Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

perjantaina, elokuuta 31, 2012

Siirtyykö Auroran rakennushanke?

Auroran tontti nyt. Tontilla on koulun lisäksi opettaja-asuntola ja lasten-
koti. Tällä hetkellä suunnitelma on sellainen, että kaikki vanhat rakennuk-
set purettaisiin, lastenkoti tosin vasta myöhemmin (vuonna 2017).  Tontti
jaettaisiinkahtia, ja koulun tonille tulisi uudisrakennus, jossa on koulu,
päiväkoti  ja neuvola. Toinen osa tontista varattaisiin jatkossakin
lastenkotitoimintaan.
HAMMASTA purren ajelin takaisin koululle Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan rakennushankkeen tavoitekokouksesta. Tilakeskuksen johtokunta on vasta tehnyt oman virkamiesesityksensä  seuraavien vuosien investointiohjelmaksi. Siinä  hankkeemme siirtyisi (jälleen) vuodella eteenpäin niin, että työt ajoittuisivat vuosille 2015 ja 2016.

EN ollut lainkaan ainoa, joka kokouksessa kiehui tästä yllätyksestä. Valtuusto kun on sijoittanut hankkeen vuosille 2014 ja 2015. Sanoin ääneen, että ratkaisu on koulun tässä sisäilmatilanteessa täysin vastuuton. Esitys on nyt menossa luottamusmieskäsittelyyn, ja nyt on käärittävä hiat ja vaikutettava.

MUUTOIN kokous oli hyvin innostava ja ihmiset osaavia.

Tavoitteena on siis rakentaa noin 7300 m2:n rakennus, josta hyötypinta-alaa olisi noin 5000 m2. Budjetti on  18,7 miljoonaa euroa. Koulu olisi mitoitettu 337 oppilaalle- mitä protestoin liian ahtaana. Meillä on jo nyt 356 oppilasta. Päiväkotiin tulisi kuusi ryhmää ja 108 hoitopaikkaa. Hanke edellyttää kaavamuutosta. Tontti on rakentamisen kannalta mukava.

Itse rakennuksesta hahmotellaan kolmikerroksista. Se tehtäisiin kivestä (betoni). Rakennuksesta tulisi ns. lähes nollaenergiatason pilotti. Se asettaa kovia vaatimuksia LVI-suunnittelulle (mm. koneiden sijoitus, aurinkosuojaus). Katolle tulisi aurinkopaneeleja. Myös geo-energiaa käytettäisiin.

Talosta halutaan kaupunkimaisemallisesti kaunis. Työt tulisi toteuttaa puustoa säilyttäen. Karamzinin perinne saisi näkyä. Autopaikat eivät saisi syödä pihatilaa. Saattoliikenne tulee suunnitella huolella; huoltoliikenne,  kevytliikenne ja autoliikenne tulee ohjata eri reiteille. Keittiöstä suunnitellaan valmistuskeittiötä. Erillistä väestösuojaa ei rakennettaisi, vaan liikuntasali toimisi siinä tehtävässä.

Rakennuksen suunnittelussa pyritään mm. siihen, että tilat ovat joustavia ja yhteiskäytössä. Niiden tulee sopia lapsille, joiden ikä vaihtelee 10 kk:sta 13 vuoteen. Taide, ilmaisutaito jne. tulee ottaa huomioon. Päiväkodin toiminta-ajatuksessa korostuu taiteen lisäksi mm. turvallisuus. Uusi Auroran koulu haluaa olla pedagogisesti esteetön. Toivoin kunnon kenttää. Vuodenajat tulisi ottaa huomioon. Samoin iltapäivätoiminnan tarpeet. Taloon tulee 2000-luvun tekniikkaa: Valaistuksen läsnäolo-  ja päivänvalo-ohjaus. Langaton verkko. Infotaulut. Kameravalvonta. Kulun valvonta. Näyttämötekniikka. Neuvolaan myös päällekarkaushälytysjärjestelmät. Koulun ensikertaiseen kalustamiseen on varattu noin 630 000 euroa (+ ATK-laitteet).

HANKKEELLA on vielä monta estettä voitettavana. Kaupungin museon kanta on, että  vanha koulu pitäisi säästää. Mutta sitä ei saada esteettömäksi. Toinen mahdollinen haaste ovat naapureiden valitukset. Paljon isompi haaste ovat väistötilat. Niitä ei juuri lähistöllä ole. Yksi vaihtoehto on, että parakissa voisi opiskella 4-6 luokkaa, ja muut luokat hajasijoitettaisiin esim. muiden koulujen pihoille rakennettaviin parakkeihin.  Kaikkein isoin haaste tuo myöhennetty aikataulu. Kokous päätti, että suunnittelulle tehdään kaksi aikataulua.

Hankesuunnitelman valmistumiusta hieman myöhennettiin. Sen tulisi valmistua vuoden loppuun  mennessä, ja lautakuntiin se menisi vasta keväällä 2013.


torstaina, elokuuta 30, 2012

Viikon 36 ohjelma


VIIKKO 35

Takana työteliäs viikko. Varjoa: Taksikyydeissä edelleen harmittavia ongelmia. Samoin tulostuksessa. Koulupsykologimme siirtyy Tiistilään. OHR toimii nyt "rampana ankkana". Meille ei ole vielä  osioitetty terveydenhoitajaa. Rakennyshanke ehkä lykkääntyy.  Valoa :  Toiveita  siitä, että sisäilma alkaa parantua jo viikolla 36. 

VIIKKO 36

Kaikki luokat toimivat lukujärjestyksen mukaan. Suomi-2 opetus alkaa: tunneille on nyt paikat ja opettajat. Yleisen tuen tunnit (Elaa vastaavat) alkavat asteittain.  Sääki  on syksyinen.   Kerhotarjotinta hiotaan tällä viikolla. Henkilökunnalle tulee KUNTA-10-kysely sähköisenä. Siihen saa vastata työajalla (siesta).

Maanantai 3.9. 
Koulua lukujärjestyksen mukaan.  Opettajilla  vp! eli viikkopalaveri klo 8-9 (erillinen asialista lähetetään viikonloppuna emailissa). Työryhmät: (1) TVT  (2) Kulttuuri- ja juhlat (3) Liikunta  kokoontuvat  ensimmäisen kerran klo 13.30-14.30.  OHR jatkaa klo 15:een (3. luokan opettajat huom! klo 14.30). Sari-ela pois aamunpäivän. TS-Nina paikalla.  

Tiistai 4.9
Koulua lukujärjestyksen mukaan.  Rehtori 9-16 Frontter-koulutuksessa.

Keskiviikko 5.9. 
Koulua lukujärjestyksen mukaan.  Avustajien info klo 10. TS-Katri paikalla 1-4-tunnit. Auroran aikuisten salivuoro klo 17-19.  6b leirikoulussa ke-pe.  

Torstai 6.9
Koulua lukujärjestyksen mukaan. Postipalaveri klo 9.50.  Johtoryhmä klo 12. TS-Nina paikalla 1-4 tunnit. Espoon rehtoreilla aluekokous klo 14.  

Perjantai 7.9
Koulua lukujärjestyksen mukaan.  Opettajakorttien eHijat oltava valmis.Rehtori tapaamassa Opetushallituksen pääjohtajaa klo 10.45- 11.45. 

keskiviikkona, elokuuta 29, 2012

Terveisiä nyt Kouvolasta!

VIETIN taas yhden pitämättä jääneen vuosilomapäiväni koulutuskeikalla.  Omalla autolla parkkiin, VR vei ja toi ja taksit hieman auttoivat. Matka Kouvolaan vaatii  junalla 1,5  tuntia- ja se sujuu nykyjunissa  oikein mukavasti.

KOUVOLA-TALOLLE oli kutsuttu toista sataa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan ammattilaista Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Aamupäivä oli varattu Opetushallituksen Riitta Rajalalle.

Minä olin sitten vuorossa lounaan jälkeen (maissikanaa).  Oli upeaa saada esitellä Aurorassa valtuutettujen Pia Kauman ja Sanna Lauslahden aloitteesta vuosina 2006-2010 suunniteltua ja toteutettua TIP-hanketta, jossa lasten koulupäivästä rakentui ehyt, turvallinen ja pedagogisesti pitkälti esteetön koulupäivä.

Sain ylpeänä esitellä myös  mm. siestaa, koko koulun näytelmiä ja elokuvia,  laajaa kerhotoimintaamme, kerhokorttia,  pariopettajia, TIPiin liittynyttä joustavaa resurssien käyttöä, Luunjan koululeiriä, Koti ja Koulu ry:n kesäleiriä... (Vitsi, että olemmekin saaneet tehdä näin monia upeita asioita).


JOTTA koulupäivä olisi ehyt, meidän on ymmärrettävä  se kokonaisuutena ja  samalla kunkin koulupäivän elementin oma osuus tässä kokonaisuudessa.

Kokonaisuuden perustehtäväksi määrittelin pedagogisen hyvinvoinnin: sekä oppimisen että hyvinvoinnin. Koulupäivään kuuluu hyvällä mielellä tehtävää ponnistelua mielekkäiden asioiden parissa, onnistumisia, iloisia kohtaamisia ja aitoa välittämistä.

Kerhoissa ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa on luvuton määrä mahdollisuuksia tukea pedagogista hyvinvointia, jos niin halutaan. Kannattaisi.

tiistaina, elokuuta 28, 2012

Tänään hymyilyttää!

MIKÄ miestä hymyilyttää niin? Se, että eilen blogissa oli käynyt 858  vierasta?  Ei. Se, että huomenna on vuosilomapäivä? Ei. Se, että oma äiti oli tehnyt lapsuuden  herkkuruokaa: maksaa sipulikertakatikkeella, ja sehän maistui? Ei. Se, että vanhalle miehelle tulee yhä luentopyyntöjä? Ei. Se, että pikkulasten delegaatio tuli kieltämään  eläkkeelle lähdön (mistähän se huoli oli heille nyt jo tullut)? Ei. Se, että tänään illalla on taas Espoon perinneyhdistys Aurora ry:n hallituksen kokous? Ei. Että pää on taas leikattu? Höh, ei.

VAAN se, että tänään vuosien huolen ja yhteydenottojen ja yrittämisen jälkeen koulumme  sisäilma-ongelmien korjaamisessa on nyt menemisen eikä meinaamisen maku.

TÄNÄÄN klo 8 koululle kokoontui  vaikutusvaltainen ryhmä kiinteistöalan osaajia nokkamiehenä tilakeskuksen toimitusjohtaja Carl Slätis. Henkilökunta kertoi huolensa sekä omasta että oppilaiden puolesta. Annoimme ja saimme myös faktatietoa rakennuksesta ja sen tekniikasta.  Kävimme läpi myös jo tehtyjä korjauksia. Itse pidin kohtuuttomana, että meidän vuokralaisten tehtävä on osoittaa vakuuttavasti, että tiloissa on vikaa. Eikö päinvastoin kiinteistönomistajan vastuulla ole taata, että tila on ehdottoman turvallinen ja terveellinen.

Vikaa on sekä ilmanvaihdossa että rakenteissa. llmanvaihtojärjestelmälle on vanhassa rakennuksessa alimitoitti, koneet ovat 80-luvulta.  Seinät  (lämpörappaus) ja katto ovat huonossa kunnossa. Keittiössä ilma ei vaihdu. Siellä on pulloilmiö. Lämpötila on liian korkea. Ikkunapuitteet olisi pitänyt ajat sitten vaihtaa. Jne.

Sitten toimitusjohtaja Slätis totesi, että jos Auroran koululla on sisäilmaongelmia mittailtu 10 vuotta, niin  eiköhän mittaaminen nyt riitä. Äkkiratkaisua ei kuitenkaan ole.   Hän antoi nopeassa tahdissa ohjeet, kuinka toimitaan:
- väistöön saakka tehdään kaikki, mitä voidaan: (1) katon ja seinän saumat tarkastetaan, (2) Ikkunanpuitteet kitataan, (3) kouluun hankitaan 19 sisäilmanpuhdistinta, (4) ilmanvaihtokanavien kuntoon varmistetaan.
- viestiä viedään eteenpäin, että uusiin rakennuksiin tarvitaan väljyyttä muiden koulujen väistöjen mahdollistamiseksi.
- tutkitaan myös, pitääkö koulun väistöä aientaa maaliskuusta 2014.

MYÖS koulu otti koppia. (1) Koululounaas  porrastusta levennettiin heti tänään  ja jonotus siirrettiin käytävään, jotta kouluravintolan hiilidioksimäärä vähenee, (2) Joka luokka pitää tästä lähtien tunnin välein pienen tuuletustauon. Ikkunat kunnolla auki.

ILTAPÄIVÄLLÄ alkoi  jo tapahtua. Saimme aikataulun ilmanpuhdistimien hankinnasta. Ensimmäiset tulevat jo ensi viikolla. Koululle tuli myös mies mittaamaan koulun ilmanlaatua. Ja sain myös soiton, että keittiön tilannetta tullaan pian katsomaan.

SIKSI kuvan mies hymyilee.

maanantaina, elokuuta 27, 2012

Kesän viimeinen viikko?

Oittaa. Oittaa...Oi lämpimiä kesäpäiviä. Oi lapsuuden
kesiä.
SIINÄKÖ se oli? Kesä. Vai oliko sitä ollenkaan?
Minusta kesä on upein vuodenaika, ja hiukka tällainen, pian päättyvä suvi kaihertaa. Valo- ja lämpöannos jäi vajaaksi. Tulisipa  vielä oikein intiaanikesä!

Pahalta kuitenkin näyttää. Syksy syöksyy päälle. Tänäänkin satoi kuin saavista. Mutta ehkä se auttaa meitä aikuisia keskittymään työtekoon ja lapsia koulunkäyntiin?

PÄIVÄ oli pitkähkö, olin koululla klo 8-16 ja päälle iltatöitä. Ja tahti kiivas. Mutta saatiin jotain aikaankin. Lukuvuoden tapahtumakalenteri, työryhmä- ja vastuualuejako ovat työn alla. Ensi viikoksi valmistuu myös kerhotarjotin.

PÄIVÄN iloisin uutinen oli, että huomisaamuna koululle tulee iso porukka  ammattilaisia keskustelemaan sisäilmaan liittyvistä asioista. Toiseksi iloisin uutinen oli, että voimme toteuttaa yhdessä Koti ja Koulu ry:n kanssa uudenlaisen vanhempainillan. Wilmasta löytyy seuraava tiedote:


Hyvät Auroran oppilaitten huoltajat!
Järjestämme tänä syksynä perinteisen Aurora-seminaarin sijasta koko koulun yhteisen vanhempainillan keskiviikkona 12.9 klo 17.45-20.15. Tapahtumassa on aikuisille kolme osaa:
(1) Klo 17.45- 18.05 Rehtorin tietoisku hyvästä opetuksesta ja sitä tukevista tuen muodoista yleisesti ja erityisesti Aurorassa
(2) Klo 18.15- 18.55 "Suunnistusrata", jossa on sopiva määrä kiinnostavia pysäkkejä.
(3) Klo 19.00- 19.30 Oman luokan vanhempien ja opettajien tapaaminen
(4) Klo 19.30- 20.15 Pihajuhla, jossa esiintyy oikea orkesteri. Kahvitarjoilun hoitaa Koti ja Koulu ry-

Niille koulumme oppilaille, jotka haluavat tulla mukaan, on tarjolla oma, jännä ohjelma:POSTIKORTTEJA TROPIIKISTA! Tässä tietoa siitä:

Hyppää mukaan lomalennolle!

Espoon kaupungin kehittämishankkeen draamaopetus järjestää Auroran koululla yhdistetyn pihajuhlan ja vanhempainillan ke 12.9.2012 klo 17.45-20.15.

Vanhempien kohdatessa opettajia saavat lapset tutustua erilaisiin lomaviettotapoihin surffauksesta postikorttien tekoon ja rantapalloiluun (klo 17.45-19.30) Syyskuisen illan päättää vanhempien, lasten ja opettajien yhteinen hetki pihalla pienen tarjoilumyynnin ja elävän musiikin merkeissä. Juhlaan voi pukeutua teeman mukaisesti esimerkiksi aurinkolasein ja hellehatuin. (19.30-20.15)
Sateen sattuessa tapahtuma järjestetään sisätiloissa.

Tervetuloa!
Iloisin lomaterveisin:
Anna Rosendahl ja Sonja Myllymäki
Teatteri-ilmaisun ohjaajat
Espoon kaupungin kehittämishanke

PYYDÄMME  tapahtumaan ennakkoilmoittautumista (sekä vanhemmilta että lapsilta), jotta kaikki sujuu hyvin. Lähetämme joka kotiin tiistaina ilmoittautumislomakkeen.

Yhteistyöterveisin
Auroran väki

sunnuntaina, elokuuta 26, 2012

Aikaa työlle- vieläkö ehdimme opettaa? Keskustelutilaisuus 18.9.

Tilaisuuden puheen-
johtajana on  Sanna
Lauslahti
, kansanedustaja,
sivistysvaliokunnan
jäsen Espoosta. 
Keskustelutilaisuus opettajien työajasta

OPETTAJAN työ on muutoksessa - on ollut jo pitkään. Kuntahallintoa ohennettaessa tehtäviä on valutettu kouluille melkoisesti. Tänään  rehtorin työpöydällä saatetaan tehdä päätöksiä, jotka aikaisemmin allekirjoitti Presidentti.

90-luvun lopulla puhuttiin ns. toisen asteen työn lisääntymisestä. Työntekijä tekee tänään oman työnsä mutta saa harteilleen myös sen suunnittelun ja arvioinnin. Työn laajenemisella on toki paljon ammattia rikastuttavia vaikutuksia- mutta myös varjonsa. Työhön ja siihen lisättyyn toisen asteen työhön on käytettävissä vain työhön varattu työaika. Työaikaa ei ole riittävästi lisätty.

UUSIN muutos, joka on vaikuttanut opettajan työhön, on perusopetuslain uudistaminen pari vuotta sitten. Kouluihin tuotiin ns. kolmiportaisen tuen idea (jota oma opetuspäällikkömme kutsuu kolmen alueen tuen malliksi). Karkeasti tiivistettynä kysymys on siitä, että siirtoa erityisluokkiin ja erityiskouluihin on haluttu vähentää ja hidastaa lisäämällä opettajille ja koululle velvollisuuksia kokeilla ensin kaikkia kouluntason tukikeinoja. Vuonna 2011 erityisoppilaiden kasvun määrä olikin pysähtynyt 8,1 %:iin.

Kirsi Ihalainen


UUDESTA tukiajattelusta on tässä blogissa useita lastuja, jos kiinnostaa:
Tapio Erma

PARIN viikon kuluttua otsikon teemasta järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus Espoon valtuustotalolla.  Nimittäin...


Eteläisen Suomen eritysopetus ry ja Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden



Sari Karjalainen

Aikaa työlle - vieläkö ehdimmekö opettaa?


Aika: tiistai 18.9. kello 17.30 – 20.00.  

Paikka: Espoon kaupungin valtuustosali, Espoonkatu 5, Espoon keskus


" Opettajien työhön on uuden perusopetuslain ja kolmiportaisen tuen käyttöönoton myötä tullut uusia, aikaa vaativia tehtäviä. Työtehtävien ja työajan yhteensovittaminen puhuttaa opettajia. 

Tapahtumamme Espoon valtuustosalissa tarjoaa myös interaktiivisen mahdollisuuden mielipiteen ilmaisemiseen muuttuvasta opettajan työkuvasta. 67 ensimmäisenä ilmoittautunutta pääsee ottamaan kantaa 

Minna Grönblom

väittämiin valtuustosalin äänestyslaitteilla. Yleisöllä on mahdollisuus esittää 1-3 minuutin mittaisia puheenvuoroja alustusten pohjalta. Illan alustukset ja kommentit kirjataan muistioksi, joka toimitetaan PKS-seudun opetustoimeen työnantajille ja päättäjille sekä opetusministeriöön."


Opetuksen ammattilainen, tervetuloa keskustelemaan ja vaikuttamaan!






Tersesia Volotinen

OHJELMA


17.30 Kahvitarjoilu/ buffetti, valtuustosalin ala-aula

18.00 TervetuloaKirsi Ihalainen, erityisluokanopettaja, Eteläisen Suomen erityisopetus ry. pj. Helsinki

18.05 Toteutuuko uuden perusopetuslain hyvä tahto ja oppilaan tukeminen koulun arjessa? Sanna Lauslahti

18.20 Mitä opettajalta odotetaan ?

* Mitä työnantaja odottaa opettajan tekevän? Tapio Erma, hallintopäällikkö, Espoon kaupunki

Pirita Hellberg
* Tutkittua tietoa Sari Karjalainen, konsultoiva erityisopettaja, erityisopetuksen lm, Espoo

* Erityisopettajien työajan seurantaa, Minna Grönblom, eo, Espoo ja Teresia Volotinen, eo, Espoo

* Vantaan erityisopettajien kokonaistyöaikakokeilu, Pirita Hellberg, pääluottamusmies, Vantaa

* Faktaa opettajan työajasta, Jaana Alaja, pääluottamusmies, Helsinki

Jaana Alaja


Ilmoittautumiset

Ilmoittautumiset ja pyynnöt kolmen minuutin valmistelluista puheenvuoroista yhdistyksen sihteerille sähköpostitse paivi.ridanpaa-tolvanen@vihti.fi  17.9.2012 mennessä. Lisätietoja Kirsi Ihalainen 040- 33 49 22.


PS. Minäkin olen keskustelussa mukana.  Olen luvannut toimia interaktiivisten osioiden  moderaattorina. Pannaan sanaa kiertämään!




lauantaina, elokuuta 25, 2012

Terveisiä Jyväskylästä



JYVÄSKYLÄSSÄ, suomalaisen sivistyksen kehdossa, järjestettin kasvatus- ja opetusalan suurtapahtuma KEOS.  Tapahtuma on kaksipäiväinen, "pikku-Educa" lasten ja nuorten parissa työskenteleville.  Perjantaina paikalle odotettiin noin 400 osallistujaa, ja lauantaiksi peräti 2000! Minut oli pyydetty mukaan tuohon ekaan päivään.
Taksi ja VR veivät matkasaarnaajaa yhteensä
kahdeksan tuntia edes takas.  Herätys 4.45 ja
 kotona klo 21.30. 

TAPAHTUMAN pääteemana  oli lasten ja nuorten hyvinvointi ja turvallisuus. Teemaa tarkasteltiin muun muassa johtamisen, pedagogiikan sekä kasvatus- ja nuorisotyön näkökulmista.   Ohjelmassa oli  asiantuntijapuheenvuoroja, luentoja, työpajoja, tietoiskuja, hanketori, tutkimus- ja hanketoimintaa esittelevä posterinäyttely sekä kaikille avoin oppimateriaali- ja myyntinäyttely. Tapahtuman pääorganisaattorina oli Educluster Finland- firma, joka levittää suomalaista kouluosaamista  mm.  arabimaihin. Myös mm. OAJ oli aktiivisesti mukana.

Erityisesti lauantaina- joka on opettajille VESO-päivä- näkyvillä on monipuolisesti keskisuomalaista osaamista. Pitkä päivä (klo 8.30- 16) tarjoaa esitteen mukaan paljon vaihtoehtoista ohjelmaa eri kanavilla.

Messupaikkana on Jyväskylän Paviljonki,
joka on aivan juna-aseman välittömässä läheisyydessä.
Tilat ovat avarat ja tekniikka tosi ok.
PERJANTAIN osuuden avasivat perinteiseen tapaan juhlapuhujat. Avauspuheenvuoroissa  oltiin toisaalta ylpeitä Jyväskylän sivistysperinteestä, mutta toisaalta myös huolissaan julkisen sektorin resursseista. Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ei helpotusta ole luvassa.

Avauspuheita seurasi sitten  paneeli otsikolla The Shine of Finnish Education - Every Student is a Star? Meitä keskustelijoita oli neljä: professori Jouni Välijärvi, opetusneuvos Heidi Peltonen (OPH), lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja minä. Puheenjohtajana toimi liiketoimintajohtaja Elise Tarvainen. Paneeliin oli varattu aikaa 75 minuuttia, ja se käytettiin. Teemoja oli kolme: 1) yksilöllisyys vs. tasa-arvo, 2) Koulujen pahoinvointi ? ja 3) Keinoja, joilla voi lisätä konkreetisti lasten hyvinvointia.

Elise Tarvainen ja taulu, jolle piirrettiin paneelin ideat
talteen.

Kuinka sovittaa yhteen yksilöllisyyden vaatimus ja tasa-arvo?

PANEELI oli  yksimielinen Välijärven kanssa siitä,  että toisten oikeudet muodostavat yksilöllisyyden luontevat rajat. Itse seison edelleen J.E. Salomaan mainion persoonallisuuskäsitteen takana: Persoona on enemmän  kuin yksilö, hän on yksilö, joka ymmärtää velvoitteensa yhteisölleen. Jotenkin noin.

Ihan paratiisia koulusta ei jokaiselle haluttu. Ei ainakaan käärmettä: sosiaalista myrkyllisyyttä, kuten Pelkonen asian ilmaisi.

Nostin esiin jokaisen oikeuden onnistua- ja sen, että kaikki eivät onnistu samoissa asioissa. Minusta perusasioiden oppiminen tulisi varmistaa vaikka "korvasta vetämällä", kuten professori Jukka Sarjala asian aikanaan ilmaisi. Mutta koulun pitäisi myös olla kuin seisova pöytä, täynnä kasvun tarjoumia. Koulun  tulisi olla onnistumistehdas - tai kuten opettajamme Kaija Kuivanen uuden Auroran suuntaa on hahmottanut: pedagogisesti esteetön.

Koulujen pahoinvointi?

PANELISTIT saivat eteensä tuoreen Keskisuomalainen- lehden lööpin, jossa kerrottiin oppilaasta, joka oli siirretty kotiopetukseen kiusaamisen vuoksi. Kaikki olimme samaa mieltä: kiusaamiseen on puututtava. Kenenkään ei pitäisi jäädä vaille koulun tuomaa lisäarvoa kiusaamisen vuoksi.

Paneelin anti kuvina. Tosi hauska idea. Klikkaamalla kuva hieman
suurenee.

Sitten sanoin sitten suorat sanat medialle, erityisesti iltapäiväskandaali- lehdille:  On vastuutonta jatkuvasti kaivaa esiin ilkeitä ja negatiivisia asioita koulusta. Ne vääristävät tapaamme tulkita maailmaa.  Esitin, että Suomessa tulisi käynnistää laaja koulun ja sivistyksen edistämisliike, joka lähtisi samoin kuin 1800-luvulla tukemaan kansallista kouluamme.

Aula korosti, että lapsia kannattaa kuunnella. Heiltä tulee paljon viestiä etteivät aikuiset välitä. Kiusaamiseen puuttuvaa KiVa-ohjelmaa kiitettiin.  Yhteisöllisyyteen uskottiin.

Mitä konkreettia kukin lupaisi tehdä?

PANEELI päättyi lyhyeen kierrokseen, jossa jokainen sai kertoa, miten voisi konkreetisti edistää lasten hyvinvointia. Kaikilla oli keinoja. Kerroin, kuinka tärkeää minusta on jokainen pienen lapsen iloinen kohtaaminen. Lupasin soittaa ensi viikolla vielä useammin hanuria lapsille! Aula lupasi viedä hyvinvoinnin viestiä moniin edessä oleviin tapahtumiin ja Peltonen alkavaan ops-työhön.

Iltapäivän  luento pedagogisesta hyvinvoinnista

Rehtori Kirsi Ruoppila
LOUNAAN (oikein maittava) jälkeen, ohjelma jakaantui kolmeen kanavaan (siis kolmeen saliin, joissa oli eri ohjelma).  Yhden teemana oli hyvinvoinnin johtaminen, toisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi.  Minut oli kirjattu mukaan kolmanteen: pedagoginen hyvinvointi.

Wolmarin salin ohjelman avasi erityisasiantuntija Sirpa Oja, joka kuulutti luennoitsijat ystävällisesti kehään. Ensimmäinen alustuksen piti  Huhtarinteen koulun rehtori Kirsi Ruoppila. Otsikkona oli "Prosessit, resurssit ja arvot- pedagogisen hyvinvoinnin rakentamisen haasteista".
Vaikessa olosuhteissa toimii upea koulu, jossa on selkeät rakenteet ja rehtorista tarttuva  iloinen meininki.

MINULLE oli varattu aikaa 45 minuuttia.  Virallisesti otsikko oli "Pedagoginen hyvinvointi koulussa- yhteisötaidetta kuntaresursseilla?"  Jatkoin paneelissa esiin nousseita teemoja. Miksi 90 % suomalaistytöistä osaa matematiikkaa hienosti, mutta vain 10 % heistä uskoo osaavansa? Onko syynä osaamisen korostuminen onnistumisen sijasta? Opimmeko hampaat irvessä? Miksi koululaiskulttuurimme halveksii koulumenestymistä? Onko sillä väliä, kumpaa koulu suosii: yksin  onnistumista vai yhdessä onnistumista?

video

Jäsensin opetustapahtumaa (yllä diat)  Herbartin ja Köhlerin peruselementtien pohjalta. ja korostin, kuinka näihin malleihin sisältyy iso oivallus: välittämisen, kunnioittamisen, pedagogisen rakkauden osuudesta oppimiseen. Meidän olisi raivattava tilaa kiintymyssuhteiden rakentamiselle luokkayhteisöön. Tuoreiden tutkimusten mukaan (Jarkko Hautamäki) hyvinvointi ja oppimistulokset korreloivat vahvasti keskenään Luento alkoi Jukka Jokirannan "Pelkuriopettaja"-clipsillä ja päättyi "Sohvi"-clipsiin.

JOUDUIN poistumaan kahvitauon jälkeen. Harmi, sillä kanavalla oli vielä kiinnostavia esityksiä: erityisasiantuntija Auli Dahlströmin otsikko oli "Ryhmällä on väliä- turvallisuuden tunne oppimisen edellytyksenä" . Professori Päivi Atjonen luennoi sokerina  pohjalla teemasta "Jotta lyötyä ei lyötäisi- voimaannuttavan  oppilasarvioinnin eettisiä perusteita."

Sitten pieni kävelylenkki Jyväskylän keskustassa, hieman suolaista ja sitten junaan. Hyvällä mielellä. Uusia ajatuksia ajatellein mielin.


perjantaina, elokuuta 24, 2012

Viikon 35 ohjelma

VIIKKO 34

Takana hyvä viikko. Taksikyydeissä oli edelleen harmittavia ongelmia. Samoin tulostuksessa. Lukkarit saatiin  luokkien osalta valmiiksi. Uuden Auroran suunnittelu nytkähti liikkeelle: Uusi Aurora on pedagogisesti esteetön.

VIIKKO 35


Kaikki luokat toimivat lukujärjestyksen mukaan. Suomi-2 opetus alkaa asteittain. Meillä ei ole vielä uutta kouluterveydenhoitajaa. Psykologin pestin jatko selviää alkavalla viikolla. Tämä on elokuun viimeinen viikko. Goodbye kesä! Skidi- ja sinimix-ryhmät aloittavat toimintansa.

Maanantai 27.8. 
Kaikilla koulua klo 9-13.30 (4 tuntia) lukujärjestyksen mukaan.  Opettajilla  AI! eli aamuinfo klo 8-9 (erillinen asialista viikonloppuna emailissa). Tiimit kokoontuvat klo 13.30-14.30.  OHR jatkaa klo 15:een (Tokaluokan opettajat huom!).TS-Nina paikalla. Iltakäyttö alkaa. Koti ja koulu ry:n  kokous (avoin kaikille)  ma 27.8 klo 18.30   taukotuvassa koululla. (Brian Epstein kuoli vuonna 1967)

Tiistai 28.8. 
Koulua lukujärjestyksen mukaan.  Avustajien info poikkeuksellisesti  tiistaina klo 10. Tsekataan tilanne.

Keskiviikko 29.8.
Koulua lukujärjestyksen mukaan.  EI Avustajien infoa klo 10. TS-Katri paikalla 1-4-tunnit. Auroran aikuisten salivuoro klo 17-19. Rehtori vuosilomalla (ja aamulla silti virastossa kokouksessa). Beatles piti viimeisen konserttinsa San Franciscossa vuonna 1966

Torstai 30.8.
Koulua lukujärjestyksen mukaan. Postipalaveri klo 9.50.  Johtoryhmä klo 12. TS-Nina paikalla 1-4 tunnit.  Rauli Badding Somerjoki syntyi vuonna 1947 (65 vuotta sitten).

Perjantai 31.8.
Koulua lukujärjestyksen mukaan. Rehtorilla Uuden Auroran rakennnushankkeen kokous klo 11.30- (?).  Diana, Walesin prinsessa kuoli 1997 (15 vuotta sitten).

torstaina, elokuuta 23, 2012

Flunssa jatkuu mutta jatkukoon...

Lukkarit alkavat olla valmiita.
KÄVIN tänään koulun jälkeen apteekissa hakemassa rohtoja yhä jatkuvaan kuumeettomaan räkäflunssaan.  Olo ei ole ihan kotoinen, mutta painetaan, vaikka tehot ihan riitä :-)

LUOKKIEN lukkarit saatiin tänään 99%:sti valmiiksi. Suomi2- ryhmät muodostettiin nekin.  Johtoryhmä pohti työryhmiä ja mm. leirikoulukorvausasioita. Ensi viikolle jää vielä eräiden erityistehtävien jakoa.

PÄIVÄN iloisin asia oli Auroran pihajuhlan (12.9) suunnitteluhetki innostavien nuorten ilmaisutaiteen opiskelijoiden kanssa.  Perästä kuuluu ja pian.

PÄIVÄN shokki-uutinen oli, että ns. Henkka (aika kallis hallinnon tietojärjestelmä) pannaankin telakalle. En viitsi sanoa tämän enempää.

Toinen surkuhupaisa uutinen koski Auroran koulun sisäilmamittausten tekemistä.  Saamani vastaus  sai vain adrenaliinin nousemaan.  Joten senkin osalta on viisaampaa, etten kirjoita yhtään enempää.

PIDÄN huomenna vuosilomapäivän. Ne on kuulema pidettävä. Rästissä on pitämättömiä aikaisemmiltakin vuosilta. Tuttuun tapaan käytän sen ideoiden jakoon, tällä kertaa Jyväskylässä. Teemana on pedagoginen hyvinvointi.

keskiviikkona, elokuuta 22, 2012

Haipakkaa pukkaa

6c:n Aino ja Otso lukivat Koulurauhan julistustekstin.
TÄNÄÄN keskiviikkona pidimme (vihdoin) oman Koulurauhan julistus-tilaisuutemme.  Ohjelmassa oli yhteislaulua kaveruudesta, itse julistus ja Kiva-toiminnan lyhyt esittely sekä loppulaulu. Elokuun kasvatusteemana on kaiken kiusaamisen vastustaminen.

"Aurorassa kaikilla on koulurauha koko koulun lukuvuoden ajan.  Aurorassa ei tapella. Aurorassa ei edes leikkitapella. 
Ketään ei lyödä, ketään ei tönitä, ketään ei haukuta, ketään ei uhkailla. 

Kaikilla on oikeus käydä koulua rauhassa. 
Kaikilla on oikeus tehdä parhaansa oppiakseen uusia asioita. 
Jokaiseen koulurauharikkomukseen puututaan. 
Jokainen kiusaamistapaus tutkitaan ja kirjataan. 
Väkivallasta seuraa aina rangaistus."  

Kiirettä, kiirettä...

JOTAIN pitäisi tehdä sille, ettei elo- ja syyskuuhun pakkautuisi tällaista määrää hoidettavia asioita. 

Olen mukana virallisessa mutta alustavassa kokeilussa, jossa kehitetään rehtoreille uutta työaikamallia. Testamme seurantyökalua, jonka on kehittänyt rehtori Paavo Kokkala

Kokelua tarvitaan, koska rehtorien työt  eivät näytä millään mahtuvan käytettävissä olevaan työaikaan. Meitä on nyt kolme rexiä, jotka seuraavat kaksi viikkoa tarkasti, mihin aika kuluu, ja kuinka paljon sitä kuluu.  

Ensimmäisen viikon yhteenveto ei ollut kivaa luettavaa.  Rehtoreilla on ns. kokonaistyöaika, jossa keskimäärin pitäisi päästä 38, 25 tuntiin viikossa. Kun oma seurantani näyttää 56,45 tuntia, kaikki ei ole hyvin.  Tällä viikolla olen flunssassa, joten pääsemme varmaan inhimillisimpiin lukuihin. Ensi viikosta alkaen mukaan tukevat vielä oppitunnit etukäteis- ja jälkitöineen. Huh. Jatkan ajankäytön seurantaa, vaikka sellaista määräystä ei ole annettukaan.

JOKU sanoo, että laiska töitään  laskee. Voi olla niinkin.  

Uuden Auroran toiminta-ajatus- aihio 20.8.2012


Uusi Aurora on pedagogisesti esteetön

Versio 1.1.

Tänään keskiviikkona on siis Auroran rakennushankkeeseen liittyvä suunnittelukokous, jota varten olemme pikavauhtia ideoineet uuden koulun toiminta-ajatusta. Olen yhdistänyt seuraavaan maanantai-istunnon esillä olleita ajatuksia ja opettajilta saamiani vinkkejä Lönnrootin tapaan. 

Täydennetään kuvausta juoksussa.  Kaikki komentit arvokkaita.

Pedagoginen esteettömyys tarkoittaa


  • Kasvatustavoitteen osalta: Kasvatusta omaksi, itseksi, joka ymmärtää riippuvuutensa ja vastuunsa toisista. Oppilaalla on valmiudet pärjätä koulussa ja myöhemmin elämässä.  Hän on humaani ja luova. Hän osaa, ajattelee ja tuntee. Hän on oman oppimisensa asiantuntija, joka näkee koulutiedon muovattavana  hyödykkeenä.
  • Opettajan osalta: Vapautta etsiä ja kokeilla, tehdä toisin ja itse ja yhdessä. Pedagogista vapautta ja vahvaa vastuuta.
  • Oppilaiden osalta: Oikeutta oppia omalla tavalla niin, että hänen on työrytminsä otetaan huomioon. Mahdollisuuksia  innostua itseä kiinnostavista asioista. Oikeutta olla lapsi. Oikean kokoista vastuuta itsestä ja muista. Osallisuutta.
  • Opetuksen  ja kasvatuksen osalta: Hyviä koulupäiviä, joihin osuu oppimaan sytyttäviä  onnistumiskokemuksia ja kasvua tukevaa tahdikkuutta. Monipuoliset opetustilanteet luovat pohjaa kehittymiselle ja auttavat  ymmärtämään erilaisisia ihmisiä, elämänpiirejä, tieteenaloja, kulttuureja ja  taiteita. Tarvitaan monipuolisia työtapoja:   leikkiä, taidetta, seikkailua, liikuntaa, sosiaalista yhteistoimintaa ja paneutuvaa opiskelua. Tukea sille, että jokaisella olisi mahdollisuuksia löytää itseä energisioiva harrastus.
  • Tuen ja ohjauksen osalta: Pyrkimystä poistaa oppimisen ja kasvun esteitä ajoissa ja tehokkaasti. Kokonaisvaltaisen tuen ideaa.
  • Kouluyhteisön osalta: Yhdessä suunnittelemista, tekemistä ja elämistä. Avoimuutta, kohtaamis- ja osallistumismahdollisuuksia, monentason kasvatuskumppaanuutta, kaikkien  korrektia huomioonottamista ja fiksuja kompromisseja.
  • Koulun toimintakulttuurin osalta: Kokeilevaa ja  turvallista otetta koulutyöhön, monenlaisuuden sietoa ja hyötykäyttöä,  joustavia ja harkittuja rakenteita ja käytänteitä. Myönteistä, oppimaan kannustaa ilmapiiriä. Koko koulun kasvatusvoimaa.
  • Tilojen ja välineiden osalta: Riittäviä, joustavia, terveellisiä, turvallisia, miellyttäviä ja tarkoituksenmukaisia tiloja, jotka ovat avoimia myös kylän lasten, nuorten ja aikuisten vapaa-ajan toiminnalle. Koulu on kohtaamispaikka. Tilojen monipuolinen käyttö on mahdollista, kun rakenneratkaisut ovat joustavia. Toimivia, monipuolisia välineitä. Riittäviä resursseja.  Realisia ja  virtuaalisia oppimisympäristöjä


tiistaina, elokuuta 21, 2012

Luokanopettaja-lehti 3/2012 oikolukuvaiheessa

LUOKANOPETTAJA-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Syksyn ensimmäinen lehti lähtee tilaajille syyskuun puolivälissä.

Luokanopettajaliiton hallitus on varannut rahat 36 sivuun. Siihen mahtuu. Uusina kolumnistina aloittavat  Opetushallituksesta vasta eläkkeelle jäänyt Jorma Kuusela, sekä aviopari Liisa Raina ja Rauno Haapaniemi Sipoosta. Minna Hautojärvi ja Juhani Vahtokari  ovat palannut "kehiin". Hienoa.

Muita kirjoittajia ovat  Tuula-Maria Ahonen, Matt Caine, Pekka Elo, Jiri ja Hanna Haapamäki, Jatta Heikkinen, Jouni Hörkkö, Pekka Iivonen, P. Johannes, Eeva Kronqvist, Johanna Pelkonen, Vesa-Matti Sarenius, Matti Sippola, Harri Sandborg, Piia Suhonen, Inger Sundblad ja Tapio Toivanen

Päätoimittajalta on tässä numerossa vähän liikaa juttuja.

Perinteisesti: teemoja ei kannata paljastaa, etteivät kilpailijat varasta :-) Mutta mukana on virikkeitä sekä ajattelulle että käsille. Ja rohkaisua edunvalvontaan sekä kuntavaaleihin.

Flunssa liikkeellä. Ja täitä.

Auroran oppilaat saavat uuden kiipeilytelineen.  Rakennustyöt vievät
muutaman päivänn. 
NENÄ valuu ja kurkku on karhea ja kipeä. Flunssainen olo, mutta vähän pakko painua töihin.  Muuten suma seisoo.

Vietin suurimman osan ajasta konttorilla koneen ja paperipinojen äärellä.  Tartutan vähemmän näin.

Tänään oli tyypillinen silpputehtäväpäivä.  Monia muutaman minuutin hommia.
Mutta myös paljon mukavaa. Yksi opettajistamme keksi uudelle koululle sloganin "Uusi Aurora on pedagogisesti esteetön".  Mitä ajattelette? Koululla piipahtanut opetuspäällikkö Ilpo Salonenkin otti siihen kantaa.

Sähköposti tukkiutuu tavan takaa. Kaikki haluavat lähettää ohjeita  kouluille yhtä aikaa. Iltakäytössä siirrytään näköjään käyttäjien itsevalvontaan.  Käyttöä on viisi iltaa viikossa. Koulun henkilökunnan urheiluryhmä sai käyttövuoron keskiviikoksi klo 17-19.  Uintilistatkin tulivat.  Me uimme maaliskuun alusta toukokuun alkuun Leppävaarassa.
Ekaluokkalaisia syömässä kummiensa kanssa kouluravintolassa.
Isot rauhoittavat pieniä ja päinvastoin. 

AURORASSA ei siis nyt (toistaiseksi) ole kouluterveydenhoitajaa. Soitin kiukkuani tärkeälle poliitikolle. Anun viimeisiä virkaterveisiä oli, että täitä on taas liikkeellä. Nyt lasten ei pitäisi vaihdella hattuja tai kyhnätä päät yhdessä. Vanhempien kannattaa aika ajoin tutkailla lastensä päitä, jos sieltä löytyy täitä, eikun apteekkiin ja hoitamaan vaiva pois.

Soitin valituspuhelun myös koulumme ATK-laitteista. Meillä on ollut tulostusongelmia jne. jo useita kuukausia, eikä asioita saada kuntoon. Sain paluupostissa kirjeen, joka oli lähetetty laitteiden kunnossa olosta vastaavalle firmalle. Tanks.

maanantaina, elokuuta 20, 2012

Toinen kouluviikko. Aurinko paistaa!

Erityisopettaja Sari Karjalainen vastailee kysymyksiin.
ETELÄ-KOREAN suurlähetystöstä soitettiin jokin aika sitten ja pyydettiin lupaa tulla tutustumaan Auroran kouluun. Tottakai. Tänään meillä oli sitten 13 vierasta toiselta puolelta maapalloa - ja lisäksi kaksi toiselta, mutta vastakkaiselta puolelta: Brasiliasta.

OHJELMA oli "perinteinen". Aluksi johdantoluento dioineen,  sitten piipahduksia luokkiin (mm. Timon heimojuttuun), Kaitsun herullinen koululounas (Pasta Bolognese), JJ:n teatterikerho, Siestan seurantaa, jutustelua opettajien kanssa, yhteenveto ja takaisin bussille.

TOINEN kouluviikko alkoi aurinkoisissa merkeissä. Paitsi, että taksit kulkivat miten sattui. Paitsi, että tulostus sujui, miten sattui. Koulun kone kuitenkin käynnistyy osa kerrallaaan. Vääjäämättä.

Aamupalaverista suurin osa käytettiin uuden Auroran toiminta-ajatuksen ideointiin. Iltapäivällä tiimit kokoontuivat, ja niiden päälle OHR kuuli ekaluokkien opettajien huolia ja ilon aiheita. Hieno päivä.

sunnuntaina, elokuuta 19, 2012

Koulun vika?


LUOKANOPETTAJA Maarit Korhonen on kirjoittanut ärhäkän pikku kirjan "Koulun vika?". Se on eräälainen pragmaattinen rinnakkaisteos dosentti Jari Salmisen teokselle "Koulun pirulliset dilemmat". Viesti on sama. Koulu ei pysty pitämään lupauksiaan.

Kirjan henkilöt

Kirjan henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta taustalla lienee oikeita ihmisiä. Päähenkilöitä on 6-7. Opettaja ja kuusi nimeltä mainittua  oppilasta, osa perheineen. Muu maailma on ikäänkuin häivytetty kuvasta.  Kirjassa vilahtaa nimettömiä opettajia ja työntekijöitä.

Opettaja
Kirjan minä on opettaja. Hän voi olla kirjoittajan alter ego, mutta hahmo voi olla myös fiktiivinen. Tämä opettaja on työlleen sitoutunut ja  monipuolisesti osaava. Hän puhuu taitavasti yksittäiselle oppilaalle ja ryhmälle. Hän on mainio esimerkki assertiivisyydestä, myös suhteessa vanhempiin. Opettajien ei tarvitse hänen mukaansa sietää mitä vaan. Tämä opettajan  tietää, mitä tekee - ja on myös itsekriittinen. Hänen opetusnäkemyksensä on  eettinen. Hänellä on huumorintajua.

Opettaja kaipaa menneitä aikoja ja kauniisti käyttäytyviä lapsia. Tämän päivän lapset on ympäröity asioilla, joista aikaisemmin 10-vuotias ei tiennyt mitään. Opettajan on vaikea hyväksyä tapaa, jolla perheet nykyään elävät. Alkoholin hän kieltäisi lasten elämästä kokonaan. Hän huomaa terävästi, kuinka erilaisista oloista lapset tulevat. Hän kantaa kyllä  huolta jokaisesta oppilaasta, mutta oikeasti iloa hänelle tuottavat lahjakkaat oppilaat.

Opettajalla ei ole kirjassa nimeä. Oletan, että hän on nainen. Sitä ei kerrota.  Opettajalla ei ole perhettä, eikä muuta elämää kuin koulu. Hänellä ei ole koulussa ystäviä- niin luen. Kahviseuraa kyllä. Hän on lonely rider.

Oppilaat
Kirjan koulussa on monenlaisia oppilaita. Korhonen jakaa heidät maahanmuuttajiin, lastenhuollon asiakkaisiin, rikkaiden perheitten lapsiin ja sitten ihan  tavallisten perheiden lapsiin. Osa on lottovoittajia, koska he pystyvät oppimaan sekä näköaistilla että kuuloaistilla.  Osalla on tosi kovat arvot. Osa ei osaa kuoria 11-vuotiaana mandariinia. Osa kuvittelee olevansa aikuisen tasolla.  Osa haluaa tehdä vain, mitä haluaa tehdä. "Onko pakko".

Tero
Tero elää äidin kanssa. He nukkuvat vierekkäin. Äiti kaataa Teron niskaan perheen taloushuolet. Rahaa ei ole, eikä ruokaa. Opettajan on opastettava äitiä.

Kari
Kari on perheensä älykkäin. Hänellä on maanantaisin hurja nälkä. Hän  on kirjan lastensuojelulapsi. Äiti tulee tapaamiseen koululle kännissä, ja opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen. Kari otetaan huostaan ja palautetaan myöhemmin äidilleen. Äiti menee naimisiin alkoholistin kanssa, ja näin Kari saa omalta luokaltaan sisarpuolen. Mummikaan ei voi auttaa, kun hänkin on humalassa.

Jessica
Jessica on upporikkaan  perheen lapsi ja anorektikko. Häneltä vaaditaan kohtuuttomuuksia. Päivät ovat täynnä vanhempien valitsemia harrastuksia.Motivaatiota pidetään yllä pitkillä ulkomaanmatkoilla.

Aisda
Aisda on suomea osaamaton maahanmuuttajaperheen lapsi, jolle ei synny aitoja ystävyyssuhteita. Perhe elää omaa suljettua kulttuuriaan.

Mikko
Mikko on lahjakas, hyvin käyttäytyvä oppilas.  Hänellä on aina tavarat mukana, läksyt tehty ja hän on perustyytyväinen. Sellainen, joka tuottaa opettajalle iloa. Mikon äiti on tervejärkinen yksinhuoltaja, luottaa poikaan ja antaa tälle mahdollisuuksia itsenäistyä. Äiti ja isovanhemmat kannustavat Mikkoa uintikisoissa.

Riku
Riku kai edustaa tavallisia lapsia. Hän siivoaa jälkensä ja toistenkin.

Vanhemmat
Korhosen kirjan tapahtumien perusteella  pääosa vanhemmista on kyllä outoja.  Joukossa ei ole yhtään  ehjää, fiksusti toimivaa perusperhettä.Vanhemmuus on yleisesti hukassa ja isät kateissa. Yöt ryypätään. Aamulla ei  jakseta herätä tekemään lapselle aamupalaa. Köyhissä perheissä lapsilla on samat likaiset vaatteet päällä viikosta toiseen.  Lapsilta lainataan rahaa, eikä  lainaa makseta takaisin. Eliittivanhemmille kelpaa vain kymppi.  Yksi äiti ajaa lastaan pois kotoa- onneksi opettaja puuttuu tilanteeseen. Yhteistä on, että paria lasta lukuunottamatta, kaikissa perheissä lapset voivat huonosti. Kirjan sivulla 25 opettaja tosin kirjoittaa, että suurin osa vanhemmista pitää huolta lapsistaan ja on kiinnostunut heidän koulunkäynnistään.

Koulu
Kirjan koulussa on 300 oppilasta. Koulussa tuntuu olevan varsin paljon resusseja tukitoimiin. Heillä on jopa maahanmuuttajille tarkoitettua tuettua historian opetusta. OHR toimii. Aikuisia on paljon, mutta työn koordinointi ei toimi. Jopa seitsemän opettajaa pyörii jonkin oppilaan ympärillä. S2- opetus on väärinjärjestetty. Oppilaita viedään luokasta sinne ja tänne. Meteli ruokalassa on kova. Kalapuikkoja saa syödä vain kaksi.Normaalia ohjelmaa keskeyttävät kaikenlaiset sirkusesiintyjät. Sijaisjärjestelyt toimivat vain osittain. Kehityskeskusteluista vanhempien kanssa ei makseta palkkaa. Wilma on täynnä turhia tiedotteita.  Koulurakennus on homeessa, eikä kukaan oikeasti tee asialle mitään. Salassapitosäädökset estävät järkevän toiminnan ja huolenpidon.  Kollegat lipsuvat sovituista säännöistä. Ovat epäpäteviä- eivätkä kaikki edes osaa Suomea. Kaupunki on lakkauttanut säästösyistä stipendit, mutta opettaja hankkii itse rahat. Syyslukukausi on vääränmittainen. Kouluun tuodaan uudistuksia, jotka eivät tuo työhön mitään uutta. Lahjakkaisiin lapsiin ei resussoida mitään. Kirjan opettaja  tuntuu olevan ainoa, joka ymmärtää ja oikeasti osaa.

Kirjan kirjoittajasta Maarit Korhosesta 
Kuva on muokattu camera+
ohjelmalla kirjassa
olevasta Ville Sutisen
ottamasta valokuvasta.
Kirjan kirjoittanut Maarit Korhonen on toiminut opettajana 30 vuotta Turussa, Espoossa ja Helsingissä. Hän on nähnyt uransa aikana, kuinka  lapset, vanhemmat ja koulu  ovat muuttuneet. Lapset epäkohteliaammisi. Yhä useammalla on ADHD- tai ADD-diagnoosi. Vanhemmat itsekkäämmiksi. Opettajan rooli on muuttunut. Ennen opettaja opetti lapsia, nyt myös vanhempia. Koulut ovat hukanneet perustehtävänsä, ja siellä pyörii liikaa ihmisiä.

Koulun vika? -teos on saanut melkoisesti huomiota. Antamissaan haastatteluissa Korhonen on ollut huolissaan  siitä, että  vain 30 prosenttia oppilaista tulee luokkaan siinä tilassa, että he ovat valmiita oppimaan ja heillä on hyvä olla. Lasten eriarvoistuminen on lisääntynyt. Toiset matkustavat ulkomailla, toiset  eivät saa kotona edes  ruokaa. Vanhemmuus on hukassa.  Lapsen koulunkäynti kiinnostaa vain harvaa.  Korhonen vaatii, että koulu olisi rauhoitettava opettamiselle. Siihen kuluu hänen työpäivästään nykyisin 30 prosenttia. Kouluihin ei pitäisi tuoda yhtään uutta projektia tai tiimitavoitetta. Vierailijoilta hän sulkisi ovet.

KORHOSEN  kirja on ärhäkkä, terävä ja rohkea. Se kuvaa  pahoinvoivaa koulua, jossa yksittäinen opettaja taistelee yksin hyvän ja oikean puolesta. Kirja on inhorealistinen ja  kriittinen.  Jostain syystä se saa  minut kovin surulliseksi.

Uuden Auroran toiminta-ajatus

KOULUSUUNNITTELUSSA halutaan, että uudella koululla olisi toiminta-ajatus, joka otetaan huomioon rakennuksessa, tiloissa jne.

Wanhan Auroran toiminta-ajatus on ollut "Ei koulua vaan elämää varten" (Non scholae, sed vitae discimus). Tuon toiminta-ajatuksen mukaisesti olemme pyrkineet kriittisesti arvioimaan koulun käytänteitä ja etsimään uusia, parempia tilalle.

NYT  kun koulumme rakennushanke nytkähtää eteenpäin, on oikea aika pohtia, pitäisikö toiminta-ajatusta kirkastaa tai päivittää. Haastan kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan ideointiin.

Tämän lastun aluksi ensin hieman toiminta-ajatus-käsitteen määrittelyä ja sitten virikkeeksi netistä poimittuja koulujen ilmoittamia toiminta-ajatuksia ja lopuksi vielä tarkemmin Aurorasta.

Mitä toiminta-ajatus tarkoittaa?

Toiminta-ajatus on lause, joka kertoo ytimekkäästi
- miksi jokin organisaatio/yhteisö  on olemassa,
- mikä on sen tarkoitus ja
- usein  myös sen, mitkä ovat organisaation  eettiset tai moraaliset pyrkimykset eli tavoitearvot (johtavat periaatteet)

Selkeästä toiminta-ajatuksesta ilmenee myös
- millaisia palveluita organisaatio tuottaa ja
- keille  ne on tarkoitettu.

Toiminta-ajatuksen otsikko voi olla iskulause. Näiden  alkuaihioina ovat ehkä olleet aatelissukujen tunnuslauseet, esim.
- "Oma toimi Luojan apu" (Oker-Blom)
- "Aateluus velvoittaa"

Sielä toiminta-ajatukset ja iskulauseet ovat levinneet yritysmaailmaan. Kaikki tunnemme iskulauseita
- Maailma  tarvitsee esikuvia
- Connecting people
- Just do it

Ja lopulta toiminta-ajatukset ja iskulauseet on omaksuttu  myös julkisiin laitoksiin.
- Vapaan kansan lahja Suomen nuorisolle (Helsingin yliopisto)
- (Suomelle ehdotettu tunnuslause)  ”Vapaa vankka vakaa”.

Toiminta-ajatus on väite

Toiminta-ajatus kuvaa organisaatioita nostamalla esiin kaikkein oleellisemman. Tuon oleellisemman tulisi sitteen näkyä esim. koulun arjessa omaleimaisuutena, omintakeisina ratkaisuina jne. Toiminta-ajatus on lupaus jostakin. Usein toiminta-ajatus koostetaan ns. tulososasta ja  panososasta. Edellisessa kerrotaan erityisesti painotettava tavoite ja jälkimmäisessä  erityisesti käytetty keino tai keskeiset periaatteet.
Esimerkki. (TULOS) A:n  koulu auttaa B-alueen perheitä luomaan lapsille turvallisen, kasvulle ja  kehitykselle suotuisan  lapsuuden... (PANOS) tarjoamalla  kaikille oppilailleen heille tarpeellista, monipuolista opetusta C-kaupungin  moderneimmissa koulutiloissa hyvässä yhteistyössä kotien kanssa.  


Iskulause on toiminta-ajatuksen otsikko

Upeaa olisi, jos  tällaisen toiminta-ajatuksen voisi tiivistää henkeä kohottavaksi iskulauseeksi/motoksi/tunnuslauseeksi tyyliin:
- Isänmaa tai kuolema!
- Koti, kirkko, isänmaa
- Puhtain asein puhtaan asian puolesta!
- Osaa ja uskaltaa
- Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin!
- Seuraa unelmiasi
- Ajattele itse!
- Yes.We can!
- Toivoa toivottomille.


Muutamia esimerkkejä toiminta-ajatuksista

Espoon kaupungin toiminta-ajatus

"Espoon kaupunki luo edellytyksiä kuntalaisten hyvälle elämän laadulle sekä tarjoaa yrittämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön kestävän kehityksen periaattein."

Akvaarioprojektin toiminta-ajatus

"Akvaarioprojekti tukee opettajia, oppilaitoksia  ja kuntia aktiiviseen yhteistoimintaan ja itseohjauvuuteen perustuen oppimisen laadun kehittämisessä sekä edistää innovaatioiden leviämistä."


Koulujen toiminta-ajatuksia

Seuraavat toimina-ajatukset on haettu netistä Yahoon ja Googlen hauilla.

(1) Oulun normaalikoulun perusopetus tukee oppilaan monipuolista inhimillistä kasvua ja oppimista, jotta hänestä kehittyisi toimintakykyinen, vastuullinen ja erilaisuuden kohtaamaan kykenevä ihminen.

(2) Hakastaron koulu: Koulumme opettaa toiminnallaan oppilailleen sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot, auttaa oppilasta muodostamaan eheän minäkäsityksen, auttaa löytämään itsesäätelyn keinot ja keinot oman elämän hallintaan sekä saavuttamaan psyykkisen tasapainon. Opetuksellisena painotusalueena ovat elämän taidot, jotka sisältävät elämänhallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä aihekokonaisuuksia. Koulun opetus ja kasvatus on kuntouttavaa. Sitä tehdään yhteistyössä vanhempien, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon sekä eri hoito- ja kuntoutusosapuolten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

(3) Järnefeltin koulu kasvattaa työtä arvostavia terveitä nuoria, jotka huolehtivat ympäristöstään ja ymmärätävät kansainvälisyyden merkityksen.

(4) Aseman koulun toiminta-ajatus on yhteistyönä taata oppilaille vahvat perustiedot- ja taidot avoimessa ja turvallisessa ilmapiirissä, jossa korostuu toisten kunnioittaminen, hyvät käytöstavat ja vastuuntunto.

(5) Oulun Kristillinen Koulu antaa turvallisessa ja vapaassa ilmapiirissä kristillisen arvomaailman mukaista, peruskoulua vastaavaa, korkeatasoista, yleissivistävää opetusta. Se täydentää laadukasta perusopetusta hyvässä yhteistyössä Oulun kaupungin ja lähikuntien kanssa.

(6) Murron koulu: Koulussamme pyritään kasvattamaan rehellisiä, vastuunsa tuntevia, oma-aloitteisia ja
yhteistyökykyisiä oppilaita yhdessä kotien kanssa. 

(7) Kauniaisten lukion työskentelyssä pyritään avoimen ja motivoivan opiskeluilmapiirin luomiseen välittömillä, avoimilla ja avustavilla keskinäisillä suhteilla. Opiskelijalle pyritään järjestämään mahdollisimman paljon valinnanvapautta hänen kurssivalintojensa ja lukujärjestyksensä laatimisen yhteydessä.  Opiskelijoiden harrastuneisuutta tuetaan paitsi eri oppiaineiden opiskelun yhteydessä niin myös hyödyntämällä koulun tiloja ja välineitä kerhotoimintaan vapaa-aikana.

Koulun toiminnassa painotetaan oppimisen kannalta moderneja ja tehokkaita opiskelumenetelmiä, mitä tuetaan opettajien ja muun henkilökunnan jatkuvalla koulutuksella. Tutkimuksellisia ominaisuuksia sisältävää opiskelua suositaan. Opiskelumenetelmien käytössä pyritään vaihtelevuuteen ja monipuolisuuteen. Opiskelumenetelmillä vahvistetaan sekä opiskelijan omatoimista että ryhmissä tapahtuvaa työskentelyä. Oppiainerajat ylittävää työskentelyä soveltavilla kursseilla, erilaisissa projekteissa ja teemapäivien yms. yhteydessä tuetaan.

Työskentelyolosuhteet luodaan miellyttäviksi, turvallisiksi ja terveellisiksi. Opetustilojen ja -välineiden riittävyydestä, ajanmukaisuudesta ja kunnosta huolehditaan hyvin.

(8) Alapihan koulun tavoitteena on kasvattaa oppilaita heidän yksilölliset ominaisuutensa huomioiden terveen itsetunnon omaaviksi ja toisten ihmisten kanssa toimeentuleviksi yhteiskunnan jäseniksi sekä opettaa oppilaille tarpeellisia tietoja ja taitoja heidän myöhempää elämäänsä varten.

(9) Pielisjoen koulu on ajan haasteisiin vastaava matemaattis-luonnontieteellistä opetusta kehittävä,
ympäristöasioita ja kansainvälisyyttä painottava oppilaitos. Koulu pyrkii innostamaan opiskeluun ja vastuullisen työntekoon tarkoituksenmukaisilla ryhmäjaoilla, monipuolisella valikoimalla valinnaisia aineita yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Kasvatuksessa ja opetuksessa korostamme ihmisten välistä vuorovaikutusta, yhteistoimintaa sekä erityisesti kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Pielisjoen koulu tukee oppilaiden selviytymistä yksilöllisissä elämäntilanteissa ja valmistaa yhteiskunnallisiin muutoksiin.

(10) Söörmarkun koulussa tuetaan lapsen oppimisen halun ja kykyjen kehittymistä antamalla lapselle mahdollisuus kokea oppimisen iloa ja kasvattamalla häntä aktiivisuuteen oppimisprosessissa. Pyritään löytämään oppimisen mielekkyys ja motivaatio, opiskellaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti, harjaannutaan kriittisiksi tiedonkäsittelijöiksi ja arvioidaan työskentelyä.

Perusopetuksen tehtävänä on mahdollistaa monipuolinen kasvu, oppiminen ja itsetunnon kehittyminen. Tällöin oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Perusopetuksen on tuettava kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Söörmarkun koulun tavoitteena on pyrkiä olemaan laadukasta perusopetusta ja perustaitoja opettava koulu. Kiinnitämme erityistä huomiota terveisiin elämäntapoihin ja hyviin käyttäytymistapoihin.

(11) Ahlaisten koulu kasvattaa oppilaitaan turvallisessa ympäristössä rehellisyyteen, vastuuntuntoon ja oikeudentajuun samalla ohjaten kohteliaisuuteen ja ystävällisyyteen. Oppilaita kasvatetaan suhtautumaan suvaitsevaisesti ja positiivisesti luontoon, erilaisiin ihmisiin ja uskontoihin. Koulusta siirtyvän oppilaan tulisi olla yhteistyökykyinen ja omatoiminen, sääntöjä noudattava, huolellinen, toisen huomioon ottava ja kuuntelemisen taidon omaava, jolla saamiensa ainekokonaisuuksien ja taitojen perusteella on edellytykset menestyä opinnoissaan ja elämässään. Koulumme tavoitteena on luoda lasta tukeva ja kannustava ilmapiiri. Kasvatamme ja opetamme lapsia yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Haluamme antaa oppilaille vastuuta hyvän ilmapiirin luomisessa, esim. kummioppilastoiminnassa oppilailla on vastuu toisistaan. Turvallinen ja innostava oppimisympäristö luodaan hyvän ja monipuolisen opetuksen avulla, jossa otetaan huomioon lapsen kehitystaso ja tarpeet.

(12) Vähärauman koulun tehtävänä on antaa laadukasta perusopetusta ja kasvattaa itsetunnoltaan vahvoja oppilaita  sekä tukea oppilaiden kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. Koulu toteuttaa tehtäväänsä yksilöllisellä ja virikkeellisellä opetuksella ja toiminnalla. Opetustyössä pyritään antamaan oppilaille ja koulun henkilöstölle mahdollisuuksia toteuttaa itseään eri ilmaisukeinoin. Koulussa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja sisäistä työilmastoa jatkuvana prosessina.

(13) Ruvaslahden koululla oppilaalle annetaan mahdollisuus kasvaa ympäristöstään
vastuuta kantavaksi toimijaksi ja muuttajaksi. Ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen tähdätään perusteellisella ekologian tietämyksellä ja henkilökohtaisella tunnesiteellä luontoon ja maapalloon. Tietotekniikassa luodaan perusvalmiudet käyttää tietokoneita välineinä omien tuotosten tekemiseen, 
tiedonhankintaan ja viestintään sekä kriittiseen suhtautumiseen tarjolla  olevaan informaatiotulvaan.

(14) Kimpisen koulu: Oppimisen ilo ja omien vahvuuksien ja luovuuden löytäminen jokapäiväisessä työssä on päämäärämme.  Kimpisen koulu korostaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä luotujen pelisääntöjen kunnioittamista. Kouluyhteisön jäsen ymmärtää säännöistä ja tavoista kiinnipitämisen merkityksen koko yhteisön toiminnalle. Nuoria ohjataan ottamaan vastuuta omasta työskentelystään ja sen tuloksista. 
Yhteisöllinen ajattelu koskee myös koulun ulkopuolista maailmaa: vastuullisuus koskee oman itsen lisäksi myös toista ihmistä ja koko yhteiskuntaa.  Omien arvojen yhteensovittaminen yhteisön arvojen kanssa näkyy toisen huomioonottamisena ja erilaisuuden hyväksymisenä. Hyvät käytöstavat ovat käyntikorttimme ulospäin. Terve kriittisyys kuuluu myös koulumme oppilaan kansalaistaitoihin. 
Tunnuslauseemme on: ”Kimpassa oppii elämään".

(15) Savonrannan koulu kasvattaa oppilaitaan turvallisessa ympäristössä rehellisyyteen, vastuuntuntoon ja oikeudentajuun samalla ohjaten kohteliaisuuteen ja ystävällisyyteen. Oppilaita kasvatetaan suhtautumaan suvaitsevaisesti ja positiivisesti luontoon, erilaisiin ihmisiin ja uskontoihin. Koulusta siirtyvän oppilaan tulisi olla yhteistyökykyinen ja omatoiminen, sääntöjä noudattava, huolellinen, toisen huomioon ottava ja kuuntelemisen taidon omaava, jolla saamiensa ainekokonaisuuksien ja taitojen perusteella on edellytykset menestyä opinnoissaan ja elämässään. Koulumme tavoitteena on luoda lasta tukeva ja kannustava ilmapiiri. Kasvatamme ja opetamme lapsia yhdessä koko henkilökunnan kanssa. Haluamme antaa oppilaille vastuuta hyvän ilmapiirin luomisessa, esim. Tukioppilastoiminnassa oppilailla on vastuu toisistaan. Turvallinen ja innostava oppimisympäristö luodaan hyvän ja monipuolisen opetuksen avulla, jossa otetaan huomioon lapsen kehitystaso ja tarpeet.

(16) Rämälän koulu: Koulumme pyrkii kehittämään oppilaasta suvaitsevaisen, toiset huomioonottavan, omatoimisen, terveellä itsetunnolla varustetun, perustiedot ja –taidot omaavan ihmisen, joka edistää kestävää kehitystä unohtamatta kristillisiä ja eettisiä arvoja.

(17) Aikuislukio tarjoaa Salon seutukunnan asukkaille väylän joustavaan, laadukkaaseen ja päämäärätietoiseen opiskeluun.  Tartu hetkeen. Carpe Diem.

(18) Hauhon Yhtenäiskoulu - kasvuyhteisö – enemmän kuin koulu. Tässä motossa kiteytyy koulumme keskeinen ajatus siitä, että opettajien ja muiden koulumme aikuisten perustehtävä on tukea lasten ja nuorten kasvuprosessia sekä luoda positiivisia oppimistilanteita. Hauhon Yhtenäiskoulun tavoitteena on toimia niin, että koulustamme lähtee itseensä luottavia, hyvät jatko-opiskelutaidot hallitsevia nuoria. Ja että he ovat ylpeitä juuristaan Hauholla ja tulevat hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

(19) Tanttalan  koulu: Koulumme toimii kahden perusopetusryhmän ala-asteena. Koulu on maaseudun perusarvoihin sitoutunut oppilaitos, jossa lapsille annetaan vankka perustietojen ja –taitojen hallinta.

(20) Tervaväylä: Koulun toiminta-ajatus on yhteistyöllä yksilöllisiin ratkaisuihin. Toiminta-ajatusta ohjaa kaksi keskeistä periaatetta: kommunikaatio ja vuorovaikutus ovat oppimisen perusta, ja kuntouttavan arjen kautta edistetään täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa.


Koulutukseen liittyviä  iskulauseita

" Kaikille yhteinen koulu"
" No child left behind"
" Omista lähtökohdista täyteen mittaansa"
” Kimpassa oppi elämään"
"Tartu hetkeen. Carpe Diem."
”Kanniston koulu on jes, jes, jes”
" Pääskyvuori liikkeellä"
" Opettajia, joilla on oikea asenne"
" Löydä tiesi"
"Tunne oma arvosi - anna arvo toisillekin"
 ”Yhdessä yrittäen omalta pohjalta tulevaisuuden tekijäksi kasvamaan”
 "Erilaisuus voimavarana"
" Sivistys ei ole vain tietoa, sivistys ei ole vain taitoa. Helsingin luonnontiedelukiossa sivistys on älyllistä uteliaisuutta, eettistä tajua, kykyä nähdä olennaista ja tahtoa toimia."
"Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa"!
"Hyvää ei kannata vaihtaa"
"Auta minua tekemään itse"
"Yhdessä tulevaisuutta rakentaen"

Wanhan  Auroran toiminta-ajatus ja iskulauseita

1990-luvun alussa koululle rakennettiin eräissä koulutuohjelmissa visoita, toiminta-ajatusta jne.  Varsin usein kuvasimme kouluamme käyttämällälausetta "Ei koulua vaan elämää varten" (Non scholae, sed vitae discimus). Tuo periaate velvoittaa koulua ymmärtämään, että koulun on avauttava ovensa maailmaan. Käytänteiden tulee olla järkeviä. Lapsille on opetettava taitoa, joista on elämässä hyötyä. Se muistuttaa myös, että kouluaika  on jo täyttä elämää. Se ei ole elämän eteinen. Toinen meille läheinen iskulause oli "esteettinen eheyttäminen".

Wanhan Auroran toiminta-ajatuksena voi pitää myös Aurora-sonaattia vuodelta 1991. "Eteenpäin- yhdessä- maailmaan". Kokonaisuudessaan se kuuluu seuraavasti:

"Eteenpäin, syvälle. Pitkälle.
Suuntaan samaan, omaan matkalle. (tulososa vaihtuu tässä panososaksi)
Annan mukaan sadun, pensselin, laulun, kynän,  tyhjän paperin.

Yhdessä ystävä yhdessä
Maailmaan
Eteenpäin, yhdessä, maailmaan

Tähän asti saatan.
Hyvä matkaa
Hyvää matkaa
Hyvää matkaa."
Wanhan Auroran toiminta-ajatuksena voidaan pitää myös vuonna 2005 luotua ja myöhemmin hieman päivitettyä arvojulistusta, credoa.

Lapsi on Aurorassa tärkein  
Autamme lapsia kasvamaan hyviksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi. Opetamme heille tärkeitä ja arvokkaita asioita elämästä ja maailmasta. Perustiedot ja - taidot ovat erityisen tärkeitä. Opetamme lapsia opiskelemaan. Käytämme monipuolisia opetusmenetelmiä. Uusien asioiden oppimisesta pitää saada nauttia. Oppiminen varmistuu tehtäviä tekemällä. Ohjaamme lapsia ottamaan myös itse asioista selvää sekä uskomaan itseensä ja tulevaisuuteen. Autamme heitä sietämään pettymyksiä.
Kasvatamme lapsia käyttäytymään kauniisti ja olemaan ihmisiksi. Näytämme itse mallia.
Oma luokka on lapsen tärkein oppimisympäristö, jossa hän oppii tulemaan toimeen joukossa. On tärkeää, että luokassa vallitsee kannustava, kaikkien koulutyötä rohkaiseva, turvallinen henki ja työrauha. Aikuisen ohjeita on noudatettava. Luokassa on säännöt, jotka kerrotaan ja joista pidetään kiinni. Kun rankaisemme, rankaisemme oikeudenmukaisesti ja tahdikkaasti. 
Puolustamme lapsen oikeutta olla lapsi. Lasten taideteot, sadut, leikit ja juhlat kuuluvat kouluun. Rohkaisemme lasta olemaan oma itsensä. Autamme lapsia löytämään omia vahvuuksiaan ja oman polkunsa. Erityisesti pidämme huolta niistä, joilla on koulutyössä vaikeuksia. Kaveria ei jätetä! 
Arviointi vaikuttaa lapsen innostukseen ja sitä kautta oppimiseen. Siksi annamme palautteen rakentavasti. Pidämme lapsista koulussa huolta. Pyrimme estämään kiusaamista ja puuttumme siihen. Opetamme lapsia ilmaisemaan ja hallitsemaan tunteitaan. Ohjaamme heitä sietämään erilaisuutta ja näkemään siinä rikkautta. 
Henkilökunta on tärkein voimavaramme
Luotamme itseemme ja toisiimme. Arvostamme kokemustamme ja osaamistamme. Kaikkien työ on tärkeää. Kannustamme ja autamme toisiamme. Vaalimme innostusta. Rakennamme me-henkeä tekemällä töitä yhdessä. Valvomme jaksamistamme. Henkilökunnan henkinen ja fyysinen turvallisuus on työssä onnistumisen edellytys. Kun opettaja voi hyvin, myös lapset voivat hyvin. 
Ohjaamme vastuullisesti toimintaamme
Huolehdimme perustehtävistämme ja pidämme ne tasapainossa. Kasvattava opetus on tärkein tehtävämme. Tuemme kotia sen kasvatustehtävässä.
Vahvistamme rutiineitamme, rakenteitamme ja perinteitämme.
Kunnioitamme jokaista lasta ja hänen perhettään. Kuuntelemme lasten ja heidän huoltajiensa näkemyksiä. Teemme yhteistyötä ja tiedotamme. Odotamme vastavuoroisesti lasten ja kotien arvostavan koulua, sen työntekijöitä ja koulutyötä. Teemme parhaamme, että olemme luottamuksen arvoisia.”