteeksi, kun kirjoittaa pää räkää täynnä , ettei kerta kaikkiaan voi ymmärtää, että sivistystoimen energia käytetään erilaisisiin organisaation uudistamisen laatikkoleikkeihin. Hintana on se, että koulut eivät saa pyytämiään ohjeita esim. koulunkäyntiavustajien sijaisten palkkaamisesta. Vastuu lapsista painaa!

EHKÄ kiukkua hieman keventää, kun muistelee, miten tavattoman joustavasti Auroran väki on syksyä aloittanut. Tärkeissä koulunpidon reunaehdoissa kuten lukkareissa ja avustajien työajoissa osataan toimia itseohjautuvasti ja tiimit pohtivat avoimia kysymyksiä rakentavasti. Kirjastosta vastavaat Kaija ja Anna-Liisa ovat todella ahkeroineet, ja pian siirrymme digiaikaan. Iloa ehti tuottaa mm. tehostetun tuen kuvaesityksen tuottaminen, psykologin ja kuraattorin jatkaminen meillä ja possunuhaboogie.

perjantaina, elokuuta 21, 2009

Auroran viikkokirje 35/2009









- Auroran koulun syksyn toisen viikkokirjeen ensimmäinen painos-

TÄSSÄ toisen kouluviikon ohjelmaa. Vielä tämän viikon luokanopettajat vastaavat omien luokkiensa opetuksesta. Aineopetus (mm. vaihtotunnit) alkaa asteittain. Taksikyytijärjestelyjen vuoksi kahdella ensimmäisellä viikolla noudatetaan lukujärjestystä, joka vaihtuu vasta kolmanneksi kouluviikoksi.


VIIKON AVAINTEHTÄVÄ

TOISEN kouluviikon avaintehtäviä on ryhtyä tosi toimiin oppilaiden ja kotien perehdyttäminen ohjeisiin, joiden mukaan toimitaan H1N1-influenssan suhteen. Tauti on väistämättä leviämässä kouluihin. Blogin oikeassa reunassa on koottuna tärkeitä linkkisivuja. Kaikkein tärkein sääntö on Lasta ei lähetetä kouluun, jos hänellä on aamulla flunssaoireita. Toiseksi tärkein ohje on: Jos koulusta soitetaan, että lapsi on sairastunut, hänet tullaan heti hakemaan kotiin. Tämä vaatii valitettavasti vanhemmilta etukäteisvalmisteluja.

Maanantai 24.8

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.
Rehtori todennäköisesti Opinmäen suunnittelukokouksessa klo 13- 16

Tiistai 25.8.

JORY:n kokous klo 8.15.-9.00
Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.
Lukuvuoden ensimmäinen oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15

Keskiviikko 26.8.

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.
Henkilökunnalla syksyn ensimmäinen YT-istunto klo 8-9.
Oppilaspalaveri osalla väkeä klo 13 alkaen.
Martti ja Sari pois klo 14-
Uusien opettajien perehdytys klo 14-17 Lagstadissa.

Torstai 27.8.

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-4.-luokilla klo 13.30 ja 5.-6.-luokilla 14.15.
Espoon rehtoreilla ns. aluerehtorikokous klo 13.30-
Avustajien perustietolomakkeet oltava palkanmaksussa.

Perjantai 28.8.

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.luokilla klo 13.30, 3.-4.-luokilla klo 13.30 ja 5.-6.luokilla klo 14.15.
Katsomusaineiden ( ET, Ue, Ui, UKa, Uo) alkaa klo 12.45.
Oppilaat saavat viimeistään lukujärjestykset.

Alustavaa ennakkotietoa viikosta 36

Lukujärjestykset astuvat voimaan.

Maanantai 31.8

Koti & Koulu klo 18.30

Tiistai 1.9.

4 opettaja Kiva koulu- koulutuksessa Helsingissä.
Iltapäivällä erityisopetuksen vierailumahdollisuus Aarnivalkean koululle.
Oppilashuoltoryhmän kokous klo 13.30-15 siellä?

Keskiviikko 2.9.

YT-istunto klo 8-9.
Illalla Aurora-seminaari Auroran kappelilla.

Torstai 3.9.

Perjantai 4.9.

Siton Uusi organisaatio. Henkilöstöinfo 4.9. klo 9-11, Rehtoreille oma info klo 13-15.


Koulurauhanjulistusta ja Kino Auroraa

KUVA: Kouluvuosi on alkanut tosi mukavasti. Ammattikuvaajan työnäyte.



Muutama sana eilisestä

KOULUN alku saa aina pöpöt liikkeelle. Kaksi työntekijää on joutunut jäämään kotiin, ja toki muutama oppilaskin. Mutta muuten kaikki hyvällä mielellä. Hieno uutinen oli, että tutut psykologimme ja kuraattorimme saavat jatkaa meillä, vaikka Espoossa jouduttiin jakamaan kouluja uudelleen oppilashuollon takaamiseksi kaikille oppilaille.

6a-luokka teki ensimmäisenä luokkana tänä syksynä pyöräretken!

Esittelin opettajille lukkarien ensimmäiset versiot, ja palauteen deadline on tänään. Niinikään ideoimme siestan infolla TIP-kerhoja. Monelle luokalle saatetaan perustaa luokan oma kerho. Sehän olisi hienoa. Kerho voisi olla vaikka läksykerho, koska saamamme säästöohjeet hankaloittavat kovasti tukiopetuksen järjestämistä tässä kehystilanteessa.

Perjantaista

OIKEASTI koulurauhan julistaminen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton idea . Tänä lukuvuonna tuo "virallinen" koulurauha julistettiin keskiviikkona 19.8.2009 Kuopiosta- nyt jo 19. kerran. Koulurauhan julistuksen idea on lähtöisin joulurauhasta. Koulurauhan julistuksella halutaan muistuttaa siitä, että kaikilla koulumme jäsenillä on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja erityisesti siihen, että ketään ei kiusata, ketään ei syrjitä, ketään ei jätetä yksin vaan kaikista pidetään huolta ja kaikille annetaan mahdollisuus tulla kouluun aamulla ilman pelkoa siitä, mitä päivän aikana tapahtuu. Kaikilla, oppilaille ja opettajille annetaan siis työrauha .

AURORASSA koulurauha julistetaan tänään perjantaina salissa klo 10.10. Julistuksen lukevat 6a-luokan oppilaat. Sen jälkeen asiaa käsitellän kaikissa luokissa, ja koulurauhaan sitoutuvat oppilaat allekirjoittavat luokan rauhansopimuksen. Tämä tapa meillä on ollut ainakin vuodesta 2003 saakka.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJIEN töiden järjestely siirtyi perjantaille. Onneksi on sähköpostit, joilla voi "hätätilassa" ilmoittaa muutoksista. Koulut odottavat "kuumeisesti" ohjeita siitä, keille avustajista saa ottaa sairaustapauksissa ottaa sijaiset.

Kino Aurora starttaa

KUVA: Elokuva Maija Poppasesta (engl. Mary Poppins) on vuodelta 1964. Disneyn elokuva pohjautuu P. L. Traversin Maija Poppanen -kirjasarjaan. Elokuvan pääosissa ovat Julie Andrews ja Dick Van Dyke, ohjaus on Robert Stevensonin. Julie Andrews oli ehdokkaana Maija Poppasen roolistaan Oscar-palkkinnon voittajaksi vuonna 1964.


KLO 12.45 on sitten vuorossa ensimmäinen Kino Auroran elokuva. Ne 3.-6.-luokat, joiden ohjelmaan leffa sopii, kokoontuvat saliin katsomaan iki-ihanan Maija Poppanen-elokuvan. Koulu on hankkinut yhteistyössä Koti & Koulu ry:n kanssa elokuvalisenssin, joka mahdollistaa maailman parhaitten lasten elokuvien sarjan jatkumisen.

torstaina, elokuuta 20, 2009

Kohta kolmas koulupäivä

KUVA: Ammattikuvaajan työn esittely jatkuu.


KESKIVIIKKONA Vespalla töihin. Heti aamusta oppilaspalaveriin, jossa oli paikalla koulu, vanhemmat ja hoito. Tämäntyyppisille palavereille on yhä useammin tarvetta. Kunpa pian astuisivat voimaan uudet säännökset, joissa koulun tiedonsaantioikeus vahvistuisi.

KOULUKONE alkoi käydä tasaisen varmasti. Opettajapöytiä vietiin luokkiin, joista sellainen puuttuu. Henkilökunnan postikaapisto on koottu, ja kaapit jaettu. Maksullinen kahviautomaatti on saatu toimimaan. DreamMixille näytettiin heistä otettuja diakuvia.

Pääosin ihmiset olivat edelleen iloisella mielellä. Ekana koulupäivänä silmät kastellut eppukin kertoi viihtyvänsä hyvin. Avustustuntimäärän leikkaaminen tosin tuntuu heti, kertoivat opettajat.

KOULURUOKAILUKIN sujuu. Keskiviikkona oli hyvää kalakeittoa. Pahaa mieltä ihan meissä kaikissa tuottaa päätös, että osa koulunkäyntiavustajista ei enää saa syödä koululounasta esimerkkiruokailijoina.

TYÖPÄIVÄ venyi about 11-tuntiseksi. Englanninopettajan avulla rakensimme mallia, joilla kielten opetusryhmät muodostetaan taloudellisesti järkevästi. Klo 19 mennessä sain lukkarit siihen kuntoon, että ne voi esitellä opettajille.

TIIMIT ovat nyt päättäneet ensi viikon työajat. Ne ovat:
0-2-luokat joka päivä klo 9- 13.30
3-4-luokat ma ja ti klo 9- 14.15 ja ke-pe 9-13.30.
5-6-luokat koko viikko klo 9- 14.15

Torstaina ohjelmasta

Erityisopetuksen vastuualuepäällikkö Minna Saulio poikkesi Aurorassa. Kaupungin läppäreihin ei saa asentaa MPEG4-ohjelmaa, joten sovimme, että ajan tänään aamulla Martinkallion koululle näyttämään "Tehostetun tuen" kuvakavalkadia Macilla.

Klo 12.15 esittelen opettajille lukkarit. Opettajat tsekkaavat sitten, että kaikki on ok, ja esittävät muutostoiveita. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunnit ovat tiukoilla. Meiltä niistettiin aikaisemmin saamastamme lisäkehyksestä 12 viikkotuntia, ja se vastaa 2 %:n tuntikehysleikkausta. Todella isoja ongelmia tuottaa säästömääräys, ettei tukiopetusta saa merkitä opettajien opetusvelvollisuteen.

Lukkarit astuvat voimaan kolmannella kouluviikolla, joten aikataulu on ihan ok. Tällaisessa tilanteessa on pakko odottaa viraston tarkistamaa, alustavaa tuntikehyslaskelmaa.

Torstaityöpäivän avaintehtävä on avustajien työtuntien järjestely ensi viikkoa varten. Se pitäisi saada valmiiksi perjantaiksi.

keskiviikkona, elokuuta 19, 2009

Toinen koulupäivä on jo tuttu juttu

KUVA: Meiltähän tämä käy. DreamMixin poikia ammattikuvaajan tallentamana. Meillä lupa kuvan käyttöön.


MUKAVA ensimmäinen koulupäivä. Vain yhdellä ekaluokkalaisella oli silmä kostea aamun jonossa, ja iltapäivällä kaikki oli jo hyvin. Kolmen epun kuulumiset ehdin kysyä päivän päätteeksi. Aikovat tulla kouluun tänäänkin. Hyvä. Kolme oppilasta oli sairaana ja yksi lomalla. Yhteensä oppilaita oli 324.

SADETTA uhmaten lukuvuosi siis aloitettiin pihalla perinteiseen tapaan rokahtavilla lauluilla. Encorena oli tällä kertaa uunituore "Possunuha Boogie", johon vielä palataan lasten kanssa.

KOKO henkilökunta oli töissä- kuraattoria lukuunottamatta. Tesktiiliopettajamme Niinakin kävi pikaisesti moikkaamassa. Vaikka koulunkäyntiavustustuntien määrää on meillä jouduttu leikkaamaan, koko miehitys on pari ensimmäistä koulupäivää oppilaitten tukena. Jatkossa osa avustajista on koululla vain tiettyinä aamupäivinä viikossa.

KOULULOUNAANA oli kanapasta, joka teki kauppansa.

TIP löysi mukaavasti rutiininsa. ja kaikki näytti sujuvan. Tällä hetkellä TIPissä taitaa olla jo 105 lasta. Se on huima määrä. Henkilökuntaa on koordinaattori ja 11-12 ohjaajaa/avustajaa. Ilmoittautumiset opettajien vetämiin TIP-kerhot alkavat ensi viikolla. Tällä viikolla ideoimme kerhotarjontaa.

OPETTAJAT kokoontuivat vielä koulupäivän päätyttyä käymään läpi kokemuksia. Eput olivat taas ihania. Joitain tavarahankintoja on tarpeen tehdä. Kertasimme yhteisiä pelisääntöjä.

LUOKKIEN lukujärjestyksiä joudutaan vielä hiukan niukentuneen tuntikehystilanteemme vuoksi hautomaan, mutta nehän astuvat voimaan vasta kolmannella kouluviikolla. Ensi viikko on meillä vielä luokanopetusviikko, ja sen aikataulut ilmoitetaan seuraavassa viikkotiedotteessa (ja oppilaitten reissuvihkoissa).

TÄNÄÄN koulu alkaa kaikilla klo 9.00. Koulu päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.

PS. Laitoin blogin reunaan viikon ruokalistan.

tiistaina, elokuuta 18, 2009

Possunuha Boogie



Auroran koulun sikainfluenssalaulu
Säv: trad. Sanat: MH

1. Ei haluu kukaan sikaa.
Siksi aivastetaan hihaan.
Parasta apua:
nenäliina, vesi, saippua
Possunuha Boogie.
Possunuha Boogie Buu.

ref. Possunuha Boogie.
Possunuha Boogie.
Boogie Boogie Boogie.
Boogie Boogie Boogie.
Possunuha Boogie Boogie Buu.

2. Pää, kurkku jos kipee
ja pukkaa hikee,
ehkä iski possunuha.
Silloin kandee nukkua,
Possunuha Boogie.
Possunuha Boogie Buu.

- soolo-
3. Kipeenä kotona
Kunnes ei kolota.
Päivä kuumeetta
ja muuten oireetta.
Possunuha Boogie.
Sit kouluun takaisin Tuu.

ref. Possunuha Boogie
Possunuha Boogie
Boogie Boogie Boogie
Boogie Boogie Boogie
Possunuha Boogie Boogie Buu

Koulu alkaa!

KUVA: Kesän aikana on ladattu energiaa. Nyt tartutaan koulutöihin tosissaan, eikö! Meillä on lupa tämän ammattikuvaajan ottaman kuvan käyttöön.


TERVETULOA KOULUUN!

• Koulu alkaa kaikilla tänään klo 9 ja päättyy klo 12.45.
• Koulupäivä aloitetaan tutulla syyslaululla koulun pihalla - jollei rankkasade kasta laitteita.
• Sisään mennen avauslaulun jälkeen luokittain jonoissa. Koulun ovissa on laput, joista näkee, mistä ovesta kukin luokka menee sisään.
• Ensimmäisen koulupäivän uusi "oppiaine" on sattuneesta syystä sikainfluenssalta suojatuminen.
• Koululounas kuuluu tietysti koulupäivään.
• Ekaluokkalaisille lainataan kuukauden ajaksi koululta turvaliivit, joita pidetään sekä koulumatkalla että koulussa välitunnin ja siestan aikana.
• Turvallinen iltapäivä alkaa heti tänään. TIP-ohjaajat noutavat pikkulapset luokista klo 12.45. Tipissä on välipala (3.-6.-luokkalaiset tarvitsevat maksullisen välipalakortin).
• Opettajilla on info koulupäivän jälkeen.

Vanhempien toivotaan erityisesti ohjaavan lapsia kulkemaan koulumatkansa turvallisesti, seuraamaan lapsen reissuvihkoa ja omalta osaltaan valvomaan, että lapsella on mukana koulutarvikkeet ja että läksyt on tehty. Välttäkää lapsen tuomista autolla kouluun, koska vilkkaasta autoliikenteestä koulun portilla aiheutuu vaaratilanteita muille lapsille.

Ohjeet vanhemmille sikainfluenssan varalta

Jokaiseen kotiin lähetetään tänään ohjekirje sikainfluenssan varalta. Lapun lopussa oleva lipuke palautetaan koululle. Aivan pähkinänkuoressa ohjeet ovat:
(1) Harjoitelkaa kotonakin annettuja ohjeita mm. niistämisestä ja käsien pesusta,.
(2) Antakaa lapsen mukaan kouluun paperinenäliinoja.
(3) Oireilevaa lasta ei saa lähettää kouluun. Ilmoittakaa sairastumisesta koululle opettajalle (sähköpostilla), koulusihteerille 09-816 40485 tai kouluterveydenhoitajalle 09-81632393.
(4) Flunssa sairastetaan kotona.
(5) Jos lapsi sairastuu koulussa, vanhempiin otetaan heti yhteys, ja lapsi tulee noutaa kotiin. Asiasta on hyvä puhua etukäteen omalla työpaikalla.
(6) Sikainfluesssapotilaan hoidosta ja kodin puhtaudesta huolehtimisesta on omat ohjeet, joihin on syytä tarkoin perehtyä.
(7) Pohtikaa etukäteen, miten peheessänne toimitaan, jos aikuiset sairastuvat.
(8 Jos sairastunut lapsi kuuluu riskiryhmään tai oireet kehittyvät vakaviksi, hakeutukaa lääkärin hoitoon.
(9) Kouluun saa tulla vasta yhden täysin oireettoman ja kuumeettoman päivän jälkeen.


Espoolaisvanhemmille tarkoitetut ohjeet löytyvät myös tästä linkistä

maanantaina, elokuuta 17, 2009

Lukuvuoden 2009-2010 suunnittelupäivään

KUVA: Ammattikuvaajan täysosumakuva keväältä 2009. Meillä on oikeudet kuvaa.


LUKUVUODEN suunnittelupäivä 17.8.2009 on yksi alkavan toimintakauden tärkeimmistä päivistä. Se on ainoa kokonainen työpäivä, joka on varattu työn yhteiseen suunnitteluun. Siksi siihen liittyy myös rehtorilla paineita. Jos oikein huonosti sattuu, sen aikana pystyy pilaamaan monen kymmenen ihmisen työvireen. Toivotaan, ettei niin nyt käy.

Auroran opettajat, koulunkäyntiavustajat ja koulun muu henkilökunta on kutsuttu tilaisuuteen, ja toivottavasti ihan kaikki joutavat ainakin 53. "tuotantokauden" aloituskaffeille kouluravintolaan.

OHJELMA

- koko henkilökunnalle -

9.00 Aamukahvit /Kouluravintola
10.00 Suunnittelupäivän avaus rehtori Martti: Kohti Tuotantokautta nro 53 (!)
• Uusien ihmisten esittely
• Lukuvuoden erityishaasteet/Terveisiä rehtoriseminaarista.
• Työhuoneiden kuulumisia ja odotuksia (kanslia, kiinteistönhuolto, keittio, oppilashuolto)
• Ruokalipukkeet (emäntä ja Martti)
• Varautuminen H1N1-pandemiaan ( kouluterveydenhoitaja ja Martti)
• Voimassa olevat muut ohjeet (mm. lukuvuoden työajat, kahden ensimmäisen viikon työajat)

- Opetus- ja kasvatushenkilöstö jatkaa -

10.45 - 13 Lukuvuoden suunnittelutyön käynnistäminen.
Tietoiskuja tärkeistä asioista. Esiin nousee mm.
• KIrjasto (Kaija ja Anna-Liisa)
• Kiva-koulu-hanke (Ismo, Kaija, Marja)
• TIP-hanke (Sari ja Martti)
• Nuori Suomi-hanke (Raija)
• Oppimiskeskus 2009-2010 (Martti), tarjolla oleva koulutus
• OPS-kierros (Martti, Johanna)
• Tehostetun tuen hanke (Martti)
• Vastuualueet
• ensimmäisen viikon siesta- ja ruokavuorot (Ulla)
• lukkarien hionta (Martti)
• jne.

Tiimeittäin työskentelyä
• tiimein järjestäytyminen
• esitys tiimipomoksi
• tiimeille annettavat tehtävät (ensimmäinen koulupäivä, ensimmäinen kouluviikko)

13.-13.45 Lounas

13.45 Smartboard- harjoittelua 2-3 ryhmässä.
• kertaamme perusasiat (Johanna ja Risto)

14.30- 16 Konkreettia henkilökohtaista ja tiimikohtaista valmistautumista ensimmäisen koulupäivään.

16.00 Koulutuspäivä päättyy

VALMISTAUTUMISEEN annettiin seuraavat ohjeet:
• kertaa mielessäsi edellisen lukuvuoden energiaa tuoneita asioita (jotta emme hukkaa niitä)
• pohdi huolenaiheita, joita alkava lukuvuosi näissä olosuhteissa sinussa herättää
• mieti, mitä erityistä toivot alkavalta lukuvuodelta
• ota mukaan päiväkirjasi (jos olet sellaisen jo ottanut)

sunnuntaina, elokuuta 16, 2009

Viimeinen voitelu ja menoksi...

KUVA: Opiskelun intoa viime keväänä DreamMix-luokassa. Ammattikuvaajan ottama kuva. Käyttöoikeus meillä.


PIAN se alkaa taas. Koulu. Ilmoistahan sen huomaa, eikö?

Perjantaista vielä

PERJANTAI oli yhtä juoksua. Ehdin vain aloittaa TIP-seminaarin, kun oli jo painuttava virastoon Tapio Erman kammariin. Työnantajana Espoo halusi laatia vastineen Uudenmaan työsuojelupiirin Aurorassa tekemään työtapaturman tutkimusraporttiin. Raporttiin oli jäänyt väärintulkintoja, jotka halutaan oikaista. Raportista on tulossa valtakunnan normi järjestelyille, jotka vaaditaan, kun oppilailla on väkivaltaisia taipumuksia, ja on tärkää, että päätöksessä on otettu huomioon kaikki faktat.

KOKOUKSEN jälkeen sain pikakutsun Minna Saulion työhuoneeseen. Ideoimme pian alkavat tehostetun tuen ajattelumaailmaan johdattavat kolme koulutustilaisuutta. Lupasin myös työstää Minnan saamista upeista kuvista (yksi niistä tämän laskun kuvana) kuvakavalkadin hänelle jo ensi torstaiksi.

TIP-seminaari oli sujunut oikein hyvin, ja rakenteita fiilattiin. Tarkoitus on, että lapset valitsevat nyt aina torstaisin seuraavan viikon pajat; toinen on kaksi päivää, toinen kolme. Perjantaisin klo 12.45-13.30 TIP-avustajat pyritään vapauttamaan luokista osallistumaan yhteiseen seuraavan viikon suunnitteluun.

Nikken rippijuhlissa





KUVA: Eilen lauantaina oli tärkeä sukujuhla. Veljenpoikani Nikke Hellström pääsi ripille Käpylän kirkossa. Rippijuhlia vietettiin sitten broidin kotona.


Sunnuntaista

TÄMÄN PÄIVÄN ohjelmassa on ollut monta mukavaa tuntia kasvatuksen käsitemaailmassa. Pienen shoppailuretken jälkeen on sitten viimeisteltävä huomisen suunnittelupäivän ohjelma ja materiaalit. Lukkareita opettajat odottavat jo kuumasti, mutta talousuutiset (joita voi lukea mm. tämän päivän Länsiväylästä) on otettava vakavasti, ja ennen viimeisten tuntien käyttöä on uskallettava puhua avoimesti riskistä, joka sisältyy siihen, että lyömme koko tuntiresurssin kiinteästi eri opettajille.

lauantaina, elokuuta 15, 2009

Vallitsevan kasvatusajattelun kausien idea



KUULUN kasvatus-lehden aktiivilukijoihin. Itse asiassa olen kerännyt itselleni melkein kaikki vuodesta 1970 alkaen ilmestyneet lehdet. Lehdellä on myös nettisivut, joista tuoreimmat numerot löytyvät pdf-versioina, ja vähän vanhemmista numeroista juttujen tiivistelmät.

PARHAILLAAN hobbynani on taas kerran silmäillä koko lehtinippu läpi, tällä kertaa vahvistaakseni osaamistani kasvatuksen käsitemaailmasta. Ja on pakko kirjoittaa näin lauantai-aamun kunniaksi tuoreesta oivalluksesta, jonka sain uudelleen lukiessani kolmea artikkelia. Kyse on ideasta kasvatuksen vallitsevista ajattelutavoista ja niistä muodostuvista kasvatuksen kausista.

VALLITSEVAN KASVATUSAJATTELUN KAUSIEN IDEA

Kasvatusta voidaan ymmärtää kovin monin tavoin. Eri aikoina on puhuttu erilaista kasvatuskieltä ja annettu erilaisia kasvatusohjeita. Kasvatusajattelu ja -puhe ovat perustuneet vaihtuneeseen tausta-ajatteluun. Tutkimuksen keinoin on ollut mahdollista jäsentää tätä muutosta erilaisiin kasvatteluajattelun kausiin. Kullakin kaudella on ollut jokin vallitseva ajattelutapa, ja sen lisäksi muita. J.Tähtisen mukaan kausia on viisi, joista kaksi on ollut siirtymäkausia. Yksinkertaistan kausien kuvasta seuraavasti

1. Uskonnollisen kasvatusajattelun valtakausi (1600- 1890)

Uskonnolliset käsitykset ovat määrittäneet kasvatusta ainakin 1600-luvulta alkaen. Lasta tuli kasvattaa ensisijaisesti iankaikkisuutta, ei maallista elämää varten. Kasvatuksella pyrittiin tuhaduttamaan lapsen synnynnäinen synnillisyys ja istuttamaan tilalle hyvät tavat ja tottumukset. Niihin kuuluivat kuuliaisuus, tottelevaisuus, ahkeruus ja toimelaisuus. Laiskuus ja joutilaisuus olivat vakavia syntejä. Luonteen siveellista lujuutta haluttiin kehittää vastustamaan maallisia viettelyksiä.
Vanhemmilta edellytettiin kasvatatjina omaa aitoa uskoa, rakkautta lapsiin ja esimerkillistä elämää.Kasvatusvastuu oli suuri, sillä kasvattaja joutuisi aikanaan vastaamaan kasvatuksesta Jumalalle.

2. Lääketieteellisen kasvatusajattelun valtakausi (1920-1934)

Uskonnollinen kasvatusajattelu sai rinnalleen asteittain 1890-luvulta alkaen lääketieteellisen kasvatusajattelun. Se nousi valta-asemaan 1920-luvulla. Tuona ajanjaksoan kasvatuskirjallisuutta hallitsivat lääkärien kirjoittamat teokset ja artikkelit. Huomio kasvatuksessa siirtyy lapsen sielusta hänen fyysisen kehonsa hoitoon. Lapsen perushoito: lapsen oikea ravitseminen (rintamaito), ulkoiluttaminen, lapsen, vanhempien ja kodin hygieniasta huolehtiminen jne nousevat tärkeäksi osaksi lapsen kasvatusta ja hoitoa.

Tavoitteena on terveys ja hengissä pysyminen. Lääkärit suosittelivat kasvatuskeinina tarkoin määriteltyä päiväjärjestystä ja asiantuntijaohjeita, joita vanhempien tuli noudattaa tarkasti, jotta lapsi pysyisi hengissä.

Lääketieteellistä kasvatusajattelua on kutsuttu myös kasvatuksen medikalisaatioksi. Huomio on normaalissa ja normaalista poikkeaminen on kasvun häiriö,

3. Psykologisen kasvatusajattelun valtakausi (1955-)

Elämme yhä psykologisen kasvatusajattelun valtakautta. Tämän ajattelutavan juuret ovat jo antiikissa ja uudelleen 1900-luvun alussa. Psykologian piiriin kuuluu useita erilaisia traditioita, jotka ovat kukin tuoneet kasvatusajatteluun omia erikoispiirteitään.

• Psykoanalyyttinen psykologia (mm. Freud) paljasti lapsen seksuaalisuuden, ja väljensi mm. siisteyskasvatusta.
• Behavioristinen psykologia (mm. Pavlov, J.B. Watson, Skinner, Bandura) korosti kasvattajan tärkeää roolia ja nosti esiin vahvistamisen idean. Lapsi nähtiin ympäriston tuotteena.
• Ns. normatiivis-maturatiivinen psykologia nosti esiin lapsen luonnollisen kasvun ja syntymähyvyyden, suuntasi kasvatusta perushoitoon, turvallisuuden talaamiseen ja toimintamahdollisuuksien luomiseen. Se vapautti kasvattajia freudilaisuuden luomasta syyllisyydestä ja lääketieteellisen kasvatuksen tiukoista normaaliaikatauluista. Se uskoi terveeseen maalaisjärkeen ja kasvatamisen iloon.
• Humanistinen psykologia (mm. Maslow, Rogers) korosti lapsen luonnollista kasvua ja yksilöllisyyttä, lapsuuden ikäkauden itseisarvoisuutta, intentionaalisuutta, kykyä tietoisiin päätöksiin ja lapsen tasa-arvoa aikuisiin nähden. Lasta tuli kunnioittaa. Kasvaminen on oman minän rakentamista. Lapsella on huomion tarve. Myöneistä minäkuvaa ja Itsetuntoa tuli tukea. Kasvatuksessa tuli olla tilaa luovuudelle ja leikille.
• Kognitiivinen psykologia (J. Piaget, U. Neisser) kiinnitti huomiota tietämiseen ja ymmärtämiseen, lapsen kielelliseen ja kognitiiviseen kehitykseen, herkkyyskausiin ja opasti vanhempia tukemaan lapsen kehitystä näillä osa-alueilla mm. leikkituokioissa. Kognitiivisesta psykologiasta virta on vienyt ns. konstruktivistiseen psykologiaan, joissa tiedon synty ja prosessointi nähdään aikaisempaa mutkikkaampana.

Yhteistä psykologiselle kasvatusajattelulle on lapsen kehityksen näkeminen geneettisenä ja yksilöllisenä ilmiönä. Nyt vanhempien tehtäväksi tuli huolehta paitsi lapsen fyysisestä myös psyykkisestä kehityksestä ja hyvinvoinnista. Kasvatuksen olisi oltava lapsen kehitysvaiheen mukaista. Kasvatustavoitteeksi nousee lapsen koko terveen persoonallisuuden kehitys.

YHTEENVETOA KASVATUSAJATTELUSSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA

• Kasvatustavoitteet ovat maallistuneet lapsen sielun vaalimisesta jopa pelastamisesta kokonaispersoonallisuuden hyvinvoinnista huolehtimiseen.
• Kuuliaisuuden ja sokean tottelevaisuuden tilalle kasvatustavoitteeksi on tullut yksilöllisyyttä, luovutta, itseohjautuvuutta...
• Yhden kaikkia koskevan ihanneihmisen kuvasta on siirrytty moniarvoiseen, erilaisuutta kunnioittavan ihanneihmisten kirjoon.
• Käsitys lapsesta on muuttunut perisynnin turmelemasta syntyään hyväksi.
• Ajatus kasvatuksesta pahan luonnon voittamisena on muuntunut luonnollisen kasvun toteutumisen tukemiseksi. Lapsen tahdon taivuttaminen on taittunut ajatukseksi lapsen luonnollisen kasvun ja kehityksen ja omien unelmien toteuttamisen tukemiseksi.
• Kasvatus on muuttunut yleisiin hyveisiin totuttamisesta lapsen valtaistamiseksi yksilölliseksi toimijaksi. Kasvatuksen lapsilähtöisyys on kasvanut kaiken aikaa. Lapsi on muuttunut kasvatuksen kohteesta kasvatuksen subjektiksi.
• Normaaliutta ei enää ylläpidetä pakolla, ankaralla kurituksella ja rankaisemisella, sitä ei ehkä enää lainkaan tavoitellakaan.
Käsitys suotavista kasvatusmenetelmistä on muuttunut. Kurituksen ja kivun tilalle on tullut motivointi mielihyvällä.
• Kaavamainen kasvatus on joustavoitunut.
• Lapselta vaaditusta kunnioittamisesta on siirrytty vaatimaan lapsen kunnioittamista.
• Kasvatuksen asiantuntijuus on siirtynyt kirkonmiehiltä lääkäreille, psykologeille, vanhemmille ja lopulta ehkä lapselle itselleen.

Se mikä on yhteistä kaikille kasvatusajattelun kausille on vaatimus kasvatuksellisesta rakkaudesta.

INNOSTUKSEN LÄHTEET
Husa, S. (1997). Vuoropuhelua ruumiillisesta kurituksesta. Kasvatus, 28(1), 73-89.
Tähtinen, J. (1992). Pikkulastenkasvatukseen liittyvien näkemysten muutokset Suomessa 1850-1989. Kasvatus, 23(3), 209-221.
Tähtinen, J. (1998). Taivuttavasta sopeuttavaan kasvatukseen- traditiosta ”elämän” pedagogiikkaan. Kirjallisuutta. Mika Ojutkangas 1997. Lapsuus ja auktoriteetti. Pedagogisen vallan historia Snellmanista Koskenniemeen. Kasvatus, 29(1), 140- 142.

perjantaina, elokuuta 14, 2009

Auroran viikkokirje 34/2009









- Auroran koulun viikkokirjeen ensimmäinen painos-

TÄSSÄ ensimmäisen kouluviikon ohjelmaa. Ensimmäisen ja toisen viikon ajan luokanopettajat vastaavat omien luokkiensa opetuksesta. Aineopetus (mm. vaihtotunnit) alkaa asteittain. Taksikyytijärjestelyjen vuoksi kahdella ensimmäisellä viikolla noudatetaan lukujärjestystä, joka vaihtuu kolmanneksi kouluviikoksi.


VIIKON AVAINTEHTÄVÄ

ENSIMMÄISEN kouluviikon avaintehtäviä on oppilaiden ja kotien perehdyttäminen ohjeisiin, joiden mukaan tullaan toimimaan H1N1-influenssan suhteen. Blogin oikeassa reunassa on koottuna tärkeitä linkkisivuja.

SÄÄNTÖ nro1: Lasta ei lähetetä kouluun, jos hänellä on flunssaoireita.

Maanantai 17.8

Henkilökunnalla suunnittelupäivä. Kahvit klo 9 alkaen. Työskentely klo 10-16. Rehtori ja TIP-koordinaattori Sari Törrönen TIP-ohjausryhmän kokouksessa klo 13-.

Tiistai 18.8.

Koulu alkaa klo 9.00 yhteislaululla pihalla. Luokkiin mennään jonoissa. Ekaluokat ja startti viedään sisään kädestä pitäen nimenhuudon jälkeen.
Ensimmäinen koulupäivä päättyy kaikilla luokilla klo 12.45.
TIP aloittaa toimintansa jo ensimmäisenä päivänä.

Keskiviikko 19.8.

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.
Henkilökunnalla syksyn ensimmäinen YT-istunto klo 8-9. Oppilaspalaveri osalla väkeä klo 8.30 alkaen.

Torstai 20.8.

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.-luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.

Perjantai 21.8.

Koulu alkaa klo 9, ja päättyy 1.-2.luokilla klo 13.30, 3.-6.-luokilla klo 14.15.
Koulurauhan julistus salissa klo 10.00

Lauantaina 22.8. mahdollisesti alkaa Ramadan.

Perjantai pitkästä aikaa

äätepisteena perjantai. Sitten viikonloppu.


VIIKKO on tuntunut pitkältä. Eilen illalla laitoin vielä pikakirjeen henkilökunnalle. Hyvä, että on perjantai.

TEEN aamutunnit töitä kotona.

KLO 10 alkaa Turvallisen iltapäivän avustajien seminaari, joka etenee kuin juna Törrösen Sarin laatiman Agendan pohjalta.

1. Toiminnan rakenne päivä- ja viikkotasolla
2. Pajateemat (vastuuohjaajat + avustajat)
3. Henkilökunnan työajat + tehtävälistat
4. Ensimmäinen TIP-päivä (toiminnan esittely + ohjeet, 1.-luokkalaisten haku luokista kotipesään jne...)
5. Vanhempainillan järjestäminen (syys-lokakuu)
6. Koordinaattorin varamiesjärjestelyt.
7. Muut asiat


Avoimet kysymykset viemme Sarin kanssa maanantaina TIP-ohjausryhmään.

KLO 11-12 virastoon hallintopäällikön luokse pohtimaan Uudenmaan työsuojelupiirin lähettämästä tarkastusraportista aiheutuvia jatkotoimia.

SITTEN takaisin koululle TIP-seminaariin klo 14:ään saakka.

VIIKONLOPUSTA on pakko nipistää melkoinen osa seuraavan viikon töille. Jotta ei levitä paniikkia :-)

torstaina, elokuuta 13, 2009

Rehtoriseminaarin jälkilöylyjä

KUVA: Itku meinasi tulla? Ei sentään, hämmästys sai vain porukan hieromaan silmiä.


HYVÄÄ ILTAA!

Olen ollut 31 kertaa lukuvuoden avausseminaarissa. Tämä oli merkillisin.

OPETUSTOIMENJOHTAJAN esittelemä muutosvyöry oli ennen kokematon. Ja aikataulu on vähintäänkin kunnianhimoinen:

(1) Espoon tulopohja on pettänyt, ennen muuta sosterissa. Aukko on kymmeniä miljoonia euroja. Muiden toimialojen on rynnättävä apuun. Kouluille on myönnetty kehys ja rahat, mutta niihin tullaan puuttumaan, viimeistään 1.1.2010. Todennäköisesti jo pian. Jos mitään ei tehdä, leikkaustarve syksyllä 2010 on 10 %. Vähintään. Uusia smartboardeja ei nyt enää tule.

Leikkausohjeisiin ei luvata syksyn aikana helpotusta. Sijaisia ei oteta lyhyisiin kahden päivän virkavapauksiin (paisti otj:n poikkeukset). Avustajille ei oteta sijaisia. Seuren rahat ovat loppu. Kaikki avustuspalvelut on nyt jaettu, uusiin tarpeisiin on vastattava sisäisin järjestelyin.

(2) Samaan aikaan sivistystoimi tulee uudistamaan organisaationsa. Toimialaan tulee uusi yksikkö: päivähoito, ja vanhoja yksiköitä hajoitetaan. Yksiköiden päälle tullaan rakentamaan yhteinen hallintoyksikkö, joka vastaa tukipalveluista (mm. Tvt). Sukosta katoaa ehkä kokonaan hallinto- ja kehittämisosastot. Esiopetusta ollaan siirtämässä päivähoitoon KH:n vastustuksesta huolimatta.

Uudesta organisaatiosta on henkilöstöinfo 4.9. ko 9-11, ja rehtoreille rexi-info 4.9. 13-15. Samalla ratkaistaan, ketkä ovat 1.1.2010 alkaen rehtoreiden esimiehiä.

(3) Koulut siirtyvät kokonaisbudjettin 1.1.2010 alkaen. Uusia hallinnon ohjelmia ei tule. Luvassa ei ole lisää sihteeripalveluita. Pilotointia ei järjestetä. Kai niinkin voi KH:n päätöstä voi lukea? Vuodelle 2010 tulee kalenterivuosibudjetti. Syksylle osoitettuja resursseja ei voi siirtää keväälle. Rehtorit saavat käyttää haluamallaan tavalla koululle myönnetyt rahat. Mutta rahojen on riitettävä.

Rehtorit joutuvat nyt kohtaamaan ikävien päätösten paineen. Viraston edustaja kehoitti rehtoreita tukeutumaan vertaistukeen ja osallistamaan opettajia ikäviin päätöksiin.

(4) Lukuvuoden alussa on totuteltava moniin uusiin asioihin: Näitä ovat ruokalipukkeet (huom! Niiden, jotka eivät ole esimerkkiruokailijoita, on itse hankittava ruokaliput). Espoossa kouluruokailu maksaa noin 100 € enemmän/oppilas kuin muissa pk-seudun kunnissa. Syyksi on sanottu se, että opettajat syövät niin paljon. Nyt se nähdään.

(5) Espoossa tullaan tekemään palveluverkkoselvitys. Tilojen täyttöastetta yritetään nostaa, jotta päästään "turhien tilojen" vuokrista. Tapiolan seudulla selvitystä pelätään. Ja samaan aikaan Opinmäkeä rakennetaan....

Muuta tärkeää

Moni asia myös etenee. Uusi työsuojelupäällikkö on tarttunut aktiivisesti koulujen turvallisuuskysymyksiin. Intraan tulee valmis suunnitelmapohja koulujen hyödynnettäväksi jo syksyn aikana. Hallintopäällikkö muistutti, että poistumisharjoitukset tulee tehdä vuosittain, ja mielellään syyskuun aikana.

Vaara- ja uhkatilanteita ruvetaan nyt toden teolla seuraamaan. Työsuojelupäällikkö jalkautuu kouluille, aluksi autisti- ja sope-oppilaitten ryhmiin. Tavoitteena on kerätä tosi tietoa. Lisäksi kouluille tullaan tuottamaan Väkivaltaiset oppilaat- toimintaohje lokakuussa. Uhkaavia tilanteita tullaan seuraamaan kuuden viikon aikana. Lisäksi alueittain tullaan järjestämään koulutusta toimimiseen tällaisessa tilanteissa.

Hallintopäällikkö Tapio Erma muistutti, että jokaisella koululla tulee olla nimettynä varahenkilö, joka vastaa koulusta, jos sekä rehtori että apulaisrehtori ovat pois.

Henkilökortti on tulossa kaikille Espoon työntekijöille. Kouluissa ei sen jälkeen saa liikkua ilman korttia. Kuvaukset tapahtuvat kouluissa.

Sikainfluenssaohjeista muistutettiin. Sijaisten otosta tulee myöhemmin ohjeet. Jos tautia esiintyy, on siitä ilmoitettava omalle esimiehelle.

Apulaisopetuspäällikkö Elina Rönkkö avasi ops-uudistuksen aikataulua. Oleellisinta tällä kierroksella on koulun oman toimintakulttuurin kehittäminen, ei niinkään tekstin tuottaminen.

Katsomusaineiden opettajien huomioimisesta muistutettiin niinikään.

Kehittämispäällikkö Juha Nurmi kertoi syksyn paperiasioiden aikatauluista. Jotta opettajat saavat palkkansa, opettajatietojen on oltava eHijatissa 11.9. Koulun kehys lasketaan 18.9 tilanteen mukaan. Koulut saavat alustavan resurssin 21.8. ja lopullisen 23.9. Koulun toiminnan kuvaus- paperi tulee toimittaa 2.10. mennessä.

Lukuvuoden 2010-2011 oppilaaksiottoa pyritään aientamaan mm. yläkoulujen osalta.

LUKKARIEN ENSIMMÄINEN VERSIO


EI TYÖPÄIVÄ seminaariin loppunut. Vespalla koululle lukkareita tekemään. Puursin ensimmäisen version valmiiksi klo 19. Huomenna jatketaan. Ismo Lehikoisen ihanat neljä tyttöoppilasta kuvasivat koulun pihalla leffaa, ja toivot rexille hillolettuja. Hieno päätös päivälle.

Totinen torstai

ulossa totinen torstai


EILINEN työpäivä venyi oikein vanhaan malliin. Kolme tärkeää kokousta, ja lounaan ehdin syödä klo 19 jälkeen. Sanoisin päivästä, että suolaa ja sokeria.

Jo toinen TIPin avustajista on jättäytynyt työstä liian pienen tuntimäärän vuoksi. Ohjausryhmä kokoontuu maanantaina, ja vaikka kaupungissa on sijaistenottamiskielto, Tipissä on voitava toimia toisin.

OPINMÄKI

KUVA: Valtuustotalon ruokala täyttyi tulevaisuuden ideoista.


Klo 13-16 kokoontui toistakymmentä asiantuntijaa kouluista, opetushallinnosta, keskushallinnosta, museosta, kulttuurista, päiväkodeista, konsernin esikunnasta, KULPsista, liikunnasta, työväenopistosta ja vapaasta sivistyksestä pohtimaan suunnittella olevan tulevaisuuden koulun: Opinmäen pedagogista konseptia. Tilaisuutta veti kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, ja fasilitaattoreina olivat professori Leena Krokfors ja tutkija Jarkko Mylläri Helsingin yliopiston Soklasta.

Opinmäki on osa Soklan InnoSchool-projektia, jolle on saatu miljoonaa euroa. Siinä tulevaisuuden koulua hahmotetaan arkkitehtuurin, busines managementin, kasvatustieteen ja mediakasvatuksen näkökulmista.

Krokforsin mukaan tavoitteena on saada formaali kasvatus ja informaali oppiminen vuoropuheluun.
- Koulun on otettava huomioon, että oppimista tapahtuu kaikkialla. InnoSchool-hanke haastaa koulua ottamaan informaalit elementit käyttöön.

Kokeilussa on käytetty tietotekniikkaa, jonka avulla lapset itse tuottavat tietoa ja lasten toimijuus muuttuu. Nykytekniikalla on mahdollisuus seurata, kuinka oppilaat konkreetisti rakentavat tietoa (kuinka käsitekarta syntyvät), ja kuinka oppiminen leviää oppilaalta toiselle.
- Virtuaalisissa ympäristöissä oppiminen muuttuu. Asioita ei enää opita opettajan välityksellä, samaa kaikille yhtä aikaa. Opettajan tehtävä muuttuu. Hänen tehtävänsä on mm. opettaa lähdekritiikkia (ja etiikkaa), Krokfors opasti

Meitä rehtoreita paikalla oli kaksi: Leppävaaran lukion Ismo Kjäldman ja minä.

JAKAUDUIMME työryhmiin, ja ryhdyimme ideoimaan c-map-tools-työkalulla. Minut oli istutettu oppimisympäristö-ryhmään.
Iloinnen istunto, ja aktiivinen ryhmä. Palasi viime vuoden keväänä harjoiteltu c-map mieleen. Seuraava istunto on maanantaina 24.8.

KOKO-YHDISTYKSEN KESKUSTELUTILAISUUS

PALJON VAKAVAMPI tunnelma oli sitten Kamreerintien tornitalon 12. kerroksessa klo 16-18 pidetyssä keskustelutilaisuudessa, jonka teemana olivat koulusäästöt. Paikalla oli toimialan ja sukon johtoa, vanhempainyhdistysten ja johtokuntien yhteistyöelinten edustajia, Ekoayn:n puheenjohtaja ja poliitikkoja niin valtakunnan kuin Espoon tasoilta. Minä olin paikalla rehtorina. Parituntinen tilaisuus oli tärkeä ja keskustelut avoimia, räväköitä ja luottamuksellisia. Joten sen enempää ei siitä. Rehtorit kuulevat uutisia tänään.

JA NYT REHTORISEMINAARIIN

Nyt sitten pakkaamaan työlaukut ja valmistautumaan lukuvuoden aloitusseminaariin, joka pidetään Meripuistossa. Perinteisesti jo aamiainen on ollut odottamisen arvoinen.

keskiviikkona, elokuuta 12, 2009

Kiireinen keskiviikko

eskiviikko on kiireestä kasattu.


KOLME päivää aikaa valmistella asioita ensi viikkoa varten. Huh! Sain eilen illalla lähtemään henkilökunnalle emailkutsun maanantain suunnittelupäivään. Samaan päivään osuu nyt TIP-hankkeen ohjausryhmän kokous, ja se oli otettava ohjelmassa huomioon.

Oppimiskeskuskokous

EILINEN oppimiskeskusten rehtorien kokous oli varsin innostava. Oppimiskeskusrypäle on nyt elinkaarensa puolessa välissä. Opetuspäällikkö heitti keskuksille haasteen tavoitteellisesta verkostoitumisesta, ja konkreetisti koppi otettiin vastaan niin, että se tapahtuu ops-työn fasilitaattorin roolin kautta. Opskierroksen keskeinen message tulee Espoossa olemaan toimintakulttuurin kehittäminen sellaiseksi, että se ei tuota erityisoppilaita.

Vein varsin väkevästi keskustelua siihen suuntaan, että toimintakulttuurin rapautuvimpia elementtejä on oppilaitten sitoutuminen omaan opiskeluunsa. Tätä sitoutumattommuutta yritetään paikata tosi kalliilla ratkaisulla: lisäämällä aikuisten ja pienryhmien määrää. Kallillaa ja tehottomalla. Erityisoppilaiden ja syrjätyvien määrä kasvaa koko ajan.

KUVA: Oikea lääke olisi halpa: saada Paavo ottamaan lääkkeensä: opiskelemaan koulussa vapaa-ajanvieton sijasta.

En usko, että asia ratkeaa työkuria vaatimalla, vaikka läksyt onkin rehabilitoitava. Uskon, että meidän olisi rakennettava kokonaan uudenlainen 2000-luvun pedagogiikka. Siinä tulisi purkaa nykyisen koulun toimintakulttuurin kehitystä tukahduttavat elementit. Näitä ovat minusta mm:
- opetuksen ja opettamisen ymmärtäminen synonyymeinä. Opetuksen ymmärtäminen antamisena ja saamisena. Opetus tulisi ymmärtää "tarjoumina", ottamisena. Didaktiikan historiassa on läjäpäin malleja (mm. Dewey, Kilpatric, yhteistoiminnallinen oppiminen, Juurikkalan Ilon pedagogiikka)
- opettamisen ja valvonnan takertuminen toisiinsa. Tämä on vaikea kohta. Roolit tulisi irroittaa toisistaan. Parkkikokeilu oli aihio tähän suuntaan. Ja Vantaan Ilolan. Millainen voisi olla yläkoulussa kuratorinen omaopettaja-oma pienryhmäjärjestelmä?
- opetus tulisi ymmärtää kokonaisuuksien muokkaamiseksi itselle merkityksellisestä näkökulmasta ja oman oppimisen näyttöjen antamiseksi. Peep Koort esiin.
- sisällön tyrannia opetuksessa. Ajatteluketju tavoitteet-sisällöt- menetelmät pitäisi järjestää uudelleen ketjuksi tavoitteet (jotka on johdettu sekä lasten ikuisista tarpeista että tulevaisuusanalyysista)- opetsjärjestelyt- sisällöt. Olisi luovuttava ajatuksesta, että "kaikki on käytävä läpi". Kanadan Ontarion kokemukset kunniaan!
- yhden opettajan ja samassa tahdissa oppivan luokan illuusio. Tilalle vähintään kahden opettajan malleja, ja luokan jakaminen itseohjautuviin "maailmaa haltuun ottaviin" opiskeluryhmiin.


KVTES-koulutus

Hr-neuvomo piti oikein iloluontoisen koulutustilaisuuden Lagstadin audiotoriossa. Teemana olivat koulunkäyntiavustajien työsuhdeasiat. Se 30 minuutin tauko on joka päivään laitettava, jos työtä on kuusi tuntia samalla työnantajalla päivässä.

Tänään

VIIMEISTELIN eilen illalla lulkkarien perusteita, ja tänään palikat pitäisi pudottaa Kurre-työjärjestysohjelmaan. Jossain välissä. Jos sellainen tulee vastaan. Jostain syystä keskiviikko on hieman ylibuukattu. Mutta toki mukavilla ja tärkeillä asioilla

KLO 10 minun ja Ullan tarkoitus on perehdyttää töihin palaavaa opettajaa.

KLO 12- 16 minun pitäisi olla Valtuustotalolla ideoimassa Opinmäkeen tulevan koulun pedagogiikkaa. Tilaisuus on kiehtova, onhan mukana yliopiston väkeä ja työkaluna C-Map-tools.

KLO 16.15 on sitten KoKo Espoon koolle kutsuma kokous, jossa pohditaan moniäänisesti koulujen taloustilannetta ja notkahduksesta selviämisen terveimpiä keinoja.