Kuukauden kirja: Murkkumotivaation avaimet

Jäntti, L. ja Hirvonen, K. (2016). Murkkumotivaation
avaimet. Kaikille 9-16- vuotiaiden vanhemmille.
Helsinki: Educons oy.

Työpsykologiasta väitellyt, motivaatiovalmentaja Lauri Jäntti - Auroran koulun ex-vanhempia muuten - on kirjoittanut napakan kirjan murrosikäisten tukemisesta. 64 sivuinen kirjanen ei kuormita lukijaa tieteellisillä viittauksilla, mutta osuvista ohjeista näkee, etteivät ne perustu vain mielipiteisiin.

Jo muodoltaan kirja on erilainen. Sarjakuvataitelija Katariina Hirvonen on kuvittanut sen. Siinä on kaksi narratiivista osaa: Alkuosan 31 sivua  kertovat tarinaa  Ripan ja Sofian  perheestä, jossa on kaksi murkkua: Tatu ja Susa. Ja erityisesti perheen isästä, kun tämä neuvoo (pyydettäessä)  pelikaveriaan Samppaa  ratkomaan ongelmia oman murkkunsa kanssa.

Loppuosassa on 14 sivua harjoitustehtäviä, jotka nekin on narratoitu: Ne ovat (olevinaan) pelikaveri Sampan pyytämiä  lisäohjeita.

Kerrontaote tuo kirjaan happea ja kepeyttä.  Mutta itse ohjeet ovat painavaa rautaa. Ei vain murkkujen kanssa eläville, vaan itse asiassa ihan kaikkille kasvattajille. Jäntti osaa tiivistää ja yksinkertaistaa tahdikkaan - ja fasilitoivan- dialogin taitoja. Kohtaamiseen mennään arvostava kuuntelu edellä.

JÄNTTI antaa lukijalle arvokkaita neuvoja, kuinka voi mm. kysymällä tukea lasten kasvua ja oppimista. Tiivistän ja jäsennän ne seuraavassa omin sanoin tylsästi eeppiseksi  tekstiksi:

(1) Mieti,  mitä ajattelet lapsesta.  Ajatukset vaikuttavat. Se, mitä ajattelet vaikuttaa käyttäytymiseesi.  Se näkyy. Voit vaikuttaa  tapaasi päättämällä  ajatella  toisin, paremmin (positiivisesti). Ja mieti myös mitä ajattelet (ja sanot) itsestäsi ja muusta perheestä. Älä vähättele. Lapset ottavat siitä mallia. Mieti, mitä totta ja parempaa voisit perheestäsi sanoa.

(2) Käytä kaikki tilaisuudet kuunnella ja jutella nuoren kanssa. Väijy niitä. Luo niitä.  Keksikää, mitä hyvää voi tehdä. Siitä tulee hyvä olo. Puhu takaiskujen tullen hänen  aiemmista onnistumisistaan ja vahvuuksistaan. Palauta niitä mieleen.  Niistä puhuminen antaa voimaa.

(3) Oppiminen tehostuu, kun saa itse asettaa tavoitteet. Itse mietityllä  ja valitulla on ihmeellinen voima. Auta lasta kysymällä löytämään sopivia tavoitteita. Mistä tahansa asiasta pystyy löytämään kiinnostavia juttuja. Pakko laittaa tähän pari mainiota pätkää sarjakuvan dialogista. Ensimmäinen on tilanteesta, jossa Tatu on saanut biologian kokeessa kutosen. Toisessa Susaa ei kiinosta historia. Niissä  on mallia merkityksellisyyden avaamisesta ja työstämisestä toista arvostavilla  kysymyksillä, joilla itsesäätely  kehittyy.

(I) Isä: Sanos Tatu, mikä suo on tavoitteena siin biologiassa?
Tatu: Mille riittää kutonen.
Isä: Mutta mitä sä haluut oppia siitä?
Tatu: Miten niin oppia?
Isä: Jos olisi joku juttu, minkä sä haluaisit oppia  siitä, mikä se olis? Selaa kirja  sisällysluettelo läpi ja sano, mistä sulle vois olla hyötyä.
Tatu: Tarkoitatko, että  täst vois olla jotain hyötyyki?
Isä: Huoh. Jos olis, mitä se voisi olla.
Tatu: Olis aika siistii osata putsata noit vesistöi, jotka on saastunu....

(II) Susa (lukee historian kirjaa): Tässä ei oo mitään järkee. Emmä tuu ikinä tarviin tätä.
Äiti: Oot sa ajatellu, että mitä laajempi ymmärrys sul on, sitä enemmän valinnanvaraa sul on isona, mitä rupeet tekeen.
Susa: No semmost mitä täs on, mä en kyl tuu ikinä tarvii missään?
Äiti: Minkähän takia sitä sit opiskellaan koulussa?
Susa: Jonkun fossiilin mielijohde varmaan. Ei mitää hajuu.
Äiti: No auks sun eka tavoite sit selvittää se?Päätät sitten sen jälkeen, mitä sen kanssa haluut tehdä.

Jos koulukirja on tylsä, asian voi lukea myös  jostain muualta, kirjasta, jonka on kirjoittanut joku aiheesta oikeasti innostunut. Tai videolta.

Kaikki ei ole aina kivaa, mutta riittää, kun tajuaa, mitä suurempaa juttua se homma palvelee (esim. roskien vieminen ja petustelu: jokainen tekee jotakin, että meillä on hyvä olla kotona)

(4) Kun lapsi on löytänyt järkevän tavoitteen opiskelulle, anna hänelle vapautta tehdä omalla tavalla. Älä tuputa omia menetelmiäsi. Kun jokin on nuoresta vaikeaa, kysy  "No mitäs sille voisi tehdä?" "Mitä vaihtoehtoja on? " " Mites luulet, että kaverisi sen tekisivät?" Valmenna häntä ratkaisemaan itse.

(5) Kun elämä lyttää nuoren matalaksi,  kannattaa löytää takaiskuun yllättävä, kohottava näkökulma. Kysy, mitä aiot tehdä ensi kerralla eri lailla. Älä neuvo, houkuttele itse miettimään. Totea: Kaikki on yleensä vaikeaa, ennenku muuttuu helpoksi.

(6) Anna palautetta. Se on taitolaji. Kun kehut, kehu itsensä likoonlaittamista, sitkeyttä, yrittämistä - älä lahjakkuutta. Arvioi toimintaa älä ihmistä. Älä anna palkintoja.

EDUCONS oy myy kirjaa nettisivuillaan. Kirjan hinta on siellä  25 €/kpl + postituskulut 5 € (alv 10% sisältyy hintoihin). Suosittelen.