Kirjoja

Kirjoja

torstaina, helmikuuta 21, 2013

2010-luvun erilainen didaktiikan oppikirja


       Ayers, W. & Alexander-Tanner, R, (2012).  Oppimisen ihanuudesta. Sarjakuva pulpetin molemmille puolille. Helsinki: Like. Suomen rauhanpuolustajat.

SAIN tyttäreltä joululahjaksi mielenkiintoisen 141- sivuisen teoksen: omaperäisesti toteutetun didaktiikan oppikirjan, jossa opetusoppi esitetään sarjakuvina. Ihan kuten kustantaja toteaa: tiukkaa asiaa helppolukuisesti.  Kirjan kirjoittaja William Ayers on Illinoisin yliopiston kasvatustieteen professori. Toinen tekijä: Ryan Alexander-Tannes tunnustettu sarjakuvataitelija.

Teoksessa kuvataan napakasti ja hauskastikin globaali opetusoppi, jonka juuret ovat kriittisessä kasvatustieteessä (näin sen ajattelen).  Teos jakautuu kahdeksaan  päälukuun. Tiivistän tähän sarjakuvista irtisaamani reseptien muotoon. Huom! Esitän ne omin sanoin. Liitän kunkin osan loppuun muutamia aikaisemmin samoja ideoita ajaneita ihmisiä ja virtauksia.

(1) Ensimmäinen päivä. Matka alkaa

       Ensimmäisessä luvussa kumotaan - ainakin yritetään -  yleisiä opetusta koskevia myyttejä, kuten: hyvä opettaja on hyvä esiintyjä ja että hyvillä opettajilla on hyvä aineenhallinta. Opettajan ei tarvitse olla hauska vaan oppimisen.  Tietoa on niin paljon, että opettajankin on otettava rohkea hyppy tuntemattomaan oppilaittensa kanssa.
  • Anna tilaa oppilaiden intohimoille
  • Ammenna omista mielenkiinnon kohteistasi: innostus tarttuu.
  • Opettaminen on palkitsevaa. Lapset tarvitsevat opettajia.
  • Virheitä saa tehdä.
  • Hyvä opettaja rakastaa.
  • Opettaminen on paremman maailman rakentamista.
Vrt. Herbart, Neill, Ojakangas, Skinnari, Soininen, Vives...

(2) Oppilaan tuntemisesta

       "Opettaminen on vuorovaikutteista toimintaa jonka ytimessä on oppilaan tuntemus." Juuri näin.  Kannattaa kysyä vanhemmilta, millainen lapsi on.
  • Lapsi oppii koko ajan.
  • Älä leimaa oppilaita erilaisilla diagnooseilla, kuten erityislapsi. Kukaan ei osaa kaikkea. Olemme kaikki monimutkaisia. Et koskaan tiedä, kuka luokallasi on Ella Fitzgerald (hänen opettajansa ei nähnyt hänessä mitään erikoista).
  • Näe lapsi avoimin silmin, sellaisena, kuin hän on. Tee havaintoja.
Vrt. informaali oppiminen, inkluusio, Quintilianus, 1900-luvun alun lapsitutkimus. 

(3) Oppimisympäristön rakennuspalikoita

       Luokan tulisi olla laboratorio.  Tavaroiden tulisi olla ulottuvilla ja saatavissa. Sääntöjen tulisi olla tarkoituksenmukaisia (miksei hattua saa pitää päässä?)
  • Älä pilko tietoa (opeta kokonaisuuksia)
  • Opeta lapsille, että oppimisyhteisössä jokaista on kohdeltava kunnioittavasti ja rakkaudella.
  • Etsi uusia tapoja opettaa esim. tarinoiden  kirjoittaminen ja kokkaus. Tehkää. Huolehtikaa eläimistä.
  • Mieti mitä huonekaluja luokassa tarvitaan?
  • Hoivaa ja haasta.
  • Elämä koulussa olkoon  oikeaa elämää. 
  • Johdata oppilaat tuntemaan omat piilevät kykynsä.
  • Tee oppilaiden kokemuksista toiminnan moottori.
  • Tieto on tarkoitettu jaettavaksi ei haalittavaksi.
  • Anna lapsille tilaisuuksia kysyä maailmasta.
  • Hyvä tila rakentaa mielikuvitusta.
Vrt. Decroly, Dewey, Freinet, Herbart, konstrutivismi, Montessori, Neill  Yrjönsuuret... 

(4) Siltojen rakentamisesta

       Opettaminen on siltojen rakentamista. Liikkeelle lähdetään oppilaan kokemuksista, osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista. Opettaja avaa uusia näkökulmia ja syventää ymmärrystä.
  • Luokka on yhteisö, jota rakennetaan jatkuvasti
  • Luokkahuoneessa jokaisen tulee tulla kuulluksi ja saada mahdollisuus muuttua kuuntelemalla
  • Mitä tahansa teemaa pitää voida tutkia
  • Kriittisyys- voimaannuttaminen.
  • Jokainen on omien kokemustensa asiantuntija
Vrt. eheyttäminen, Freire, ilmiöpohjaisuus, Joyce  ja  Joyce, Koskenniemi, Köhler, Neill, Petersen, tietäminen tiedon sijasta, tutkiva oppiminen, Vygotski ja lähikehitysvyöhykkeen idea

(5) Opetussuunnitelman vapauttamisesta

       Opetussuunnitelmassa ratkaistaan, mitkä asiat ovat kaikkein tärkeimpiä. Kuka saa päättää tavoitteista?
  • Oppikirjat ovat hyviä - unilääkkeinä
  • Kysymykset ovat vastauksia tärkeämpiä
  • Luokan tulisi olla ajatushautomo
  • Koulun tulisi olla paikka, jossa oppilaat saavat etsiä vastauksia kysymyksiinsä
  • Pyri syvälle, tutki kokonaisuuksia
  • Opetusta ei kuvaa asetelma minä tiedän - sinä et. Opetelkaa yhdessä. Opettajakin on oppilas.
Vrt. Koskenniemi, Neill, Steiner, Tolstoi, 

(6) Arvioinnista

       Arvioinnissa tulisi päästä eroon oppilasjoukon luokittelusta kohti pyrkimystä: miten minun tulisi tätä oppilasta opettaa.
  • Tasokokeet siis testit yäk!
  • Testit suosivat valkoista keskiluokkaa
  • Jokainen oppii eri lailla.
  • Kerää monenlaista näyttöä lasten osaamisesta
  • Osaamista voi osoittaa monilla tavoilla: performanssit, projektit, portfoliot
Vrt.  Dewey, eriyttäminen,  formatiivinen evaluointi, Kilpatrick, marxilainen kasvatustiede,  oppilaantuntemus, piilo-opetussuunnitelma 

(7) Opettamisen mysteeri

       Opettajan työ on pohjimmiltaan älyllistä ja eettistä toimintaa. Se on ammatti ja kutsumus. Se on käytännöllistä ja mystistä.
  • Hyvä opettaja innostaa 
  • Hyvä opetus on vuorovaikutteista.
  • Se paljastaa piiloisia valtarakenteita
  • Hyvä opettaja uskaltaa rikkoa sääntöjä
  • Hyvä opettaja etsii liittolaisia mm. kodeista ja tutkioista
  • Hyvä opettaja on kuitenkin aikuinen
  • Hyvä opetus avaa ikkunat maailmaan 
  • Hyvässä koulussa arvot näkyvät arjessa.
  • Hyvässä koulussa oppilaat oppivat luottamaan kykyynsä muuttaa maailmaa
  • Hyvässä koulussa oppilaita arvostetaan.
  • Hyvä koulu on rehellinen ja läpinäkyvä
  • Kodin ja koulun yhteistyö on myös yhteisiä leikinomaisia juttuja, joilla vanhemmat tutustuvat toisiinsa.
Vrt. Freinet, Haavio, Herbart, humanistinen pedagogiikka, Husu, Kansasen pedagoginen ajattelu, Koskenniemen didaktisesti ajatteleva opettaja, Luther, Uusikylä

(8) Paluu lähtöruutuun

       Opetuksen tehtävä on vapauttaa viisaus, kutsua oppilaat yllätyksellisille löytöretkille.
  • Jokainen oppilas on moniulotteinen
  • Jokaisella oppilaalla on mittaamaton ihmisarvo
  • Hyväksi opettajaksi kasvaminen  on elinikäinen projekti
Vrt. Koskenniemi, Uusikylä 


2 kommenttia:

Rauno kirjoitti...

Tuo on kaikki niin totta, ainakin minun mielestäni. Ja varmaan monien muidenkin. Siis periaatteessa totta, mutta käytännössä ei useinkaan toteudu... Mistä opettajan sitten pitää luopua, että voi toteuttaa näitä periaatteita? Ja onko muita kantoja kaskessa? Mutta tuohon suuntaan ollaan menossa, uudessakin opsissa?

Martti Hellström kirjoitti...

Niinpä.Tekijät ovat päivittäneet 1900-luvun alun lapsikeskeisen uuden koulun ideat 2000-luvulle. Yhteiskuntakriittisyys näkyy teoksessa vahvasti. Ja aito yhteisöllisyys. Punaisena lankan kulkee opettajan johtama yhteinen maailman valloitus. Opettajaa siis tarvitaan. Tietokoneita ei tainnut olla lainkaan.