Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, lokakuuta 19, 2014

Huomenna taas uusi viikko täynnä mahdollisuuksia tehdä hyvää

TÄNÄÄN illalla oli seurakunta-vaalien toinen paneeli Suvelan kappelissa. Omaa "joukkuettani" Ilon kirkkoa edusti Jaakko Mauriala. Hyvin edustikin.

Asetelma oli hyvin samanlainen kuin muutama päivä  sitten Auroran kappelilla. Pääosa yleisöstä oli itsekin  ehdokkaita. En oikein tiennyt, miten tällaiseen  pitäisi suhtautua.

ÄÄNESTYSPROSENTTI seurakuntavaaleissa on ollut hyvin alhainen; niinpä valtaa seurakunnan hallinnossa pitävät - kuinka sitä sanoisi syväkristityt - eivät oikein halua laskea tälle "hiekkalaatikolle" muita, esim. poliittisia puolueita. Omassa puheenvuorossani korostinkin, etteivät demarit ole tulossa ryöstämään tuosta hiekkalaatikosta leluja vaan tarjoamaan omat poliittiset verkostonsa myös seurakunnan käyttöön. Edessä olevat vuodet vaativat sekä kunnalta että seurakunnalta uudenlaista, ennakkoluulotonta yhteistyötä ja työnjakoa.

SEURAKUNTAVAALIEN napeissa lukee: Mitä hyvää haluat tehdä? Komea teema. Pyyteetöntä hyvää. Ilman korskailua. Mitä vastaan? Teenkö ylipäätään mitään hyvää?

VIIKKO 43 on tässä mielessä lupaava.  Maanantaina on valtuusto. Siellä ajetaan pienten ihmisten  asiaa kaksin käsin. Todennäköisesti saan vielä muutaman desimetrin auttaa koulua, jota olen konsultoinut elokuusta alkaen sen kriisissä. Saan myös tarjota torstaina kaiken osaamiseni jälleen kerran  Palmenian uusien rexien kurssilaisille. Ottavat, jos kelpaa. Olemme päivittäneet suunnittelija Mirva Alakoskelan kanssa kurssin ohjelmaa, ja uusia jekkuja on luvassa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Niin. Puolueet, monenlaiset erilaisia ideologioita ja näkemyksiä edustavat organisaatiot, yhteenliittymät, kaupunkiaktiivit jne. joita monia yhdistää ajatus "päivittää kirkko tähän päivään" (mitä se sitten kenellekin tarkoittaa...)ovat tosiaan rytinällä tulossa mukaan vaikuttamaan kirkkoon kuin mihin tahansa järjestötoimintaan.

Ja kirkko itsehän on ovensa avannut ja tätä haluaa.

Voi olla että kuulun tosikkoihin, mutta minua on häirinnyt täällä Helsingissä se että ev.lutimme kannanotot muistuttavat nykyään enemmän Vihreän puolueen kuin Kristuksen kirkon olemusta.

Eräs tunnettu teologian tohtori sanoi, että kirkko on olemassa koska täällä kuollaan.

Halutaanko sitä enää pitää mielessä?

Kirkko on tosiaan politisoitunut vahvasti ja kansalaisjärjestöt ovat tulleet mukaan.

Jeesuksella ratsastetaan milloin minkin asian puolesta.

Kaikki tuntuvat tietävän mitä "Jeesus sanoisi" tässä ja tässä asiassa "nykyaikana." Jeesuksen sanoma kelpaa jokaiseen poliittiseen tarpeeseen.

Välillä tulee mieleen että kirkko itsekin jotenkin häpeää perusanomaansa - se ei uskalla olla uskonnollinen juutalaisen Jeesus Nasaretilaisen vaikutuksesta syntynyt lahko, jonka sanoma maailmassa on hullutusta eikä aina niin muodikasta ajan hengessä olevaa.

Sellaisia me ihmiset olemme. Me elämme täällä mielellämme unohtaen oman kuolevaisuutemme. Niin minäkin.

Mutta onnea seurakuntavaaleihin.

Martti Hellström kirjoitti...

Kiitos ajatuksista, anomyymi.

Aikanaan luin yleisen telogian appron ja sen jälkeen olen yrittänyt pysyä perillä siitä, mitä Jeesus oikeasti sanoi ja opetti- ja mikä on hänen suuhunsa pantu.

Tunnet varmasti prosessin, jolla nykyinen Raamattumme on syntynyt.

Martti