Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

maanantaina, tammikuuta 31, 2011

Tammikuu- hoidettu kanta!

6ac kuvasi siivoojiemme haastattelua
omaan leffaamme. 
TAMMIKUU on nyt purkissa.  Maanantai oli tavallinen päivä. Useita opettajia kipeänä. Pikkumurheita. Kun on parikin päivää pois, hommia tulee ikkunoista ja ovista. Ihan kaikkia tärkeitä asioita en ehtinyt hoitaa. Huomenna uusi päivä.

Mutta myös iloaiheita. Parin koulunkäyntiavustajan ylityöt tuli sovittua. JJ:n ja lasten kanssa treenasimme keskiviikkoa varten opettajatyyppejä. Kelpo-ryhmämme laati "sotasuunnitelman". 

Jo 26 viranhakijaa on jättänyt hakemuksensa. Hyviä tyyppejä. Vielä  päivä hakuaikaa jäljellä. 

KOULUN jälkeen ajeliin Helsinkiin  Soklaan kahville. Olin laatinut malliaukeamataiton 100 suuten kasvattajaan.  Kauheasti ei yhdestä tekstiä mahdu. 

ILLALLA kelluimme vainon kanssa Jumbon Spassa. Esikoisen antaman joululahjan viimeinen käyttöpäivä oli tänään. Mielenkiintoinen paikka. 



sunnuntaina, tammikuuta 30, 2011

Pitkästä aikaa työn sunnuntai

Pingviinit jonottamassa työhaastatteluun. Pian meillä edessä.
ALAN jo uskoa, että ainakin sunnuntaisin pitäisi ottaa leppoisasti. Tänään en kuitenkin voi pitää periaatteesta kiinni. Kun on kaksikin päivää pois konttorilta, työt alkavat kasaantua. Aamupäivä menikin kouluasioiden parissa. Päivitin (lopulta) kevään kalentetin, hioin keskiviikon koulutukset, päivitin rehtoreille tehtävän kokonaisbudjettikyselyn, laitoin menemään kutsut huomiseen YT-istuntoon ja kävin läpi tähän asti saapuneet virkahakemukset.

HAKUAIKA luokanopettajan virkaan päättyy keskiviikkona 2.2. klo 15.45. Koska hakukriteerimme ovat aika tiukat (haemme mm. englannin ja ruotsin kielen opetuksen osaajaa) - ja ehkä muistakin syistä - hakemuksia on tullut vain parikymmentä. Päteviä heistä on suurin osa. Pisteytin tänään jo tulleet hakemukset. Seuraava pisteytys tapahtu virtuaalihaastattelujen pohjalta. Niiden deadline on porrastettu, ja viimeinen deadine on alkavan viikon perjantaina. Face to face haastattelut alkavat sitten heti viikolla 6 ja jatkuvat viikolla 7. Enempään kuin 10:een  varsinaiseen työhaastatteluun  eivät resurssimme missään nimessä anna myöten.

ILTAPÄIVÄLLÄ oli vuorossa ensi lukuvuoden Luokanopettajan päiväkirjan tekstien oikoluku. Yleisilme on tosi hyvä. Tekstejä on hieman lyhennettävä, ja kirjoitusvirheet korjattava.

Vielä täytyy puristaa energiaa huomiseen tapaamiseen Soklassa. 100 suurta kasvattajaa on siinä vaiheessa, että tarvitsemme aukema-mallin. Se täytyy vielä tuottaa.

Give me five- viides kouluviikko alkaa

VUODEN viides kouluviikko on alkamassa. Neljä takana. Kolmen viikon kuluttua  lapset kirmaavat hiihtolomalle (viikoksi 8).

Katsaus viikkoon 4

Monipuolinen viikko. Konttorilla kolme päivää ja maailmalla kaksi.  Saiturin Joulun dvd:t on nyt kuoritettu ja jaettu ne tilanneille oppilaille. Kunnan ops on hyväksytty, ja koulukohtainen työ alkaa. Koulutuspoliittinen keskustelu on käynnistynyt Educassa, ja itsekin päivitin Pro Peruskoulu-sivuston, jonne on koottu peruskouluun sitoutuneiden  kansanedustajaehdokkaiden esseitä. Esseitä on jo 112.

Alkavan viikon ohjelma

Viikosta näyttää tukevan supeviikko. Sellaisia on aina joskus. Vauhtia piisaa.

MAANANTAINA 31.1.
YT-istunto aloittaa viikon. Ohjelmassa mm. Educa-kuulumisia ja  PLC-toimintamalli. Keskustelua TVT-vastuualueen järjestelyistä. Iltapäivän tiimiaikaa käytetään uusin opetusvälineisiin tutustumiseen, Espoolaisrexeille suunnattu nettikysely kokonaisbudjetista avautuu. 6ac-luokka alkaa kuvata Laitoshuoltajaleffaa. 

TIISTAINA 1.2
Iltapäivällä kokoontuu oppilashuoltoryhmämme. Vuorossa 3c-luokka. Meillä avoinna olevan luokanopettajan viran hakuaika päättyy klo 12.45/15.45.

KESKIVIIKKONA 2.2  
Superpäivä. Aamulla klo 7.30 Kelpo-ryhmämme (Sirpa-, Raija-, Riina- opettajat ja minä) syö aamiaisen Työväen Akatemiassa ja starttaa viikon 7 ops-koulutuksen suunnittelun. Klo 9- 14 talo onkin  täynnä Opin ja Kasvan- vierailijoita. Minä sukkuloin aamupäivän ajan koulun ja Työväen Akatemian väliä. Klo 14-17 Jokirannan Jukka ja minä vedämme napakan kokoiselle ryhmälle espoolaisopettajia vielä iltapäiväveson, jossa ravistellaan oman luokan  toimintakulttuuria.

OPIN ja KASVAN -Vierailupäivän ohjelma:


9.00 Vierailupäivän avaus. Auroran koulu pähkinänkuoressa. Laajennettu opetuksen käsite, ohjaus ja tuki. Rehtori Martti Hellström
9.45 - 10.00  Tauko
10.00 - 11.00 Kierros koulun erityistä ja tehostettua tukea antavissa luokissa: Ryhmäintegraatioluokat, startti, Skidimix-ryhmä.
11.00 - 11.30 Koululounas kouluravintolassa
11.30 -12.45 Siesta.  Koulun kerhotoiminta esittäytyy (mm. teatteri- ja bändikerhot) Keskustelua opettajien kanssa. Kahvia.
12.45 - 13.30 Kierros eräissä yleisopetuksen luokissa. 
13.30 - 14.00 Päätöskeskustelu. Ideoiden  vaihtoa.  Luokanopettaja Sirpa Wass ja rehtori Martti Hellström.

ILTAPÄIVÄVESO toimintakulttuurin ravistelusta, ohjelma:


14.00 Veson  avaus. Auroran koulu pähkinänkuoressa.  Toimintakulttuurin ja reflektoidun rutiinin käsitteet. 
14.30  Oman luokan toimintakulttuurin avaaminen  ammatillisena keskusteluna. Omat rutiinit. Koulupäivän rakenne.
15.00  Luokkatila pedagogisena ratkaisuna. Kierros eräissä  luokissa. Kuvia.
16.00  Oman luokan toimintakulttuurin haastamista : Sytykkeinä mm. noin 10 opettajatyppiä.
16.30 - 17.00 Päätöskeskustelu. Ideoiden  vaihtoa.  Veson arviointi.
Kouluttajina Rehtori Martti Hellström ja luokanopettaja Jukka Jokiranta.

TORSTAINA 3.2.
Koululla normipäivä.  Posti-info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45-. Iltapäivällä klo 13 alkaen espoolaisrexeillä  turvallisuuskoulutusta.

PERJANTAINA 4.2.
Koululla normipäivä.  5-6-tiimillä on yhteislaulutuokio. Rexien kokonaisbudjettikysely sulkeutuu.

VIIKONLOPPU
Luokanopettajaliiton hallitus kokoustaa Helsingissä lauantaina ja sunnuntaina. Liiton lehden päätoimittajana yritän ehtiä paikalle niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista. Listalla on ainakin lehden 2/2011 sivumäärä.

Kokoan viikonlopun aikana myös rexien kokonaisbudjettikyselyn tulokset.

lauantaina, tammikuuta 29, 2011

Suuri koulukeskustelu Educassa


video

KUVA: Pieni videoclipsi paneelin alusta. Kuten kuuluu; ei oikein kuulu:-)

EDUCASTA alkoi 30 vaalipaneelin sarja. Hieno juttu.  Kaikkien kahdeksan  nykyisen eduskuntapuolueen edustajat osallistuivat klo 11.30- 12.45   OAJ:n järjestämään keskustelutilaisuuteen.
Paneelissa oli mukana neljä puolueen puheenjohtajaa. Muita puolueita edusti koulutukseen perehtyneet edustajia. Sali oli aivan täynnä, ja kuuluvuus tosi huono. Onneksi paneeli nauhotettiin, ja sen sai kuunnella kotona rauhassa: http://media2.goodmood.fi/vod/oaj/oaj_29012011.wmv
Seuraavassa poimintoja paneelissa sanotusta.

Kokoomus, puheenjohtaja Jyrki Katainen

Itse rauhallisuus. Uskottava. Sovitteleva. Välittyi kuva, että tunsi hyvin opettajien arjen ja kunnioitti ja välitti opettajista. Katainen oli ollut itse sijaisena erityisluokassa ja totesi koskettavasti:
- En ollut kokenut sitä ennen mitään vastaavaa. Miten pieni mieli voikaan olla solmussa?

Perussuomalaiset, JOPO-opettajaehdokas Pekka Sinisalo

Syntyi hieman ristiriitainen käsitys. Toisaalta Sinisalo piti  koulun pahimpana ongelma puuttuvia resursseja, erityisesti kaksikielisissä kunnissa.  Toisaalta hän vastusti luokan enimmäismäärään laittamista lakiin. Uskoi vahvasti tietotekniikkaan:
- Opettaja höpöttää tänään  liitupölyn keskellä, enemmän tietokonepohjausta opetusta!

Sosialidemokraatit,  puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Ei huono. Tarttui ärhäkästi muiden sammakoihin. Oli tehnyt hyvin kotiläksyt. Selkeää, muttei vieläkään mitään innovatiivista.

Kristillisdemokraatit, kansaedustaja Sari Palm 

Kuten itse varoitti, hyvät ajatukset kärsivät hankalasta mikrofoniäänestä. Fiksut mielipiteet.


RKP, puheenjohtaja Stefan Wallin

Puhui hyvällä suomella ja fiksusti. Palkka on arvostuksen merkki. Täydennyskoulutus on tärkeää:
- Heinolasta palattiin Duracel-pupuna takaisin.

Vasemmistoliitto, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki

Puheenjohtaja pisteli Paavoa kesken jääneistä opinnoista. Puhui fiksusti. Huusi tosin väliin.

Vihreät, kansaedustaja Jyrki Kasvi

Ajoi vahvasti koulun toimintakulttuurin muutosta. Tekijänoikeudet korvattaisiin oikeudella ottaa ja antaa omia tilalle (esim. tuntisuunnitelmien vaihto). Tietotekniikkafriikki.

TEEMA1. Koulun resurssit

Paneeli lähti liikkeelle puheenjohtajan omasta casesta. Lapsella ei ollut uskonnonkirjaa, koska se oli niin repaleinen. Iisä osti kirjan ja lähetti koululle laskun. Paneeli oli varsin yksimielinen siitä, että  koulun tulee tarjota perusvälineet. Isälle ei luvattu rahoja takaisin. Helsinkiläiskoulun kannattaisi katsoa peiliin. Ja Helsingin valtuuston, joka myöntää kouluilleen rahat.

Kiviniemen mukaan vanhempien tulee vaatia. Katainen kehui Kiviniemen kanssa POP-rahaa. 76 miljoonaa on jaettu, komppasi Wallin. Katainen oli myös jyrkkä:
- Jos  kunta on huonossa kunnossa. Jos se lomauttaa opettajat jne, kunta on  menettänyt itsenäisyytensä

Urpilaisen mukaan POP-raha tarkoittaa 26 euroa/oppilas hankerahaa. Valtionosuuksia ei ole kasvatettu!  Syyllinen repalekirjoihin istuu eduskunnassa. Arhinmäki otti kantaakseen syyllisyyttä, Kiviniemi ei. Hänen mukaansa "tähän asti meillä on ollut tasavertaiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen".

TEEMA 2: Mistä leikataan?

Kukaan ei luvannut kouluille lisää rahaa. Mutta leikkauksiakaan ei suunniteltu:


Katainen:
- Ei leikata. Säästetään muualta. Korjataan kuntarakennetta. Pitää saada lisää työpaikkoja. Pidemmät työurat. Yksi vuosi lisää työuraa maksaa 2 miljardia. Menopuolesta tulossa Kokoomukselta ohjelma.

Wallin: 
- Ensi vaalikausi on vaikea. Koulutus on  paras investointi tulevaisuuteen. Koulutus ei ole RKP:n säästölistalla.

Arhinmäki:
- Miksei laajenneta veropohjaa?

Urpilainen:
- SDP ehdottaa menosäästöjä ja  uusia veroja.  Meillä on 8000 miljoonaa alijäämäinen budjetti. Vahvalla osaamisella pärjätään. Jos liikkumatilaa tulee, kohdennetaan opetusryhmien pienentämiseen. Luokkien maksimikoko säädetään lailla tai asetuksella. Rahaa tarvitaan: Puolet koulurakennuksista kärsii kosteus- ja homevaurioista.

Kiviniemi:
- 2 -kautinen ohjelma tarvitaan. Kuntataloudesta on pidetty hyvää huolta. POP-ohjelman luokkakoot- täydennyskoulutusrahat ovat olleet  korvamerkittyjä. Nyt ei pystytä lupaamaan korotuksia millekään sektorille.  Hyvästälkoulujärjestelmästä on tehtävä entistä parempi. Jokainen syrjäytynyt lapsi on liikaa. Kouluviihtyvyydessä pitää päästä parempaan. Huomiota koulurauhaan. Opettajien pitäisi saada tehdä omaa työtään. Sosiaaliset ongelmat, rauhattomuus on ratkaistava. Vanhempien on otettava kasvatusvastuuta. Kouluterveydenhuolto on pantava kuntoon. Sosiaali- ja koulutoimen yhteistyö ton saatava toimimaan paremmin.

TEEMA 3: Mikä olisi sopiva ryhmäkoko?

Kaikki kannattivat Urpilaisen ehdotusta: alaluokilla 20 ja  yläluokilla 25.  Jos tavoitteeksi otettaisiin 25 , se maksaisi 45 miljoonaa euroa ja lisäisi rauhallisuutta ja  tasa-arvoa. Paitsi perussuomalaiset. ja ehkä yllättäen vihreät.

Palm: 
- Nyt luokkia, joissa on 33 oppilasta. Ei sellaisessa voi  kohdata oppilasta yksilönä. Täytyy olla joku roti.

Wallin: 
- Kunnissa otettava koppi oikealla tavalla.

Kasvi:
- Olemme jämähtäneet vahakantaiseen  opetukseen. Monessa luokassa on opettaja + tukihenkilö, silloin voi olla suurempi ryhmä. Hankaluutena ovat koulujen seinät. Pitäisi miettiä kuinka päästään  esiteollisen yhteiskunnan malleista eroon koulussa.

Sinisalo:
-  POP-raha tulee ohjata niihin luokkiin, joissa on ongelma. Ryhmäkoko ei sinänsä ratkaise.

Arhinmäki:
- Hyvä, että on selvitetty keksimääräinen luokkakoko. Keskiarvo ei kerro mitään.  On valtavan suuria heittoja, jopa 36 oppilaan ryhmiä. Maksimikokojen määrittäminen tuo tasa-arvoa.

Katainen:
- Luokkakoko luokilla  1-6 on keskimäärin  19,21 keskimäärin. Yhtä suuri ongelma on kuntien välillä olevat valtavan suuret opetustuntierot:  Jopa 500 tuntia peruskoulun aikana. Kunnat tarjoavat opetusta  eri tavalla. Rahankaataminen ei riitä.

TEEMA 4. Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Kaikki haluavat opetus- ja kulttuuriministeriöön. Joskin Kiviniemi halusi lapsi- ja perheministeriä  koordinoimaan asioita. paremmin.  Arhinmäki pisteli ehdotusta; tuo ministerihän olisi oikea superministeri: hoitaa kaiken.

TEEMA 5: Opettajien kelpoisuusasia

Teema liittyi hallituksen päätökseen löysentää opettajien kelpoisuusehtoja ammatillisella puolella.. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että on varmennettava opettajien tason säilyminen.  Tässä Kiviniemi mokasi. Hän perusteli päätöstä sillä, että kysesä oli (vain) ammatillinen opetus. Urpilainen iskikin terävästi: päätös paljastaa, kuinka hallitus suhtautuu ammatilliseen koulutukseen. Kiviniemi korosti, ettei vastaavaa tehdä yleissivistävien aineiden osalta. Keskustelussa puhuttiin myös opettajien arvostuksesta. Palkkaa ei kukaan luvannut lisää.

Kasvi: 
- Opettajan ammatin arvostuksen nosto kun ei ole varaa maksaa liksaa: Rekisteröity ammattinimike. Ilmainen tapa.

Hän oli myös huolissaan siitä, että  suomenruotsalaisilla oli selvästi heikommat tulokset matematiikassa. (kuudesluokkalaisilla 3.luokkalaisten taidot).
- Kun opettajankoulutuksessa on pieni ero- sillä voi olla dramaattiset seuraukset.

Kiviniemi:
- Jatkossa ....oltava tarkkana okl:n lakkauttamisessa.

Katainen:
- Opettajan arvostus tulee  profession kannalta, osaamista on päivitettävä. POP-ohjelma: opettajien täydennyskoulutus, on hallituksen arvovalinta.

Katainen tukisti myös koteja. Kodeille pitäisi näyttää  minkälaisissa olosuhteissa toimitaan.
- Suomessa on pikkaisen ilmaa: mennään juristin kanssa luokkahuoneeseen perimään sivistysoikeuksia.

Palm: 
- Kun on pula opettajista, lasketaan pätevyyksiä. Kuuntelin kauhula. Opettajat eivät halua kaikille asuma-alueille ja erityisopetukseen. ratkaistaanko tämäkin laskemalla kelpoisuuksia?

TEEMA 6. OAJ-kysely (laaja haastattelu). Ongelmina johtaminen, niukat resurssit, työtilat, pikaisesti: lisääntyvät oheistehtävät, palkka erityisopetus ja ryhmäkoot.

Sinisalo nosti esiin opettajien jatkuvasti lisääntyneen oheistyön.
-   Jatkuvasti tulee lisää työtä: kokouksia, opsia, oppilashuoltoa... Jos oppilaille laitetaan rajoja, vanhemmat tulevat lankoja pitkin. Mikä muu ammattiryhmä kouluttautuu kesällä vapaa-ajalla.  Hyvät ja huonot kärsii.  Hyvät ei uskalla olla hyviä, ruvetaan dissaamaan. Kannattaisiko ruveta puhumaan tasoryhmistä.

Arhinmäki tarttui Sinisalon vetoon.
- Yhtenäinen peruskoulu,  se että erilaisista taustoista yhdessä opitaan, on tärkeää. Ei tasokursseille.

Urpilainen uskoi opettajan ammatin edelleen olevan monen nuoren ihanneammatti. Hänkin puuttui oheistöihin: Opettaja kokee olevansa kasvattaja vanhempi, sosiaalityöntekijä, kehittämishankkeiden vetäjä. Oheistoimintaa pitäisi vähentää. Johtamisesta hän totesi
-  On hyviä kokemuksia siitä, että opettajat ovat tiimityössä. Vastuu jaetaan kollektiivisesti. Mikä on rehtorin professio? Se tulisi selvittää

Katainen  puolusti Sinisaloa (vaikka ei halunnutkaan tasokursseja takaisin)
- On erotettava tasavertaiset mahdollisuudet ja tasapäistäminen. Peruskoulussa tulee olla fiilis, että erilaisuutta arvostetaan. Toiset oppivat paremmin. Toiset tarvitsevat tukea. Pienet opetusryhmät toimiva ratkaisu.
- Rehtorin johtajuus:  tarvitaan pedagogista johtajuutta, rehtori ei saa olla  vain päällikkö.

Yhteenvetoa

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen veti keskustelua yhteen.
- Hyvältä kuulostaa. Varhaiskasvatus siirtyy. Kukaan ei leikkaa koulutuksen resursseja.
POP-hanke jatkuu.  Koti ja koulu pannaan kuntoon. Opettajan arvostusta luvattiin kehittää.
Opettajakelpoisuutta ei lasketa. Pohja- ja täydennyskoulutusta vahvistetaan.
- Ryhmäkoossa kuulin  rapinaa. Vuosina 2008-2010 ryhmäkoko pudonnut puolella oppilaalla, onko se riittävää? Suuria ryhmiä on leikattava. Tämä ei mene suosituksilla läpi.
- Palkkaa ei luvattu lisää.
- Terveisenä kentällä:  Opettajat ovat valmiita moniin haasteisiin. Meillä on osavaa opetushenkilöstö. Kunhan opettajat saavat aikaa ja resurssointia.

Luukkainen pyysi vielä eri puolueita tiivistämään omat koulutuspoliittiset painopisteensä. Näin ne kuulin:

  • Perussuomalaiset: Tetotekniikan hyödyntäminen ja lisää taito- ja taideaineita
  • Kristillisdemokraatit:  1. koulutuksen maksuttomuus 2. koulutus tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, tulevaisuuden kasvu äärelle 3. varhaiskasvatuksen lainsäädännön uusiminen. 4. Perhe huomioon. 5. ops-uudistuksesta opettajille korvaus.
  • RKP: Koulutus paras tapa muuttaa maailmaan. Tasa-arvoinen, laadukas, maksuton perusopetus. 500 tunnin ero kuntien opetustarjonnassa on sietämätön. Meillä 1000 tuntia vähemmän opetusta kun OECD:ssa keskimäärin. Korostetan yleissivistävää tehtävää. Lisää koululiikuntaa
  • Vihreät: Maksuton koulutus kautta linjan. Ammatillinen koulutus on  heitteillä.   Kouluterveydenhoito. ja opettajien työterveyshuolto kuntoon. Muurit alas koulun ja työelämän välillä. Koulutarkastajat takaisin.
  • Vasemmistoliitto: Koulujen rahoitukseen lisää korvamerkintää.Ryhmäkoot. Pudokas-ongelman ratkaisuksi oppivelvollisuusikä 18 vuoteen. jokaiselle räätälöidään oma ohjelma. Yhtään nuorta ei saa päästä putoamaan. Jokainen  lapsi esikouluun.
  • SDP: varhaiskasvatksen hallinto. Perusopetusta vahvistetaan: opetusryhmät, tuntijakouudistus puhtaalta pöydältä. Taataan kaikille opiskelupaikka (5-7% ikäluokasta tippuu nt heti, 15 % jättää suorittamatta 2. asteen koulutuksen). Oppilashuoltoa vahvstetaan. Eroon homekouluista.
  • Keskusta: 1. taataan tasa-arvoisesti asuinpaikaista riippumatta peruskoulutus. Ryhmäkoot. Jokainen nuori kiinni jatko-opiskeluun. Jonkinlainen koulutustakuu. 2. laatu: pidettävä kiinni. Panostettava opettajen koulutukseen ja täydennyskoulutukseen.  3. Työhyvinvointi. Oppilaat ja opettajat. Panostetaan kouluterveydenhuoltoon. Olosuhteet kuntoon. Opettajat keskittyvät opetustehtävään. Vanhemmilata tarvitaan otetta kasvatusvastuuseen. Kodin ja koulun luonteva yhteistyö.
  • Kokoomus:   1. perusopetuksen laadun vahvistaminen. POP-ohjelman jatko. Tuntijakouudistus. Taito- ja taideaineet 2. yliopistouudistuksen läpivienti ja juurrutaminen.

Educa 2011

EDUCA on lysti tapahtuma. Niitä, et löydä tuhansien joukosta, joita etsit,  mutta muita nastoja ihmisiä kyllä.

Minä sain käydä antoisia pikakeskusteluja mm. Educoden, Espoon, OAJ:n, Oph:n, Opin ja kasvan, Lo-liiton  ja WSOY-pron osastojen väen kanssa. PS-kustannuksen osastolta hain Markku Poutalan "Opettajan valta ja vastuu"-kirjan. Teen siitä arvioin huhtikuun Luokanopettajaan.

Käytävillä törmäsin Vantaan opetustoimen päälliköihin, omaan espoolais- ja helsinkiläisrexeihin sekä Karamzinin naisenergiaryhmään. Hieman pidempään ehdin vaihtaa kuulumisia ja ideoita Mikko Salosen, oman opetustoimenjohtajamme ja Suren johdon kanssa.

Vähän enemmän ehdin jutella Kettusen Timon ja Kangasniemen Erkin kanssa erään projektin tiimoilta.

Luentoja en ehtinyt kuunnella, kun olin tunnollisesti koululla puoleen päivään saakka. Kauempaa pokkasin Olli Luukkaiselle ja  Niku Tuomistolle.

Ulostuloportilla sain halata Elise Tarvaisen- joka myy suomalaiskoulua maailmalle. Ennen kotiinlähtöä kävin vielä ihailemassa Pekka Lempiäisen uutta klassikko-mersua. Vow.

Aamupäivä koululla

Oli mukavaa olla koululla. Eilisessä lastussa kerroinkin jo oppilasparlamentin kokouksesta. 6ac-luokan leffa-projekti eteni musiikin tunnilla vauhdilla. Laulun sanat ovat valmiit. Treenasimme myös laulamista  laattasäestyksellä. Kuvausideoitakin  alkaa syttyä. Haastattelukysymykset ovat valmiit. Hyvä, koska Maanantaina pyörähtää kamera käyntiin.

Pidin myös pikapalaverin Uma-opettajan   kanssa Prinsessa Ruusus-leffan musiikista.

Hieno uutinen oli, että lautakunta oli hyväksynyt opetussuunnitelmatekstin. Näin päästään nyt  töihin.

perjantaina, tammikuuta 28, 2011

Oppilasparlamentin SWOT- seminaari

AURORASSA on oppilasparlamentti. Siihen kuuluu joka luokalta tyttö ja poika. Tänään parlamentti kokoontui SWOT- seminaariin. Parlamentti jakaantui viiteen ryhmään, ja jokainen ryhmä kiersi cafe-learning-metodin mukaisesti  kirjoittamassa "pöytäliinoihin" ajatuksiaan.  Tässä lapsille suunnatun SWOTIN tulokset

S= Vahvuus= Mistä  koulussa tulee lapsille iloa?
  • Bändikämppä
  • Eri tapahtumista
  • Ettei arvostella (kaverit)
  • Futis
  • Hyvistä opettajista (erikseen mainittu nimeltäkin)
  • Hyvistä ruuista
  • Hyvä henki
  • Kaverit/Kamut
  • Lainaamo
  • Leffat
  • Liikka
  • Luistelu
  • Musiikki
  • Näyttelemisestä
  • Palloilukerho
  • Parlamentista
  • Sali
  • Siesta
  • Välkkä
W= Heikkous = Mikä koulussa tulee lapsille paha mieli?
  • Ei pääse soittamaan bändin kanssa
  • Haukkuminen/haukutaan perhettä
  • Joku aikuisista (mainintoja myös nimillä)
  • Jos lumivuori poistetaan
  • Jälkiruokaa liian vähän
  • Kielto olla lumisotaa
  • Kiusaaminen/kiusaajista
  • Lumivuorilla olokielto
  • Maalivuorot
  • Matikasta
  • Paha ruoka/Pinaattikeitto
  • Pitkä koulupäivä
  • Ryhmästä pois sulkeminen/Syrjiminern (ei oteta leikkiin mukaan)
  • Tappeleminen
  • Töniminen
  • Uskonto
  • Väkivalta
O =  Mahdollisuus = Mikä olisi tosi kivaa uutta?
  • Enemmän jälkiruokia
  • Enemmän luistimia (pienikokoisia, teroitettuja)
  • Enemmän puuroa
  • Enemmän retkiä
  • Että käytäväpäivystäjällä olisi pari
  • Isommat välinelainaamot
  • Kielet; saksa, espanja
  • Köksä
  • Liukumäki
  • Lyhyemmät koulupäivät
  • Lyhyemmät lukkarit
  • Parempi opettaja (tiettyyn aineeseen)
  • Pitemmät välkät
  • Pitempi kesäloma/lyhempi kesäloma
  • Seikkailurata
  • Uudet bändikamat
  • Uusi kiipeilyteline
  • Vähemmän 8.15 aamuja
T = Uhka = Mitä kamalaa ei saisi tapahtua?
  • Että joku henkilökunnasta (nimeltä mainittuja)) jäisi eläkkeelle
  • Et jätettäisiin yksin
  • Että kaikki soittimet myytäisiin tai hajotettaisiin
  • Jos kerhot lopetettaisiin
  • Jos kouluun tulisi Wii. Siitä tulisi tekoliikkaa.
  • Jos ei olisi kesälomaa tai muita lomia
  • Jos ei olisi koulunäytelmiä
  • Jos ei olisi näytelmäkerhoa
  • Jos ei olisi puuroa
  • Jos ei olisi siestaa
  • Jos ei olisi välkkää tai siestaa
  • Jos joku henkilökunnasta lähtisi (mainintoja nimeltä)
  • Jos tulisi Playstatio 2 tai 3, koska sitten kukaan ei menisi ulos ja oppilaat saa vaikutteita
  • Koulun tulipalo
  • Lähtisi aineita, joista tykkää

Viimeisessä pisteessä  ideoitiin Auroran päivää
  • Curling
  • Enemmän esityksiä
  • Idols/Talent
  • Juoksukilpailu
  • Futistutka
  • Ilampallomyynti
  • Karaoke
  • Leluvaihtajaiset
  • Limua
  • Myytäisi hamppareita
  • Ois karkkii
  • Onnenpyörä halvemmaksi
  • Parempi temppurata
  • Peliluoka isommaksi
  • Pomppulinna
  • Sählypiste (raitin mailoja)
  • Ulkokonsertti
Seminaarin lopuksi oppilasparlamentti äänesti Auroran päivän lounaaksi kanakeiton.

torstaina, tammikuuta 27, 2011

Talous- ja strategiaseminaari

Lagstadin koulu, kuva lainassa koulun nettisivuilta.

TÄNÄÄN Espoon rehtorit on kutsuttu kokopäivän seminaariin. Teemana ovat talous ja strategia. Koulut saanevat tehtäväksi laatia oman tuloskorttinsa, niin veikkaan. Viimeisenä ohjelmassa on  kaava, jolla resurssit lasketaan ensi syyslukukauden osalta.

Seminaari alkaa aamukahveilla klo 8.30-9.00 ja päättyy klo 16. Luvassa perinteiseen tapaan realiaikaisia raportteja seminaarin kohokohdista.

RAPORTTI 1 klo 10.15

Opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen avasi strategia-käsitettä:  Strategia on johtava ajatus, punainen lanka. Tuloskortti tulee. Koulu saa ottaa käyttöön, tämä asia pannaan kuntoon koulun rahoilla. Vielä auki, jatkuuko EFQM-jatkuu Efacafina? Siihen integroidaan laatukriteerit?

Rehtorit kokosivat sitten evääksi keskeisiä muutoksiä  toimintaympäristössä, jotka tulisi ottaa huomioon seuraavassa strategiassa. Mm.
 * ylisukupolvinen syrjäytyminen, köyhtyminen, pahoinvointi..
*  huonosti voivia lapsia
* varhaisen puuttumisen malli
* vanhemmuuden tukeminen
* opettajilta vaaditaan paljon, opettajia pitäisi valmentaa kohtaamaan vanhempia.
* rehtorin työn kiire, pois läsnäolemisesta.
* kieli-kulttuuriryhmät
* liikelaitostaminen: harmaan alueen työt. Kiinteistön hoitajien tehtävät.
* kokonaisbudjetti.
* opetussuunnitelmauudistus
* TVT/ Frontter/TVT- kehityksen mukana/tabletit?
* Kesua tehdään.

RAPORTTI 2.  seuraavana aamuna klo 7.20


Seminaarin seuraava kokonaisuus käsittelu talousasioita. Espoolaisoppilas maksaa tänä vuonna T n. 6800 e (ruotsinkielisissä kouluissa noin  5900 €( heillä ei ole erityisoppilaita mamuja  jne.). Lukiolainen maksaa noin  4900 €. Näissä summissa on mukana hallinto, opetus ja  oppilashuolto.

Jos tarkastellaan vain opetusta, Helsinki näyttää käyttävän pk-seudulla eniten rahaa oppilaisiin.
Helsinki:  4848 €, Espoo:  4815 € ja Vantaa 3709 €. 

Jos mukaan otetaan kaikki kulut, oppilashinta on perusopetuksessa Espoossa  8540 €,  (9450 € ruotsinkieliset), suomenkielinen lukiolainen 7021 € ja  ruotsinkielinen lukiolainen 7800.

Kuinka budjetissa pysyttiin 2010?

Opetustoimenjohtaja esitteli tuoreet tiedot. Niiden mukaan  peruskoulun puolella  käytettiin yht. 99,3% henkilöstömenoista. Suko itse meni hieman yli (102,9 %). Syynä oli muutos, jonka mukaan ATK-konehankintoja ei enää kirjattu investoinneiksi). Lukio käytti 97,3 % rahoistaan.  Ruokailu ylitti hieman
(101,3 %). Pahasti yli menivät iltapäivätoiminnan avustukset (149,1 %).

Entä koulut?

Pian L-levyllä on rehtorien luettavissa tiedot koulujen pysymisestä budjetissa.
  • 85 % kouluista pysyi budjetissa (myös Aurora)
  • 5 % kouluista ylitti yli 2 %
  • 20 % alitti budjettinsa yli 2%

Tähän liittyen EKOAY:n rehtorijaoston puheenjohtaja Paavo Kokkala kertoi, että ensi viikolla toteutetaan uusi kysely kokonaisbudjetista.

Johtamisesta

Seuraavan teemana oli johtaminen. Opetustoimenjohtaja ja päälliköt käyttivät kukin puheenvuoron.

(1) Johtaminen kansainvälistyy Espoossa.  Yhteistyö Kanadan Yorkin kanssa syvenee. Yorkia kiinnostaa meikäläinen oppilashuolto, esi- ja alkuopetus, oppimisen tukeminen ja  koulurakentaminen
Etelä-Tapiolan koulusta on lähdössä oppilasdelegaatio Kanadaan. Suunnitteilla on pienen rehtoridelegaation lähettäminen vuosittain Quest-seminaariin.

(2) Pedagogisen johtamisen merkitys tulee kasvamaan. Rehtorin on kysyttävä: Mitä johdat, kun johdat koulua. Opetuspäällikön vastaus oli: Rehtori johtaa oppimista.Vain  se tekee koulusta koulun. Jollei sitä ole koulu on vain työpaikka.  Rehtorin tehtävä on saada tavoitteet henkilökunnan toiminnaksi. Kanadassa keinot ovat seuraavat:
1. Vähemmän tavoitteita, keskitytään syvennytään 
2. kehitetään opetushenkilökunnan ammatillista osaamista ja ammatillista.
3. arvioidaan edistymistä. Data. 
4. jaettu ja koordinoitu johtajuus 
5. tarvittaessa periksiantamaton väliintulotaktiikka.Koulu otetaan konktrolliin.

(3) Yhtenä ideana on rakentaa johtamisen tueksi  tietoon perustuva ohjausjärjestelmä. kanadasta poimittu idea toimii seuraavasti:
1. Määritellään taidot, joita oppilaat tarvitsevat. Vain muutama taito. Osaaminen jaetaan tasoihin 1-2-3-4
2. Määritellään, mitä taitoja opettajat tarvitsevat, jotta oppilaat pääsevät tavoitteisiin (edistyvät tasoissa)
3. Määritellään, miten me johtajina voimme edistää sitä, että opettajat oppivat ne tavat, joilla oppilaat kehittyvät.
4. Määritellään, kuinka opettajat sitoutetaan  uusiin käytänteisiin
5. Määritellään, kuinka oppilaat sitoutetaan  uusiin käytäteisiin
6. Seurataan, mitä  vaikutuksia uudella toiminnalla on.

(3) Johtamistavan on muututtava. Nyt edessä oleva iso muutos ei  toteudu komentamalla. Tavoite: Kaikki oppivat yltävät parhaimpaansa. "Tulee vaikeaa,  jos opettaja/rehtori haluaa, että maailman pysähtyy vuoteen 2003". Uutta johtamista kuvaavat

  • yhdessä oppiminen
  • yhdessä suunnitelu
  • yhdessä opettaminen

Rehtorin on  tuotettava uudenlainen toimintakulttuuri, josta syntyy professionaalinen
oppiva yhteisö.

(4) Opettajuuden on muututtava. Ei riitä, että osaa itse opettaa hyvin. On otettava vastuuta muidenkin opettamisesta. Kouluihin muodotetaan PLC-ryhmiä (professionaalisesti oppiva yhteisö. Ideana on, että sopivin jaksoin pysähdytään kootun datan äärelle.  Tulokset käydään läpi ensi itse ja sitten yhdessä toisten opettajien kanssa. Ovatko oppilaat edistyneet? Miten voitaisiin tukea juuri Lasse, joka on putomassa tasolta 2 tasolle 1?  Kuinka luokan käytänteitä kannattaisi muuttaa? Tehdään suunnitelma. Seuraavassa jaksossa toteutetaan sitä ja katsotaan mikä toimi. mikä ei.

PLC:n idea on  reflektiivisesä kehässä, jossa opettajat arviovat ensin omaansa sitten toistensa työtä tavoitteena oppimisen parantamiseen.

(5) Huomio työnteon edellytyksiin. Hallintopäällikkö nosti Pekka Järvisen hyvän työyhteisön pilareista seuraavia johtamishaasteita:

  • Perustehtävä kirkkaaksi: Poliittinen ops tulee olla myös oppilaan tasolla toteutunut ops- myös aineenopettajien roolin on muututtava.
  • Työntekoa tukeva organisaatio: Rehtorin on varmistettava opettajien osaaminen. Rehtorin on taattava oppilaiden osallistaminen.
  • Työntekoa palveleva johtaminen: Erma suositteli vaatimalla johtamista. 
  • Selkeät töiden järjestelyt: Tietyn ajan oppilas/opettajat kestävät epävarmuutta.
  • Yhteiset pelisäännät: Huomio ilmapiiriin/kulttuuriin. Sen pitäisi olla oppimis- ei suorituskeskeinen.
  • Yhteistyö- ja vuorovaikutuksen laatu: Tärkeää; emme  enää toimi yksittäisenä opettajana. Oppilaita pitäå puhutella kohteliaasti, vaikka tämä onkin mokannut.
  • Toiminnan  jatkuva arviointi:  Oikeiden asioiden arviointi motivoi.  Laatukriteerit vievät  fokusta oikeaan suuntaan.


Espoon strategiamalli

Iltapäivällä Kristiina Erkkilä johdattelu rehtoteita tuloskortin maailmaan. BSC:n taustalla  on
halu tehostaa strategista johtamista.  Tuloskortissa on neljä osaa, kullakin on on oma päämäärä, Tulostavoitteen asettaa Espoon strategiakielessä valtuusto, muut tasot asettavat tavoitteita. Nämä tavoitteet tulisi asettaa vuoropuhelussa, jossa ylempi taso viestii strategiaa, ja alempi antaa ylemmälle syötteitä.

Syksyn 2010 resurssien laskentamalli 

Espoossa kokonaisbudjetin taustalla on Juha Nurmen kehittelemä kaava, jolla resurssit lasketaan. Koska jatkossa ei ole enää integroituja oppilaita (vaan tehostetun tuen oppilaita), on jotenkin ratkaistava, miten tuki rahoitetaan. Ensi syksynä koulut saavat rahaa syksyn 2010 integroitujen määrän verran. Asteittain tästä luovutaan, ja alueen sosioekonominen tila tulee sen tilalle.

Starttiluokista osa muuttuu esi-ykkös-luokiksi. Tällaiset luokat tulevat neljään kouluun. Perinteisiä startteja muodostenaa  sitten tarpeen mukaan.

Koulut saavat kaavan käyttöönsä viikolla 10. Siihen sitten pudotetaan oppilastiedot 20.9.2011 mukaan.

keskiviikkona, tammikuuta 26, 2011

Kajaanissa - 24° C!

TÄÄLLÄ Kajaanissa on kylmää ja kaunista. Kello on tätä lastua aloittaessani hiukka vaille 8.

Finnair lensi tänne turvallisesti  pilkkopimeää uhmaten  50 minuutissa Vantaalta. Herätys klo 4.25 ei ole ihan helppo, mutta pitää mielen virkeänä.

VUOSILOMAPÄIVÄN hommanani on aloittaa Kajaanin yliopistokeskuksen Kokeileva koulupäivä- hankkeen ensimmäisen ryhmän lähipäivä. Sattuneesta syystä vedän Kajaanissa molemmat ohjelmaan kuuluvat  päivät.  Ylivieskassa ja Iisalmessa eka päivän pitää professori Lea Pulkkinen, eheytetyn koulupäivän idean äiti. Minä jatkan sitten siitä meidän TIPillämme.

Jos teema kiinnostaa, piipahda sivustolla
http://eheytettykoulupaiva.blogspot.com/
Olen koonnut sinne perustietoa teemasta, ja päivitän blogia kevään aikana.

Olipa antoisa alkuviikko

Maanantai ja tiistai sujuivat tosi mukavasti. Normipäiviä. Maanantai-iltapäivänä koko opettajakuntamme osallistui Educoden Jari Kivistön vetämään vuorovaikutus- ja tuneälykoulutustilaisuuteen. Pakettiin, jota kehittelemme yhdessä Educoden kanssa Opetushallituksen rahoilla, kuuluu kaikkiaan kolme istuntoa.

Pohdimme mm. dialogin ja väittelemisen eroja. Keskustelu oli aktiivista.

Tiistaina kuulimme hyviä uutisia molemmista luokista, joissa pilotoimme luokan tason tehostettua tukea. Pienempien oppilaitten luokan kaikki opettajat olivat koolla siestalla, ja kokosimme kokemuksia. Kokous oli antoisia ja  päätimme jatkaa tätä työtapaa. Se olisi varmaan hyödyksi ihan kaikkien luokkien osalta.

Vähän vanhempien oppilaitten luokan tilannetta käytiin läpi oppilashuoltoryhmässä. Hyvää kuului sinnekin. Pääosa tunneista saa arvosanan 9 ja 10. (Pilotoinnissa joka tunnille annetaan arvosana 4-10).

6ac-luokan oppilaat kuorittivat Saiturin Joulu- dvd:eitä. Ja ne saadaan jakoon varmaankin tänään keskiviikkona.

EIPÄ auta;  nyt täytyy lopettaa naputtaminen ja painua töihin.

tiistaina, tammikuuta 25, 2011

Espoon opetussuunnitelma lautakuntaan

ESPOON paikallisen opetussuunnitelman uudistetut tekstit ovat torstaina 27.1. kokooontuvan lautakunnan listalla.  Esityslista löytyy nyt uudesta paikasta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames . Listalla on muitakin asioita, kuten esim. päätäi-asiaa.

Luin tuon joulukuisesta versiosta muutetun version. Teksti on selvästi sujuvoitunut. Ajatuksia sisältö  herättää- varsinkin Timo Saloviidan Kasvatus-lehden artikkelin lukemisen jälkeen.

Mitä uutta on luvassa oppilaille jotka tarvtsevat tukea?

Toden totta- ei  paljon mitään. Tekstissä luetellaan jo nyt käytössä olevat keinot. Tuen tarvitsemisa resursseista ei sanota mitään (niinkuin ei perusteissakaan). Opettajia muistutetaan monista ilmaisista keinoista ja niitä on kokeiltava, ennenkuin siirrytään kuluja aiheuttaviin.  Lisäkuluja aiheuttavien tukitoimien  saamiseksi  tarvitaan mahtava paperityö. Ja tuki myönnetään pääasiassa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Mitä kouluilta nyt odotetaan?

Tarkoitus on, että koulut siirtävät samalla opetussuunnitelmansa Wilmaan. Sinne tulee pohjaksi valmiiksi pätkittynä kunnan ops, ja perään pudotetaan koulun omat tekstit. Aikaisemmasta versiosta poiketen tekstistä ei kuitenkaan  näy, mitä koulujen omista opseilta odotetaan.

Opetushallituksen määräys velvoittaa opetuksen järjestäjät tarkistamaan/ muuttamaan ja täydentämään opetussuunnitelmansa. Koulut tarvitsevat ymmärtääkseni kunnalta samanlaisen määryksen valtaistuksen, luvan ratkaista joitain asioita. Vielä tuossa versiossa niitä ei ole.

Kouluilla myös odotetaan tietoa siitä, millä (työ)ajalla koulun tason opstyö tehdään. Jo pelkästään opsin tekninen siirtäminen Wilmaan vie helposti  kaksi-kolmen työpäivää. Jos on tarkoitus, että  kouluilla myös muutetaan käytänteitä, tarvitaan aikaa lukea tekstiä ja pohtia  ops-yhteyshenkilöiden ops-koulutuksessa saamia vinkkejä.

Entä jos ops jää lautakunnassa pöydälle?

Jos lautakunta jättää opetussuunnitelman pöydälle, ajaudutaan kiusalliseeen tilanteeseen. Ensimmäinen ops-koulutusaalto jouduttaisiin kai toteuttamaan ops-perusteiden pohjalta.

maanantaina, tammikuuta 24, 2011

Toisenlainen näkökulma erityisopetusta koskevan lain uudistamiseen

Saloviita, T. (2010).  Eri-
tyisoppilaan ihmisoikeu-
det sivistysvaliokunnas-
sa -mitä lakiuudistus jätti  
jäljelle? Kasvatus 41(5), 
482-487.
PAKKO tunnustaa - vaikka olenkin vannoutunut Kasvatus-lehden tilaaja- että luen mieluummin menneitä vuosikertoja kuin uusia. Varmaan ikäkysymys.  Tuoreimmasta  lehden numerosta (5*2010) löysin kuitenkin taas innostavan artikkelin. Inkluusio-aatteen "Linkola", professori Timo Saloviita on kirjoittanut terävän ja sopivasti ilkeän esseen, johon kannattaa tutustua.

Lyhyesti hieman tilannekuvausta

Kesällä 2010 eduskunta sai (vihdoin) hyväksyttyä muutokset perusopetuslakiin. Keskeiset muutokset koskivat erityisopetusta (ja myös oppilashuoltoa sekä salassapitoa). Laki astui voimaan 1.11.2011.

Kun laki muuttui, piti opetushallituksen uusia opetussuunniteman perusteet. Ne julkaistiin 9.11. 2010. Sen jälkeen kunnat ovat työstäneet omia opsejaan. Espoon opetussuunnitelma on lautakunnan listalla alkavan viikon torstaina. Jos se menee läpi, koulut voivat aloittaa oman osuutensa.

Sitten Saloviidan artikkeliin

Saloviita tarkastelee artikkelissa lakiuudistusta siitä  tärkeästä (mutta suppeasta) näkökulmasta, kuinka suomalainen yhteiskunta suhtautuu vammaisuuteen ja poikkeavuuteen.

Maailmalla suhtautuminen erityisopetukseen on muuttunut. Aikaisemmin erityisopetus kantoi Saloviidan vertauksen mukaan lännenfilmien sankarin valkoista hattua: erityisopettajat auttoivat sankareina niitä oppilaita, jotka oppivelvollisuuskoulu oli heittänyt ulos. He  antoivat näillekin oppilaille mahdollisuuden käydä koulua.

Tänään erityisopetuksella on musta, konnan hattu. Erityisluokat ovat alkaneet näyttää syrjäytyneiden kaatopaikoilta. Käänne tapahtui vuonna 1981 (vammaisten vuosi). Teemavuosikymmenen päätösasiakirjassa (YK 1993) korostettiin kaikkien lasten oikeutta käydä tavallista koulua. Katsottiin, että jokaisella on oikeus läsnäoloon muitten joukossa siitä huolimatta, että tarvitsee tukea. Unescon järjestämässä Salamancan kokouksessa (1994)  tunnuslauseeksi valittiin inklusiivinen kasvatus, kasvatus, joka hyväksyy kaikki lapset tavallisille luokille. Erityisluokat saisivat olla vain harvinainen poikkeus. Vuonna 2006 YK:n jäsenvaltiot allekirjoittivat vammaisten  oikeuksien sopimuksen. Suomi ei ole ratifioinut sopimusta. Näin Saloviita kertoo.

Ihanne ja todellisuus

Kehitys on kulkenut ihan  toiseen suuntaan. Erityisluokkasiirrot ovat kasvaneet 10 vuodessa kaksinkertaisiksi. Ne ovat kohonneet Suomessa ennätysluokkaan. Ne ovat ainakin Euroopan, ehkä koko maailman korkeimmat. Miksi? Muovaan Saloviidan argumentteja seuraavasti:

(1) Erityisluokkasiirto tuottaa opettajalle helpotusta, hänen murheensa  päättyvät saman tien. Kaikki organisaatiot pyrkivät valitsemaan asiakkaansa. Erityisopetus on ollut kunniallinen tapa valikoida.
(2) Opetushallitus on vaiennut Salamancon sopimuksesta 2000-luvun loppuun saakka.
(3) Opettajat vastustavat erityisopetuksen vähentämistä. Opettajien etu ratkaisee. Opettajilla on Suomessa valta. Opettajiin kuuluu 5 % suomalaisesta työvoimasta. Kansanedustajista 10% on opettajia. Sivistysvaliokunnan jäsenistä yli puolet.
(4) Erityisopetuspäätöksestä on ollut kunnille hyötyä, koska tähän saakka erityisoppilaista on saatu lisää valtionapua (vuodesta 2011 alkaen ei enää saada).

Kohti lakiesitystä

Saloviidan mukaan lakiuudistuksen käynnistäjänä olivat vuonna 2004  yhdeksän suurta kaupunkia, jotka näkivät, että vallitsevat erityisopetuskäytännöt olivat hulluuden valtakunta, joka oli lääkärien temmellyskenttä. Ne laativat kuntamuistion  ja ottivat yhteyttä Opetusministeriöön. Perustettiin virkamiehillä täytetty erityisopetuksen strategiatyöryhmä. Se sai valmiiksi mietintönsä vuonna 2007. Saloviita on ilmeisen tyytymätön (jo) muistioon. Inkluusiolta vietiin siinä hänen mukaansa alkuperäinen sisältö. Kehittämisehdotuksia hän kuvaa varovaisiksi.

Mietinnön pohjalta opetusministeriö valmisteli sitten lakiesityksen vuonna 2009. Se oli radikaalimpi kuin mietintö. Tavoitteeksi ilmoitettiin erityisopetuksen kasvun hillitseminen perusteena ihmisoikeusnäkökulma. Vaatimattomia keinoja oli kolme:
(1) integraatioperiaate tiukasti tulkittuna  (ei mahdollisuuksien mukaan). Nimenä oli lähikouluperiaate (jotta opettajia ei ärsytettäisi)
(2) ketään ei siirrettäisi, ennenkuin on dokumentoitu, että jotain muuta on  edes yritetty. Oli tehtävä tehostetun tuen suunnitelma.
(3) erityisluokkasiiirto olisi määräaikainen; sitä tarkastettaisiin ainakin 3.:lle ja 7.:lle luokalle mentäessä.

Lakiesityksen vastaanotto

Saloviidan mukaan lakiesitys kohtasi opettajajärjestöjen hurjistuneen vastarinnan. Erityisesti hän nostaa esiin Luokanopettajaliiton lausunnon vuodelta 2009: "Erityisopetusuudistus uhkaa romuttaa Suomen koululaitoksen". Lakiesitystä käsiteltäessa eduskunnassa ei käytetty yhtään puheenvuoroa, jossa olisi puolustettu kouluintegraatiota.

Opettajat  (ja Opetushallitus) onnistuivat Saloviidan mukaan kaataman esityksen kaksi ensimmäistä keinokohtaa. Tehostettua  tukea ei asetettu (kaikissa tapauksissa MH) ennakkoehdoksi erityisluokkasiirrolle. Normaalilympäristöä ei määritelty ensisijaiseksi paikaksi- josta poistettaisiin vain lapsen edun vuoksi. Lapsen etu suhteellistettiin "opetuksen järjestämisedellytyksiksi". SDP:n Tuula Peltosen ehdotuksesta lakiin kirjattiin "tehtäessä päätöstä opetuksen järjestämispaikasta tulee myös muiden oppilaiden etu ottaa huomioon".

Pettymys

Lopullinne laki oli Saloviidalle pettymys, muttei yllätys. Kouluintegraatio ei ollut mukana hallitusohjelmassa.  Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jonka puolueohjelmassa se on. Se ei ole tavoitteena myöskään hallinnollisissa asiakirjoissa. Tiedotusvälineet myötäilivät Saloviidan mukaan "harhaista edunvalvontapolitiikkaa".

Prosessissa tuli hänen mukaansa näkyviin suomalaisten patamusta asenne vammaisia ja heikkoja oppilaita kohtaan. Suomi on nyt samassa rivissä Itä-Euroopan maitten kanssa, joissa erityisopetusta ei myöskään nähdä  kansalaisten yhdenvertaisuusongelmana.

Mitä laki lopulta toi? Erityisopetuspäätökset tulivat entistä helpommiksi. Erityisen tuen päätös tuo  kaksi  oikeutta:
(1) oikeuden siirtää lapsi erityisluokalle
(2) oikeuden yksilöllistää oppilasarvostelu
Se ei tuo mitään uusia, lasta auttavia  tukimuotoja.

Vanhempia Saloviita kehottaa vastustamaan erityisen tuen päätöstä ja kieltäytymään lääkärin tai psykologin tutkimuksista. Koska opettajilla säilyy siirtovalta, perheen kannattaa valittaa päätöksestä. Hänestä perheen tietosuojaa on loukattu, kun opettajat pääsevät oppilaan terveystietoihin käsiksi.

Pohdintaa artikkelin äärellä

Professori Timo Saloviita on vakavalla asialla ja fanaattisesti. Hän katsoo asioita nimenomaan vammaisten lasten kannalta. Hyvä, että joku katsoo. Vammaiset ja heikot lapset eivät kuitenkaan ole homoliittinen ryhmä. Olen satavarma, että todella suuri osa oppilaista voi oikein tuettuna opiskella normaaliympäristössä.  (1) Eivät kaikki. Erityisen huolissani olen kroonisesti väkivaltaisesti käyttäytyvästä pienestä oppilasjoukosta. (2) Eivät ilman tukea, ilman opettajaa.

Monessa kunnassa opetusryhmät ovat suuria, oppilashuollon palvelut ovat riittämättömät, opettajia lomautetaan, avustajia ei oteta, sijaisia ei palkata ei opettajille eikä avustajille.

Voisiko olla niin, että itsekkäiden syiden rinnalla opettajilla on ihan oikeita kokemukseen perustuvia syitä suhtautua erityisopetuksen radikaaleihin leikkauksiin varovaisesti- ihan vammaistenkin lasten oikeuksien näkökulmasta.

sunnuntaina, tammikuuta 23, 2011

Hyvää syntymäpäivää, rakas blogi!

HYVÄÄ syntymäpäivää, rakas blogi. Toivotukset tulevat hieman myöhässä. Avasin nimittäin blogin Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa 12.1. 2008 siis 11 päivää yli kaksi vuotta sitten.

Syntymäpäivään mennessä blogissa  on julkaistu 1719 kirjoitusta, joita kutsun itse lastuiksi. Pääosa lastuista kuvailee yhden alakoulun rehtorin arkea. Mukana on myös kasvatus- ja opetusalan kirjaesittelyjä,  monien ajankohtaisten asioiden pohdintoja ja kannanottoja  ennen muuta koulutuspoliittisiin teemoihin.

Teemoja on yhteensä 66.  Tunnisteiden perusteella kirjoittajaa eniten kiehtoneet teemat ovat olleet:
(1) rehtorin arki (374)
(2) opetus ja oppiminen (278 lastua)
(3) johtaminen (201)
(4) kasvatus (115)
(5) tiedotteita ja uutisia (107  )
(6) koti ja koulu yhdessä (85)
(7) kasvatusalan kirjoja (73)
(8) TIP (68)
(9)  viikkokirjeet (67) ja
(10) kouluttamassa (56).

Tilastointia on hankaloittanut laskurien hajoaminen, mutta toukokuusta 2010 lähtien on mahdollista seurailla esim. eri lastujen lukijamääriä.Tänä aikana blogissa on käynyt 62 812 katsojaa (tarkemmin käyntejä). Keskimäärin käyntejä on noin 9000/kuukausi ja noin 300/päivä. Ennätyskuukausi oli marraskuu 2010, jolloin kävijöitä oli 11 052. Vähiten kävijöitä oli heinäkuussa (4033). Muistinvaraisesti väitän, että yksittäisen päivän kävijäennätys oli 672. Viikonpäivistä suosituimpia ovat  yleensä maanantai ja keskiviikko, hiljaisin on lauantai.

Blogissa kävijämäärähuiput osuvat päivittäin  klo 20-22:n väliin.

Pääosa käynneistä tulee Suomesta. Seuraavana listalla ovat Yhdysvallat (lähes 900 käyntiä), Ruotsi (171), Britannia (168), Saksa (162) ja Kanada (132). Suuri osa varmaan huteja :-) Kommetteja lastuihin kirjoitetaan  varsin vähän (yhteensä 609). Muuta palautetta tulee aika ajoin, ja se on pääasiassa hyvin jatkamaan kannustavaa.

Lastujen TOP-TEN- lista on seuraava:

1. Kuukauden kasvatusalan kirja  (Siljanderin kirja) (672 lukijaa)
2. Puffi: Uusi tuntijako uhka vai mahdollisuus (463 lukijaa)
3. Ensimmäisen kahden kouluviikon ohjelma (350 lukijaa)
4. Kuinka rakentaa luokkaan työrauha (343 lukijaa)
5. Pisa-tulokset tänään klo 13 (174  lukijaa)
6. Tehostetun tuen menetelmä koko luokalle (151 lukijaa)
7. Auroran koululla avautuu vakinainen luokanopettajan paikka (142 lukijaa)
8. Tietoyhteiskuntaa kehittämään (132 lukijaa)
9. Kolme väylää pedagogiseen hyvinvointiin (116 lukijaa)
10. Opettajien työaika ei riitä - ratkaisuksi kokonaistyöaika (109 lukijaa)

Kiitos kaikille käynneistä ja bloggerille hyvästä, helppokäyttöisestä, maksuttomasta  ja monipuolisesta  alustasta. Kun vielä tähän saisi liite-mahdollisuuden, niin avot.

Tervetuloa neljäs kouluviikko!

VUODEN neljäs  viikko on alkamassa. Oikeasti koulua on nyt käyty vasta kaksi viikkoa ja yksi päivä, mutta olkoon viikkojenlasku tällainen.  Edessä on siis neljäs, mukavan tuntuinen viikko.  Oppilasparlamentin kokous on siirtynyt tälle viikolle, tarkka päivä on vielä sopimatta.  Tällä viikolla jaamme myös   "Saiturin Joulu"- dvd:t.

Katsaus viikkoon 3

Päättynyt viikko oli  reksille leppoisa. Pienet ja isot ihmiset tekivät hyvällä mielellä työtä. Jos solmuja oli, ne avattiin. Opettelimme käyttämään Muksuopin nettiohjelmaa, joten kahden pilottiluokan coachaus pääsee pian käyntiin. Nyt molemmilla luokilla on myös koulunkäyntiavustuspalveluita. Sain esitellä toisen pilottiluokan tilannetta myös omalle esimiehelleni.

Kevään kalenteri on puhtaaksi kirjoitusta vaille valmis. Niinikään saimme valmiiksi monisteen ops-koulutuksen tueksi. Pikkutauteja pyörii henkilökunnan keskuudessa. 

Alkavan viikon ohjelma

MAANANTAINA 24.1.   
YT-istunto on peruutettu iltapäivän koulutuksen vuoksi. Info klo 9.50. Educoden kouluttaja opastaa meitä opettajia klo 13.30- 15.00 vuorovaikutustaitojen  salaisuuksiin.  

TIISTAINA 25.1.  
Iltapäivällä kokoontuu oppilashuoltoryhmämme. Muuten normipäivä.
  
KESKIVIIKKONA 26.1.    
Koululla normipäivä. Minä vuosilomalla Kajaanisssa (ks. oikeasta reunasta Eheytetty koulupäivä)

TORSTAINA 27.1.  
Koululla normipäivä. Minä olen Espoon rehtorien talousseminaarissa. Opettajilla posti-info klo 9.50. Johtoryhmän kokous klo 11.45-. 

PERJANTAINA 28.1.  
Koululla normipäivä. Osa opettajista Educa-messuilla täydennyskoulutuksessa. Minä  piipahdan siellä iltapäivällä. Educa myös lauantaina.

lauantaina, tammikuuta 22, 2011

Koululuokan pienoisyhteiskunta

JOTKUT kirjat ovat ruostumatonta terästä. Tämä kuuluu niihin: Koskenniemi, M. (1943). Koululuokan pienoisyhteiskunta. Tutkimuksia kansakoululuokan sosiaalisesta elämästä. Helsinki. Otava.

OLEN siis Matti Koskenniemi-fani. Tämä teos ei helpota riippuvuutta. Päinvastoin. Vaikka kirja on julkastu lähes 70 vuotta sitten, tuntuu, että siinä on jo löydetty lähes kaikki oleellinen oppilaitten sosiaalisen elämän ehdoista. Koskenniemi kysyy: Miksi joistain oppilaista tulee johtajia? Mitä luokkahenki on? Miksi joitain oppilaita kaihdetaan, syrjitään? Miksi jotkut oppilaat ystävystyvät?

Hän kysyy ja myös vastaa kirjallisuuden ja työyhtymänsä vuosina 1933-38 keräämän tutkimusaineiston pohjalta. Hän kaipaa panostusta oppilasjoukon elämän tutkimukseen. Onko sitä saatu?

Yritän seuraavassa nostaa esiin kaikkein tärkeimpiä pointteja. Noin 220-sivuinen kirja on kuitenkin niin pullollaan kutkuttavia oivalluksia, että suosittelen lainaamaan kirjan esim. helmetin kautta. Pasilan kirjavarastossa on kaksi kappaletta lainattavissa.


Oivaltavia ajatuksia lapsista ja heidän ryhmistään

Sosiaaliseen elämään kuuluvat yksilöiden väliset suhteet, yksilöiden muodostamat ryhmät, sosiaaliset verkot, lasten sosiaaliset muodostumat, joukko.  Näistä muodostuu koululuokan (sosiaalinen) rakenne.

Koululuokan sosiaalinen maailma, sen  rakenne muuttuu sangen hitaasti, jos luokan koostumuksessa ei tapahdu vallan suuria muutoksia (toveruussuhteissa tapahtuu muutoksia, erilaiset siteet katekavat ja uusia syntyy. Toveruussuhteet ovat varsim sitkeitä. jos suhde katkeaa, solmitaan suhde sellaiseen toveriin, joka on ennenkin ollut lähellä.

Yhdessä olon muodoista varhaisin on yhteinen parvi (ei pari tai pikkuryhmä). Oppilaiden täytyy ensin kokoontua yhteen, ennenkuin ryhmittyminen voi alkaa. Yhdessä eläminen on biologinen ja inhimillinen tosiasia. Sen taustalla ovat sosiaaliset perusvietit.

Merkillistä on että toisilleen vieraat lapset pääsevät perille toistensa edellytyksistä niin nopeasti; yksittyiskohtaista koettelua ja kokemusta ei ehdi tapahtua  Äärimmäisen nopea ymmärtämisprosessi on ilmeisesti synnynnäinen.

Joukon oppilaille on yhteistä itsetehostus, kukin yksilö pyrki paremaan asemaan. Silti alistutaan yhteisen johdon alaiseksi. Joukon elämässä on vallalla omat lait (joita ei tunneta). Kasvattajan työsarkana on kuitenkin aina oppilasjoukko. Joukko, ryhmä jne, määräävät yksilön käyttäytymistä (yksilö ei ole täysin vapaa).

Kansakouluaikaan kuuluu  moninaisia sosialisia suhteita:  tasa-avoisuutta, täydellistä ylivoimaisuutta, kilpailua, kiinteää toveruutta, välinpitämättömyyttä, kireitä välejä. Kouluaika on tärkeää sosiaalista harjoitteluaikaa; luonto itse lavastaa näytelmän, jotta näyttelijät saisivat harjoitella osiaan. Jo alakansakoulussa tiettyä organisaatioita (arvojärjestys yksimielinen, esiintyy johtajia).

YKSILÖIDEN VÄLISET SUHTEET
  • Kahden yksilön suhteen piirteitä; toisaltaa tunnetaso (läheinen-kaukainen/kiintymys- torjunta), toisaalta arvostus, kuntoisuus (korkea-matala). Nämä ulottuuvuudet ovat toisistaan riippumattomat.
a) KIINTYMYSSUHTEET: TOVERUUS- YSTÄVYYS
  • Pysyvinä suhdetiloina ystävyyssuhteet ovat harvinaisia, siihen vaikutttaa tilaisuus olla yhdessä koulun ulkopuolella 
  • Näissä puitteissa lapsi hakeutuu sellaiseen seuraan, jossa tovereiden saavutukset ja heidän yksilölliset piirteensä antavat  hänen omille pyrkymyksilleen mahdollisimman sopivan taustan  
  • Tapahtuu vilkasta vaihduntaa. Kouluiässä toveruussuhteet vaihtuvat. Pysyvästi vastavuoroisia toveruussuhteita on noin 1/3:lla oppilaista.
  • Parhaat ystävykset eivät muistuta toisiaan. 
  • Ystävyyssuhteet muodostuvat satunnaisesti mm. sen mukaan, onko mahdollisuutta viettää vapaa-aikaa yhdessä. Aikaisempi tuttuus vaikuttaa. Siihen vaikuttaa myös erittelemätön sympatian /antipatia- tunnemme vetoa toisiin (liittynee turvallisuuteen).
  • Ystävältä edellytetään, että ystävän tulee olla hänen kanssaan jatkuvasti ja suhtautua häneen ystävällisesti
  • Moni kuvittelee, että hänellä on paras kaveri. 
  • Koulutoveri ei ole ihmisenä korvaamaton (vrt. ystävä myöhemmin murrosiässä). Suhteet eivät ole minä-sinä-suhteita
  • Toverussuhteen ulkopuolella on 1/6- 1/3 -luokasta, ei vähene ajan myötä.
  • Ketkä jäävät ulkopuolelle? Siihen vaikuttaa, kuinka suhtautuu yhteisiin puuhiin (pidättäytyminen, häiritseminen. ärtyminen, on kaikkien kiusana)
SUOSIO
  • Tovereiden suosioon vaikuttaa  miellyttävyys (käytös, ulokomuoto), taidot ja saavutukset. Lapset joilta vastaavat ominaisuudet puuttuvat taikka jotka osoittavart selvää haluttomuutta yhteisiin puuhiim jäävät suosiota vaille.
  • Pidettyjen oppilaitten ei tarvitse osoitaa suurta halua olla toisten kanssa.  

B: ARVOJÄRJESTYS

Arvojärjestys syntyy  opettajakeskeisimmissäkin luokissa syntyy. Arvojärjestys on melko varma ja säilyy jopa usean vuoden.  Keskimäärin kaksi  oppilasta sijoittuu yläpäähän ja kaksi alapäähän
  • Lapset tasan tietävät kuka on luokassa arvostetuin ja kuka vähiten arvostetuin ainakin kolmannesta kansakoululuokasta alkaen
  • Lapset tietävät kumpi parempi, kumpi huonompi. Huonompi alistuu omasta aloitteesta.
  • Ylemmässä asemassa oleva suhtautuu alemmassa oleviin ystävällisemmin.
  • Arvojärjestys on varsin pysyvä.
  • Miksi jollain on korkea asema? Ei selity samoilla piirteilä kuin suosio. Kyse edellytyksistä tarvittaessa johtaa tai organisoida yhteisiä toimia. On  oltava valmis toimimaan joukoin hyväksi joukon hyväksymällä tavalla.
  • Tämä arvojärjestys tunnistetaan kanojen nokkimisjärjestyksessä. Onko se ihmiselläkin viettipohjainen?
  • Kyselyissä  johtajat aliarvioivat omaa asemaansa (sosiaalinen häveliäisyys). Luokan viimeiset yliarvioivat omaa asemaansa.
C. SUHDEVERKKO
  • Toiset  kiinnittyvät suhdeverkkoon kiinteästi ja monin sitein. Toiset heikoisti ja harvoi sitein.
  • Toveruussuhteiden verkko on sovinnaisessa koulussa seuraava: 1/4:lla pysyviä, useita kuukauksia muuttumatta säilyviä toveruussuhteita. Suurin osa luokasta on  löyhässä henkilökohtaisessa suhteessa tovereihinsa. 
  • Toisten seuraan pyrkiminen on kansakouluiässä välitöntä ja yhdessäolo ennakkoluulotonta. Tulokkailla kestää ainakin muutamia kuukausia
  • Kaikki eivät ole kosketuksissa kaikkien kanssa. Syntyy ”karsinoita” (ryhmiä)
D. RYHMÄT
  • Ryhmät muodostuvat, toimivat ja hajoavat. Ryhmät ovat enimmäkseen lyhytaikaisia, koostumus vaihtelee helposti
  • Ryhmällä on johtajan tarve. 
  • Ryhmät enimmäkseen 2-5-jäsenisiä. Yksinoloa ja suurempia ryhmiä esiintyy suhteellisen vähän.
  • Vain lujimman toverssuhteen toisiinsa sitomat oppilaat muodostavat koostukseltaan pysyviä ryhmiä 
JOHTAJA
  • Johtajaksi valikoidutaan pikemmin kuin ryhdytään.  
  • Iän myötä johtajuus muuttuu. Aluksi se on vaikuttava asema. Myöhemmin siihen tulee joukon puolesta tuomista. 10-vuotialla luokkahenki on jo hereillä. He Kokevat kuuluvansa luokkaan, Yhteenkuuluvuuden tunne on voimakas (sosiaalisen kehityksen positiivinen huippu). Riippuvuus tovereista suuri 4. luokan lopulla.
  • Pojilla taipumus alistua yhden johtajan alaisuuteen,
  • Johdettavaksi alistuminen tapahtuu ensimmäisinä kouluvuosina vietinomaisesti
  • Yläkansakoulussa harjoitetaan johtajaa kohtaan tarpeen vaatiessa kritiikkiä(4. luokasta alkaen)
LUOKKAHENKI
  • Luokkahenki tarkoittaa oppilaiden yhteistä suuntautumista ulospäin( yhteenkuuluvuuden tunne ja solidaarisuus). Se  kuvaa luokan saavuttaaa kehitysastetta ja toimintavalmiutta. Luokkahenki on aluksi vain virkeitä suhteita. Tunne kuulumisesta luokkaan ei ole yhteydessä sosiaalisen aseman lujuuteen.
  • Koululuokan yhteenkuuluvuuden tunne on melko voimakas alakouluasteellakin tietyissä tilanteissa
  • aluksi yhteisesti koetun turvattomuuden aihettaman kohtalonyhteyden tuntemista.
  • Kun lapsi alkaa myöhemmin tarvita luokkatovereidensa joukkoa itsetehostuksen toimintakenttänä, yhteekuuluvuuskiin koetaan positiivisemmin.
  • Kaikilla kouluasteilla on vain vähän sellaisia luokkatovereita, joista ilman muuta voitaisiin luopua.
  • Alakansakouluiässä yksityiset oppilaat voivat mennä luokkien välisessä taistelussa vastapuolelle.
  • Luokan oppilaat keräänyvät  herkästi yhteen myös silloin, kun opettajan toiminnassa on jotain epäoikeudenmukaista  
  • Kanteleminen on verrattain yleistä
  • III-luokasta alkaen koululuokka tarjoaa lapselle ympäristön , jossa hänen itsetehostusvietillään on liikkumatilaa ja seuravietillään toteutumismahdollisuuksia. Siteet, joilla hän kiinnityy luokkaas ovat tämä vuoksi lujia. Luokkaa voidaan näihin aikoihin pitää aitona yhteisönä.

LAPSEN IKÄ
  • Ryhmäilmiöt vaativat toisaalta, että lapsi on tietynikäinen ja että koulua pidetään tietyllä tavalla.  Koulutulokkaalla ei ole vielä mina-sinä-suhteita (aito ystävyys) vaan lapsiystävyyksiä.
KOULUNPITOTAPA
  • Tiukka herbartilaisuus ei jätä tilaa sosiaaliselle elämälle. Tällöin sitä on lähinnä välitunneilla.
  • Koulussa on kaksi maailmaa: Koulun maailma, ja lasten maailma, jossa aikuisten ohjeet eivät päde (vrt. suhtautuminen kanteluun).
KOULUOKAN SOSIAALISET TYYPIT

Koululuokan tyyppivalikoima syntyy erilaisten olosuhteiden ja tietyn ikkauden kehityspiirteiden yhteistuloksena, Nähtävissä on samat perustyypit, jotka ovat inhmiselle yhteisölle yleensä ominaisia. Tyyppien erityispiirteet riippuvat sekä yksilöllisistä ominaisuuksista että yhteisön laadusta. Johtaminen luokassa voi olla aidon johtajan tai valtiaan vatassa, mutta kummatkin johtamismodot ovat alkuperäisiä ja luonnollisia.

Koskeniemen sosiaaliset tyypit:



1. Johtajat, yhteisössä määräviksi osoittautuneet henkilöt


* antavat luokan yhteiselle elämälle sen muodon 
* koululuokassa esiintyy  kaikissa olosuhteissa johtamisilmiöitä ja selviä johtajia
* yhteisössä selvä johtajan tarve (jos on  toimintaa, joka edellyttää jäsentymistä vrt. kuinka koulutyö järjestetään; vapaa.ajan leikeissä  itsestään selvää, vrt sovinnainen koulutyö. Joko joku ottaa johdon käsiin tai toverit kääntyvät puoleen yhteisten toimien järjestelijäksi (ei aina tarvita , että on osoittanut haluavansa)
* kun johtaja estetään toimimasta- rakenteessa kaaosta  (japanilainen Toki); jos poistetaan ryhmä muodostuu uudelleen ja asettaa uuden johtajan.
*Ia ja IC vaihtoiehtoilmiöitä

Ia Aito johtaja, ylivoimaisia kaikilla tai useimmilla aloilla ja omaavat yleistä arvonantoa

Ib Tilapäisjohtaja, vain harvoin tai jarvoilla aloilla tilaisuus vaikuttaa määräävästi.
* epämääräisin tyyppu(välimuoto aidon johtajan ja apurin välillä)
* reservi, josta kasvaa johtajia

Ic Valtiaat, määrävä asema perustuu alistamissuhteeseen (tyydyttää omia tarpeitaan)
* henkilökohtaiset ominaisuudet, iso ikäero (joissain ryhmissä despootti olisikin aito johtaja)

II Myötäilijät, yhteiseen toimintaan aktiivisesi osallsituvat yksilöt, joilla ei ole ylivoimaisuuteen pertustuvaa asemaa

* tavallisia, positiivisesti asennoituneita, keskimitan oppilaita 
* herätteiden antajia ja järjestelijöitä 
* heidän täytyy kuitenkin vedota toisten apuun suunnitelmiensa toteuttamiseksi  
* ovat spesialisteja omalla alueellaan,
* tähän ryhmään ja sitä läheneviin sekatyyppeihin kuuluu suurin osa oppilaista.

IIa Apurit  toimivat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti, mutta eivät omaa itsenäitä vaikutusta yhteisöön
IIb Suosikit Asema perustuu tovereden osoittamaan kiintymykseen
* rakastettu toveri
* näyttää esintyvän kaikissa luokissa.
* alakansakouluissa tavallisimmin joku sievä tyttö
* ylemmillä luokilla kumpikin sukupuoli valitsee oman suosikkinsa 
IIc Seurailijat ottavat osaa yhteisiin toimiin vaikuttamatta kuitenkaan niihin aktiivissesti
* passiivisin näistä, osallistuminen on lähinnä kannattamista

III Syrjässäolijat, yksiöt, joiden osallistumen yhteisön toimiin on rajoittunutta

* puutuu tunnustettu arvoasema  ja sopeutuvaisuus yhteiseen elämään
* suuresti toisistaan poikkeavia tyyppejä.
* silti kokevat olevansa sitoutunteita luokkaan samoin kuin muut; epätyydyttävä asema ei vähennä tarvetta lukeutua jäseneksi,

IIIa  Eristäytyjät pysyvät omasta halustaan poissa yhteisistä toimista
* harrastukset suuntautuva kokonaan koulun ulkopuolelle
* fyysillinen vajavaissuus
IIIb Sivuutetut eivät omasta halustaan huolimatta onnistu saavuttamaan edes seurailijan asemaa
IIIc Torjutut. joiden läsnäolo aiheuttaa tirjunaa toisten oppilaitten taholta
* saattaa olla seurausta oppilaan tovereitaan kohtaan omaksumasta taisteluasenteesta 
* toisinaan oppilas ikäänkuin syyttään vetää puoleensa toverien kiukkupurkauksia ja vainoa 
* alakansakoulussa harvinaisia, kaikki kelpaavat ainakin jossain tilanteessa; vain kaikkein pahanilkeisimmät ja silmittömimmin komentelevat toverit torjutaan. (yhteisön  kyky suojella itseään negatiivisilta aineksilta ei ole herellä vielä ensimmäisinä kouluvuosina)
* yläkansakouluasteella torjuntaa aiheuttavat myös suuri fyysillinen heikkous, epämielltyyävä rumuus,  epävakainen käyttäytyminen, komenteleva, itsepäinen, liehakoiva, kielittelijä, epäystävällinen, julma, veltto, epärehellinen määritteitä, jotka eri tavoin yhtyneinä kuuluvat torjutuille tyypeille.
* torjuminen voi olla kaihtamista (rumuus)  tai avointa torjumusta

  • Lähes kaikissa luokissa on samat sosiaaliset tyypit: johtajat, apurit ja syrjässä olijat.
  • Sosiaalinen tyyppi on tietty sosiaalinen asema:  kuinka yksilö osallistuu yhteiseen elämään, määrä ja tapa.
  • Tyypit eivät esiinnty aina puhtaina. Noin puolet oppilaista sijoituu tyyppien välille
  • Luokan ”rahvas” kuuluu välityyppeihin  IIa (apuri) - IIc(seurailija) -Ib (tilapäisjohtaja) ja IIIb (sivuutettu).
  • Kaikista tyypeistä opettajan  ja oppilaiden arviot eivät osu,  (Ia ja IC selviä ) 
Miksi joistakin tulee johtajia?


Kyseessä on yksilön ja ryhmän suhde.
Johtajaksi valikoituvaa kuvaa:

  • Keskitason ylittävä lahjakkuus
  • esintymisvarmuus
  • nopea käsityskyky
  • toimintavalmius
  • iloinen reippaus 
  • korkeanlainen fyysinen suoritustaso
  • persoona, joka on  sellainen,  että saavuttaa  toveridensa tunnustusta
  • asema perustuu esikuvava olemiseen, kykyyn organisoida
  • siis a) yleinen pystyvyys (sopivat taipumukset)
  • b) johdettavien osoittama myönteinen suhtautuminen(yhteisön myötävaikutus)


Kansakouluiässä edes ähimmät kilpailijat eivät aseta johtajan asemaa kyseenalaiseksi, vaikkei johtaja tuossa iässä osaa ottaa huomioon tovereidensa tarpeita, eikä tee myönnytyksiä. Silti alakouluikäinen johtajatyyppi muodostaa luokassaan sosiaalisen elämän keskuksen.

Yläkansakouluvuosien aikana johtajan ja johdettavien suhteessa tapahtuu vastin selvää kehittymistä
  • johtajan naivi egoisimi häviää
  • kritiikki johtajaa kohtaan lisääntyy; toimiiko johtaja joukon etujen mukaisesti  
  • myös valtiaaseen kohdistuu kapinailmauksia
Poikien ja tyttöjen ero; pojilla enemmän  taipumuksia asettua yhden johtajan johdettavaksi. Tytöillä kiintymyspitoisella luottamuksella on suuri osa.

15-16-vuoden iässä tila muuttuu toisenlaiseksi. Kilpailu ylimmistä arvoasteista varsin kiivas (Gästrin tutkinut oppikoulupoikia), kiistakumppanit aliarvioivat toisiaan ja arvostelevat toisiaan väärällä tavalla.

Kuinka koulua tulisi kehittää?
  • Koulussa tarvittaisiin tilaa sosiaaliselle elämälle. Meidän oli kai hieman tingittävä koulun  rationaalisuudesta. Tavallisesti luokka  ja opetus on muodostettu rationaalisesti: siellä ei ole lasten yhteistä elämää, ei esiinny sanottavaa sosiaalista elämää. Luokka on joukko, aggregaatti, näytäntöä seuraava yleisö.
  • Rakenne johtuu tarkoituksesta, esim, elokuvayleisöllä ei ole sosiaalista rakennetta.
  • sosiaalinen rakenne (perustuu vietteihin) ei ilmene rationalisoidussa koulutyössä
  • (koulussa) näkyy nyt vain harvinaisina  liikkumavapauden hetkinä-työtä tehdään  yhdessä, mutta se ei ole yhteistä työtä.
  • Koskenniemi kritisoi opettajan määrään istumajärjestystä. Hän uskoo, että lapset päätyvät tarkotuksenmukaisiin  ryhmityksiin.
  • Työtavoissa huomioon.
  • Koulutyön sosiaalinen vapauttaminen vähentäisi hapuilua toverisuhteissa.
  • Onko meillä varaa  olla käyttämättä hyväksi sitä energiaa, joka sisältyy johtamisilmiöön?
Kaksi ongelmakohtaa

Koskenniemen mukaan lasten keskinäinen vuorovaikutus on kasvatustapahtuma.  Yhteinen elämä yhdessäolo,  sisältää sosiaalisen voimakentän, jolla jo sinänsä on kasvattava voima. Koskenniemi puhuu siitä luonnonvaraisen kasvatuksen maailmana. Hmm.

Koskenniemen tyypit niin selkeitä kun ovatkin, liittyvät kai myös natsipedagogiikkaan? Koskenniemi nostaa esiin mm. nyky- Saksan huomattavimmaksi kasvatusteoreetikoksi Ernst Krieckin, jonka mukaan persoonalliseksi ihmiseksi kehityäkseen yksilön on  opittava  alistumaan yhteisön lakien alaisuuteen.