Kuntavaalit 2017

Kuntavaalit 2017

lauantaina, heinäkuuta 23, 2016

Noin 100 muutosreseptiä rehtoreille

NOIN kahden- kolmen viikon päästä kutsutaan kesälomalla virkistyneet opettajat eri puolilla maata suunnittelemaan lukuvuotta 2016-17. On se kuuluisa VESO-päivä.

Pääosa rexeistä palaa töihin jo aikaisemmin suunnittelemaan kokousta, jonka agendalla on mm. uuden opetussuunnitelman käyttöönotto.

Hänen vastuullaanhan koulun muutos on, on sitten kysymys toimintakulttuurin tai opetuksen kehittämisestä.

NYT kun  saa olla tällainen muutospölyttäjä, eikä enää tarvitse/saa suunnitella oman koulun vesoa, ajattelin tuputtaa tukea ja apua niille, joiden vielä tarvitsee ja jotka saavat.

KOKOSIN rexien tueksi mm. aikanaan julkaisematta jääneestä kirjastani (Viisas ote muutokseen. 43 reseptiä kouluille kehittämis-hankkeissa onnistumiseksi) reseptejä, joita noudattamalla voi toimia  tässäkin muutoksessa ihan viisaasti. Reseptien tueksi löytyy ihan oikeaa tutkimustietoa. Vinkit sopivat - niin uskon- niin pieniin kuin suurempiinkin muutosideoihin, joita koululla opsin vaihtuessa aletaan "jalkauttaa".

NÄIDEN noin 100 reseptin  taustalla on idea  ns. hybridisesta muutosotteesta.  Siis sellaisesta,  jossa esim. ops-perusteet  nähdään sitovina mutta luonteeltaan väljinä hallinnollis-pedagogisina  linjauksina, joista kukin koulu harkiten valitsee itselleen tärkeimmät ja tarpeidensa mukaiset ideat ja lähtee toteuttamaan niitä omien voimavarojensa mukaan. Tässä otteessa opettajat -  todelliset toimijat - risteyttävät ylätason päättäjien joskus idealistiset visiot koulun joskus karuun  todellisuuteen. Joustavalle toiminnalle on tässä otteessa liikkumatilaa mutta myös rajat.

Huomaan että vinkeistä merkittävä osa on ongelmalähtöisiä. Ne  rohkaisevat sisukkaasti  poistamaan esteitä koulutyön onnistumiselta. On myös unelmavetoinen tapa käynnistää muutoksia. Sen käyttövoimana on intohimo tehdä jokin asia uudella tavalla ja paremmin.

KAIKKI palaute- erityisesti kriittinen- otetaan opiksi.


A. MUUTOKSEN POHJATYÖ
  1. Pidä ensinnäkin huolta, että joka opettajalla on se uusi ops.  Paperinen.  Ihan kädessä. Linkki verkkoon ei riitä.
  2. On tärkeää. että kaikilla on yhteinen näky siitä, mitä (teille) uutta opsiin on kirjattu. 
  3. Ole realisti. Kuinka paljon  muutosikkuna on koulullasi auki? Millainen on koulusi muutoskunto? Ovathan  perusasiat koulussasi kunnossa? Arki sujuu? Työt on organisoitu niin, että ne jaksaa tehdä? Johtajuus on selkeää? Jollei aloita muutos niistä.
  4. Tee lista jo käynnissä olevista muista muutoksista (ns. muutosinventaario).  Varmista, että koulussasi on tilaa vielä yhdelle uudelle jutulle, ilman että syntyy muutosähkyä. Jollei ole, päätä, mistä kilpailevista muutoksista luovutaan (ks. reseptit nro: 
  5. Luo itsellesi muutaman kriittisen ystävän verkosto. Pyydä heitä sparraajiksesi.
  6. Muutosprosessin ensimmäinen vaihe on hyvän muutosidean metsästys.  Tätä helpottaa, jos koulussa on ongelma. Yleensä niitä on.
  7. Sen, että jossain on ongelma,  tunnistaa häiriöistä. Häiriö on esim. se, että vanhemmat panevat lapsensa toiseen kouluun. Häiriö ei ole vielä varsinainen ongelma. Ongelma on häiriön aiheuttaja, sen syy. 
  8. Tuijota tuota ongelmaa. Kenellä on ongelma? Ketä se haittaa? Miten tuo ongelma estää oppilaita oppimasta tai opettajaa järjestämästä opetusta fiksusti? 
  9. Tunnista ongelma itse häiriöiden takaa. Ne ovat eri asioita. Usein syy tulkitaan hätäisesti. Älä tee niin. 
  10. Luo itsellesi selkeä kuva, minkä asioiden koulussasi olisi OIKEASTI tärke(int)ä muuttua. Kaikissa kouluissa elää sitkesäti  käytänteitä, joiden viimeinen käyttöpäivä on mennyt. Niistä kannattaa muuttaa niitä, jotka eivät  enää toimi.
  11. Pohdi useita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista tuo ongelma. Hyvä idea ratkaisee (todennäköisesti) toimintaa häiritsevän ongelman - mutta siinä voi olla muutakin lisäarvoa. Mutta myös muita seurauksia.
  12. Kun ”myyt” mitä tahansa  ideaa, kerro, mihin ongelmaan uusi idea on oikea lääke? Ensin on ”myytävä” ongelma. Sitten on osoitettava, miksi juuri tämä idea on fiksu(in) ratkaisu tuohon ongelmaan?
  13. Varmista, että  ideasi on hyvä. Että se toimii helposti.  Että sen käyttäminen - tai ongelman ratkeaminen- herättää tyydytystä. Ja  että se edistää hyvää maailmassa. 
  14. Määrittele tavoite tarkasti: minkä olisi muututtava. Mitä on tehtävä toisin? Muutos voi olla sitä, että jotain ei enää kerta kaikkiaan tehdä. Tai että jotain tehdään selvästi harvemmin. Tai että jotain tehdään selvästi useammin.  Tai että tehdään jotain, jota ei ole aiemmin tehty.
  15. Varmista, että  ideasta on olemassa  erilaisia, helpompia ja vaativampia sovelluksia.
  16. Mieti, mikä on  idean esittelylle paras paikka VESO-päivän aikataulussa. Se ei ehkä ole aivan päivän alussa.
B. MUUTOKSEN MYYMINEN
  1. Varmista vielä kerran, että uskot itse siihen, mitä aiot myydä.
  2. Ihmisiin vaikuttamisen tehokas keino on ”myyminen”. Myyminen on uuden esittelemistä järkeen ja sydämeen käyvästi. Paljon huonompia vaihtoehtoja  vaikuttaa ovat pakottaminen ja petkuttaminen.
  3. Myy siis ensiksi ongelma.  ("Houston we have a problem!"). Esittele tilastoja. Lue ääneen vihaista palautetta... Muutos on tärkeä.  
  4. Puhu ongelmasta (ja  myöhemmin) ideoistasi arjen kielellä. 
  5. Lataa uskoa. Muutos on mahdollinen. Kerro  koulusi aikaisempia selviytymistarinoita. 
  6. Näytä, miltä uusi näyttää. Kerro, kuinka se toimii. Simuloikaa sitä.
  7. Jos oma puheesi ei vakuuta, käytä  miksi-kysymysketjua ( Esim. Miksi opetussuunnitelma uusitaan nyt?-.. virasto määrää… Miksi virasto määrää? …Kun oph käskee. Miksi oph käskee…….)
  8. Ongelman on oltava todellinen ja uuden idean  järkevä. Pohtikaa yhdessä, mitä hyötyä uudesta tavasta toimia on eri osapuolille (ns. hyötyanalyysi). Kukaan ei lähde muutokseen, josta ei ole hyötyä, itselle ja yleisemmin. Ja päinvastoin: kukaan ei lähde mukaan muutokseen, josta on itselle ja yleisemmin haittaa.
  9. Oleellisinta on osoittaa hyöty oppilaalle. Miten havaitut häiriöt ja niiden taakse tulkittu  ongelma haittaa oppilaiden kasvua ja oppimista? Miten tarjolla oleva idea poistaa tuota haittaa? 
  10. Varmista, että uuden idean toteutukselle on luotavissa riittävät edellytykset: tietoa, taitoa, tahtoa- ja tilaa/tilaisuus.
  11. Pyydä VESOON vieraaksi jokin uutta ideaa jo kokeillut kertomaan, mikä sai hänet innostumaan siitä. 
  12. Luo turvallisuutta. Uuden idean omaksuminen on tunnematka. Puhukaa siitä, mikä tässä pelottaa. Mikä nostaa kielteisiä tunteita? Muutos on vanhasta tutusta irtautumisen surua. Se on uuteen pikku hiljaa kiintymistä (ja luottamista). Se on matkaa  kielteisistä tunteista myönteisiin.  
  13. Puhukaa myös avoimesti kouluun ja erityisesti pedagogiseen autonomiaan liittyvästä vallasta ja eduista. Kuka voittaa, jos tämä idea otetaan käyttöön? Kuka menettää jotain? 
  14. Anna opettajien esittää kysymyksiä. Muutosidean epäily on sallittua. Kootkaa epäilyt.  Älä leimaa niitä ennakkoluuloiksi. Selvittäkää (seuraavien päivien aikana), pitävätkö ne oikeasti paikkansa- vaikka kysymällä ideaa jo kokeilleilta.
  15. Hyväksy, että kaikki eivät heti innostu. Kaikki eivät ole yhtä muutosherkkiä. Varaudu alun kitkaan.
  16. Uskaltakaa puhua myös idean vastustuksen taustalla olevista piiloisista uskomuksista (esim. voiko lapsiin luottaa? Onko sittenkin oppiminen ulkoaosaamista...)
  17. Kuuntele kaksin korvin. Kuunteleminen ei ole helppoa. Varsinkin, jos toiset ovat eri mieltä. Kaikkeen ei ole pakko vastata heti. Lupaa selvittää asia.
  18. Älä suutu vastustuksesta. Kun reagoit siihen, pidä huolta, että olette reagointisi jälkeen lähempänä ettekä kauempana toisistanne. Pyydä kertomaan lisää siitä, miksi idea, joka on sinusta niin hyvä, ei hänestä sellainen ole.
  19. Jos törmäät vankkaan vastustukseen, ota aikalisä. Älä runno päätöstä läpi. Siitä ei hyvää seuraa. 
C. (KOKEILU)PÄÄTÖS
  1. Tehkää selkeä päätös: Kokeillaan uutta idea rajatusti ja porrastetusti.
  2. Sovitaan, että jokainen kokeilee esim. 2 viikon aikana sitä  itse valitsemallaan vaikeustasolla. Ensin siis sitoudutaan vain kokeilemaan. 
  3. Ota kokeilulupaukset  kirjallisina. 
  4. Varmista, että kaikki ymmärtävät, mitä kokeillaan. Perusidea pitäisi pystyä kuvaamaan muutamalla sanalla. Esim. älypuhelimet käyttöön.  Idealaatikko opettajan pöydälle…
  5. Kysy, ketkä suostuisivat kokeilemaan ensimmäisinä. Vapaaehtoisten ryhmävyörytys imee hitaammin lämpenevät mukaan, jos idea on hyvä.
  6. Kirjatkaa ylös onnistumisen kriteerit; mistä siis päätellään, että ongelma, jota ratkaistaan helpottuu tai jopa poistuu. 
  7. Muistetaan, että oppilaatkin ovat usein konservatiiveja. 
  8. Sovitaan yhdessä, kuinka ongelma ja idea  ”myydään” oppilaille (heille tulevina hyötyinä)
  9. Rohkaise opettajia kokeilemaan uutta ideaa mielellään yhdessä.
  10. Sano, että tämä kanssa saa myös epäonnistua. 
  11. Sopikaa etukäteen, mitä tehdään, jos homma ei toimi. 
  12. Sopikaa, että jokainen joka tapauksessa kokeilee uutta ideaa, ja että keräätte sitten kokemuksia ja ratkaisette eteen nousseita ongelmia. Sillä niitä nousee. Yhden palikan muuttaminen tuo usein odottamattomia häiriöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä. 
  13. Lupaa pitää koulun oppilaille starttitilaisuus, jossa kerrotte uudesta ideasta.
  14. Julkista idean (määräaikainen) kokeilu vanhemmille Wilmassa. Pyydä heitä antamaan palautetta. Lupaa vastata kysymyksiin.
  15. Kirjoita VESO-päivän päätyttyä positiivinen viesti Wilmaan henkilökunnalle. Kehu heitä.
D. LOPULLINEN PÄÄTÖS ja UUDEN IDEAN KANSSA TOIMEENTULEMINEN
  1. Fokusoi tämä sovittu muutos. Raivaa sille tilaa. Suojele sitä riittävän kauan uusilta kilpailevilta ja energiaa vaativilta vaatimuksilta.
  2. Palaa valittuun muutosideaan toistuvasti esim. YT-istunnoissa.
  3. Kootkaa esiin nousseet uudet ongelmat. Niitä nousee. 
  4. Etsikää  niihin yhdessä korjausliikkeitä, joilla ainakin vähennetään vahinkoja.
  5. Älä antako kokeilujakson aikana periksi ensimmäisille takaiskuille. Niitä tulee. 
  6. Hiokaa ideaa ”juoksussa”. Kokeilkaa sitä eri tavoilla. Oppikaa toisiltanne. Ja virheistä.
  7. Kuuntele itse opettajien kokemuksia kahdella korvalla. Käy katsomassa, kuinka homma sujuu. Mene avuksi.
  8. Jakakaa onnistuneita kokemuksia. Keksikää uusia sovellutuksia.
  9. Etsikää kouluja, joissa uudistetaan koulua samaan suuntaan. 
  10. Tankatkaa  innostusta lähettämällä niihin tutkimusryhmä: ”yksi hulmutukka, yksi jarru, yksi normaali”.
  11. Perehdyttäkää myös sijaiset valitsemaanne ideaan. Napakka paperi helpottaa.
  12. Pitäkää sovitun mittaisen kokeilujakson jälkeen istunto, jossa teette lopullisen päätöksen, missä laajuudessa tässä talossa tuota valittua ideaa loppuvuoden ajan sovelletaan. Tuleeko siitä yhteinen käytänne? Vai yksi vaihtoehto? Vai keskeytetäänkö idean käyttö.
  13. Tehkää selkeä, jokaista sitova päätös idean toteuttamisen minimitasosta. (Esim. Joka luokalla, joka lukuaineessa on ainakin yksi koe, jossa saa käyttää apunaan kirjaa)
  14. Mitä merkittävämpi idea on, sitä tärkeämpää on seurata onnistumisen kriteerien täyttämistä. Jos alkuperäinen ongelma on oppilaiden viihtymättömyys,  sitä on aihetta seurata esim.  lukukausittaisilla kouluviihtyvyyskyselyillä.
  15. Jos ideaa korjaillaan, korjausliikkeistä on tärkeää tehdä päätös ja tiedottaa niistä kaikille, joita asia koskee.
E. IDEASTA LUOPUMINEN
  1. Mikään idea ei toimi ikuisesti. Ideoista on varauduttava myös luopumaan. Voi olla, että ideaan liitetyt toiveet eivät sittenkään toteudu. Idea ei toimi, kun se ei ratkaise ongelmaa, jota varten se on aikanaan otettu käyttöön (On muuten mielenkiintoista pohtia, miten eri ikiaikaiset käytänteet ovat syntyneet. Mitä esim. tavoiteltiin, kun ennen vanhaan piti vastata seisaaltaan?)
  2. On myös mahdollista, että  idea toimii, mutta sillä on liikaa kielteisiä, ennakoimattomia  sivuvaikutuksia. Kun ne nousevat esiin, huomataan, että on erehdytty. Tuolloin idean toteuttaminen keskeytetään fiksusti.
  3. Ideasta voidaan luopua myös, kun tilalle tarjoutuu vielä paremmin ongelman ratkaiseva uusi idea. Ennen luopumispäätöstä on aihetta tsekata tuo uusi idea ( ks. kohdat  1- 16)
  4. Jonkin idean käytön  lopettamista ei kannata pelätä, vaan siitä kannattaa tehdä  siitä pikemminkin opettavainen tilanne.
  5. Kun luovutte jostain käytännöstä, juokaa  ainakin kahvit sen muistoksi ja kootkaa  ylös, mitä kuitenkin opitte. 
  6. Tai järjestäkää oikea karonkka, jossa iloitaan onnistumisista. 
F. YLEISEN MUUTOSPÖHINÄN VAKIINNUTTAMINEN TALOSSA
  1. Käykää lukuvuoden alussa (ei ensimmäisenä vesopäivänä) läpi, mitä edellisestä lukuvuodesta jäi mieleen. Jaa  ryhmille eri tehtävät: Mitkä olivat vuoden huippuhetket? 
  2. Kokeilkaa yhteistoiminnallista oppimista, esim. palapelitekniikkaa, jos YT-päivän ohjelmaan sisältyy jokin  laaja ohjeisto tms.
  3. Pyydä kouluterveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori YT-istuntoon  kertomaan, miten heidät tavoittaa.
  4. Pitäkää  YT-istuntojen aluksi  pedagoginen porina. Lukekaa tuore koulu-uutinen. MIllaisia ajatuksia se herättää?
  5. Pitäkää YT-istunnot vuorotellen eri opettajien luokissa. Opettaja kertoo sitten, miksi luokka on kalustettu niinkuin on.
  6. Muokkaa YT-istuntoja niin, että kullakin opettajalla on vuorollaan tietyn asian valmisteluvastuu.
  7. Asettakaa esim. jokaiselle kuukaudelle tavoite: mitä uutta ideaa kokeilemme. Kirjatkaa päätös ylös. 
  8. Käy seuraamassa jokaisen opetusryhmän tunteja. Anna lapsille ja opettajalle positiivista palautetta. Kysy opettajalta, miten voit auttaa häntä.
  9. Pyri siihen, että annat joka viikko jokaiselle henkilökohtaisesti rohkaisevaa palautetta (auttamisesta, haastamisesta, huumorista, kohteliaisuudesta, kuuntelemisesta, luovuudesta, ohjeiden noudattamisesta, ponnistelusta, rohkeudesta.  työhön ryhtymisestä, työn loppuun saattamisesta, yrittämisestä…)
  10. Tee YT-istunnoista toiminnallisia. Jaa pareille ja ryhmille pohdittavaksi kysymyksiä, jotka kiinnostavat juuri heitä. 
  11. Arvioikaa YT-istuntoja esim. liikennevalojen väreillä. Jatkakaa arviointia. Seuratkaa kehitystä. Käykää kehitystä läpi  ja ideoikaa , miten konkreetisti teette  istunnoista  vielä paremman.
  12. Arvosta henkilökuntaasi: kysy heidän mielipiteitään.
  13. Jos saat  kouluusi maahanmuuttajataustaisen oppilaan, ota selvää häntä sitovasta kulttuurista. Kaikissa kulttuureissa lapsilla ei ole mahdollisuutta olla joustavia, jos koulun käytännöt rikkovat perheen katsomuksia vas­taan. Kaikki oppilaat eivät saa esim. laulaa tai kuunnella mitä tahan­sa musiikkia. Toisen sukupuolen koskettaminen voi olla kiellettyä.
  14.  Jotta pysyt itse positiivisena, yritä etsiä kaikista asioita positiivinen puoli. 
  15.  Kartoittakaa tilanteet, joissa viime vuonna syntyi yhteenottoja. Ideoikaa, miten niitä voisi välttää?
  16. Kehu koko väkeä.  Kerro, kuinka upea se on.
  17. Anna vastuutehtäviä, joita kukin vuorollaan hoitaa. 
  18. Kerro henkilökunnalle, mitä ideaa  itse aiot  kokeilla.
  19. Keskity erityisesti ihmisiin, joita et tavallisesti  huomaa.
  20.  Puhukaa täydennyskoulutuksesta. Kootkaa  lista erilaisista tavoista oppia toisten tavasta tehdä työtään.  Kokeilkaa niitä vuorollaan.
  21.  Pohtikaa vakavasti, kuinka voitte omalta osaltanne ensimmäisestä koulupäivästä alkaen tukea kestävää kehitystä.
  22. Kootkaa yhdessä lista, millainen on hyvä työkaveri.
  23. Kuvatkaa jokaisen opettajan  ”lukuvuoden lupaus”. Katsokaa ne uudelleen toukokuussa.
  24. Kun törmäätte kinoihin tai riitoihin, keskittäkää energia ratkaisun etsimiseen. Oleellista ei ole kuka oli alkuaan syyllinen.
  25. Kutsu  viraston väkeä kertomaan väelle heidän  toiveistaan koululle.
  26. Luo  ”räätälöityjä onnistumisia”: pieniä tehtäviä, jotta jokainen voi onnistua jossain heti ensimmäisenä päivänä.
  27. Mene itse välitunneille mukaan. Tarkkaile, mitä sielää tapahtuu.
  28. Ottakaa selvää, mistä oppilaat ovat kiinnostuneita ja mitä he harrastavat. Käyttäkää  tätä innostusta hyväksi. 
  29. Kehota opettajia yhdistämään ryhmänsä ja opettamaan yhdessä.
  30. Reflektoikaa yhdessä ensimmäinen  koulupäivä. Mikä onnistui? Mitä pitää opetella lisää? 
  31. Tekstaa itsekin, kun kirjoitat.
  32. Tuo taukotilaan aloitelaatikko. Selitä, mikä on aloite. Käykää viikottain aloitteet läpi. 

1 kommentti:

Hanna kirjoitti...

Kiitos näistä! Löysin näistä uutta ideaa ja innostusta lukuvuoden alkuun! :)