Espoon suurkouluhankkeesta

Kuvakaappaus Hesarin sivuilta.

KUTEN lehdistä on voinut lukea, Espoossa kuohuu tai ainakin kuplii.

Vakavasta koulutilapulasta kärsivät kaupunki suunnittelee  (en kirjoita  päättänyt koska asiaa ei ole käsitelty poliittisissa elimissä;  suunnitelmaa on käsitelty vasta kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa kesäkuussa)  vuokraavansa  tilat jättikoululle Otaniemestä Aalto-yliopiston alueelta YIT Rakennus Oy:n  ja HGR Property Partners Oy:n omistamasta vanhasta toimistokiinteistöstä. Osoite on Tietotie 6. Monille vanhemmille suunnitelma on  tullut yllätyksenä.

Rakennus on kahdeksan-kerroksinen. Vuokrattavia neliöitä olisi noin 25000. Niihin mahtuisi jopa 2500 oppilasta. Kokoluokaltaan koulu olisi Suomessa ainulaatuinen.

Vuokrakulut olisivat kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi on arvoitu, että muutostyöt, joilla  tiloja muokattaisiin opetuskäyttöön sopiviksi,  maksavat noin 70 miljoonaa. Kyse olisi pitkäaikaisesta sopimuksesta.

Kesällä kerrottiin, että Otaniemeen siirtyisi kaksi luokiota. Syyskuussa suunnitelmia tarkennettiin, ja Tietotielle siirtyisi vuonna 2019 Olarin lukion ja  ruotsinkielinen Mattlidens gymnasium. Lukioiden siirtymistä ei ole vastustettu. Sen sijaan melkoinen kohu nousi kun kuultiin, että kolmas sinne siirtyvä koulu oli vasta kaksi vuotta sitten oman, uuden koulurakennuksen saanut  englanninkielinen Espoo International School.

EIS:n huoltajat ovat lähestyneet mm. opetus-ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseniä huolestuneina, pöyristyneinä jopa raivoissaan. Miksi he vastustavat koulun siirtoa? Kokosin saamistani kirjeistä seuraavat argumentit:

• Tapa, jolla tilahanketta on viety eteenpäin, on ala-arvoinen. Lähtökohtana on ollut vain ja ainoastaan neliömetrit.
• Tieto tiedotustilaisuudesta oli  epämääräinen: ”Sivistystoimessa on valmisteilla ehdotus, joka toteutuessaan tarkoittaa merkittäviä muutoksia opetuspalveluissa Matinkylä-Olarin alueella. Ehdotus esitellään asukastilaisuudessa, joka järjestetään tiistaina 5.9. klo 18:00-20:00 Olarin koulun ja lukion auditoriossa, Olarinniityntie 4.”
• Paikalla ei ollut teknisen toimen edustajia
•  Lasten koulumatka olisi hankala, jopa turvaton. Suurpellosta ei ole metroyhteyttä Otaniemeen, Pienet koululaiset joutuisivat ensimmäisestä luokasta alkaen matkustamaan pitkiä matkoja kaupungin alueella ja vaihtamaan bussia. Tai vanhemmat joutuisivat kuljettamaan. Monista osista kaupunkia  ei ole mahdollista tulla kouluun pyöräillen tai  tai kävelen.
• Koulun koko on  liian suuri. Yli 2000 oppilasta. Myös se pelottaa, että ekaluokkalaiset ovat lukiolaisten seassa.
• Itse koulurakennus on  toimistotalo, jota ei ole rakennettu kouluksi.
• Rakennus on kahdeksankerroksinen. Lapset viettäisivät tauot portaikossa? Koulupihaa ei olisi?
• Siellä ei ole erikoistiloja, esim. liikuntasalia.
• Toimistokiinteistön tontilla ei ole ulkoilumahdollisuuksia eikä luontoa.
• Ulkoliikuntatunnit on järjestettävä Otaniemessä 1,6 km tai Tapiolassa 2,5 km päässä.
• Oppilailla ei olisi välituntipihaa.
• Vahvistamattoman tiedon mukaan edellinen käyttäjä Tieto  joutui luopumaan tiloista sisäilmaongelmien vuoksi. Nykyinen omistaja kieltää väitteet.
• Opinmäen koulu maksoi  50 miljoonaa. (EIS:lle räätälöidystä koulusta tehdään nyt väistötila "käymälä" MH?)
• Vuokra- ja korjaustyöt maksavat 10:ssa vuodessa 130 miljoonaa. Sillä rakentaisi useita kouluja,
•  Monet perheet ovat  ostaneet asuntoja EIS-koulun lähialueilta juuri koulun vuoksi. He kokevat itsensä petetyiksi.

Kuvakaappaus Länsiväylästä

LISÄKSI suurkouluhankkeen huonona puolena olisi, että toteutuessaan se merkitsisi  Matinkylään suunnitellun Meri-Matin lukion rakentamisen lykkääntymistä – ehkä jopa peruuntumista. Tuntuu oudolta, että yksi keskeinen osa Espoota jäisi ilman omaa lukiota (jollei mukaan lasketa Espoon Steinerkoulun lukiota). Haasteena on myös näin suuren - kolmesta itsenäisestä ja erikielisestä koulusta koostuvan- kokonaisuuden tilojen ja arjen hallinta. Konkreetisti: Miten esim. järjestetään 2500 oppilaan ruokailu kun lounasaika on silloi, kun se on?

HANKKEELLA on toki positiivisiakin puolia. Vuokraamalla saataisiin  tervettä väistötilaa- jos  ilat ovat terveet. Kiinteistön omistajat ovat remontoimassa rakennusta, muun muassa uusimassa ilmanvaihtoa. Miksi he uusisivat tervettä ilmanvaihtoa? Vuokratiloissa myöhemmin paljastuvien ongelmien korjaaminen olisi  vuokranantajan vastuulla. Vuokratiloissa - joihin yhä jäisi ilmeisesti väljyyttä- voitaisiin lisätä englanninkielisten oppilaspaikkojen määrää. Ehkä samalla voitaisiin myös lisätä lukiopaikkoja- koska nyt lukioiden sisäänpääsyyn vaaditaan Espoossa todella korkea keskiarvo, muistaakseni 8,7.(korjaus oikeasti 7,8)

SUURkouluhanke on vasta suunnitelma. Päätöksiä sen toteuttamisesta ole vielä tehty. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee asiaa 20. syyskuuta ja ruotsinkielisestä opetuksesta vastaava Svenska rum -lautakunta 28. syyskuuta. Sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että lautakunnassa suuri osa - mm. sen puheenjohtaja- vastustaa hanketta tässä muodossa. Lautakunta on mm. vasta päättänyt, että Meri-Matti-hanke etenee. Valtuustoryhmistä sosialidemokaatit ovat kertoneet mediatiedotteessaan  vastusvavansa hanketta Espoon kansainvälisen koulun osalta.