perjantaina, marraskuuta 28, 2014

Unohdettuja pedagogeja. Osa 1. William Wirt ja Platoon-suunnitelma

NÄINÄ homekoulujen aikana oli hauskaa  löytää  omista muistiinpanoistani Platoon suunnitelma.

PLATOON-systeemin, eli Gary-suunnitelman  eli  työ-opiskelu-leikki-systeemin (work-study-play) isä oli yhdysvaltalainen opettaja ja sittemmin Indianan osavaltion Garyn kaupungin koulujen ylitarkastaja William Wirt (1874-1938). Wirtin aikana(kin) Yhdysvaltojen väestö kasvoi kiihtyvää vauhtia, eikä  kaupungilla ollut tarpeeksi varoja rakentaa uusia kouluja eikä korjata vanhoja. Oppilaiden koulupäivää oli ollut pakko lyhentää niin, että he kävivät vain osapäiväkoulua.

Niinpä Wirt pohti, kuinka koulujen tiloja voisi käyttää tehokkaammin, niin että koululuokat ja koulun välineet olisivat mahdollisimman tarkkaan käytössä- aikuiset käyttäisivät niitä iltaisin. Tiloissa opiskeltaisiin myös kesäisin.

Hän päätyi malliin, jossa alueen alakoululaiset jaettiin kahteen pataljoonaan (osastoon).  Toinen osasto opiskeli (koti)luokissa, toinen aineluokissa, pajoissa, pihalla, jumppasalissa, läheisessä kirjastossa, museoissa, puistoissa, kentällä, uima-altaalla... Pajoissa pojat oppivat käden taitoja ja tytöt kotitaloutta. Auditoriossa katsottiin elokuvia. Päivä oli jaettu kahteen vuoroon, joissain oaikoissa useampiinkin, ja oppilaat siirtyivät pitkin päivää tilasta toiseen. Oppitunnit saatoivat olla hyvinkin lyhyitä, jopa vain 15 minuuttia ja välitunnit vain 2-3 minuuttia.

TARKOITUS oli hyvä. Tiivistämällä jokainen saisi pidemmän kokonainen koulupäivän ja asialliset koulutilat. Koulujen yhteyteen rakennettiin kunnon kentät.  Myös opetussuunnitelmaa laajennettiin. Aineluokissa opiskeltiin musiikkia, kuvataidetta ja mm. käsitöitä. Mallissa liike-elämän tehokkuusajattelu (taylorismi) yhdistettiin uusimpiin progressiivisen kasvatuksen ideoihin, kuten ideaan koko lapsen kasvattamisesta teollisuusyhteiskuntaan.  Wirt oli John Deweyn oppilaita.

Malli alettiin toteuttaa vuonna 1907. Idea otettiin Garyssä hienosti vastaan, ja se sai paljon myönteistä huomiota muuallakin. Oppimistulokset olivat parempia kuin tavallisissa kouluissa, ja oppilaat ja opettajat tyytyväisiä. Vuonna 1914 Wirt palkattiin osa-aikaiseksi konsultiksi esittelemään ideaa malliksi New Yorkin julkisiin kouluihin.  Tiedotuksessa epäonnistuttiin kuitenkin pahasti, ja Isossa Omenassa vanhemmat, oppilaat ja ay-johtajat vastustivat ideaa jyrkästi mm. siksi, että opettaja palkattiin vähemmän kuin aikaisemmin. Väitettiin,  että se vain valmentaa lapsia tehdastyöhön. eikä akateemisiin opintoihin. Mallista tulikin poliittinen kiista, ja siitä luovuttiin vuonna 1918.

New Yorkin takaiskusta huolimatta  Garyn-suunnitelma kiinnosti 1920-luvulla. Yli 200 kaupunkia kokeili sitä. Wirt kohosi kansainväliseen maineeseen. Hänet tunnettiin niin Englannissa kuin Japanissa.

Wirt kuoli vuonna 1938. Parissa vuodessa hänen mallistaan luovuttiin myös Garyssa.

Historian tutkija  Ronald D. Cohenin mukaan pahimmillaan Garyn koulut olivat paikkoja, joissa kyllästyneitä, pelokkaita oppilaita kuljetettiin loputtomasti luokista, kentälle ja auditorioon. Parhaimmillaan ne olivat vapaita, jännittäviä, luovia ympäristöjä, jotka rikastivat niin rikkaiden kuin köyhien, mustien ja valkoisten, kanta-asukkaiden ja maahanmuuttajien elämää. Monelle ne tarjosivat mahdollisuuden.

KANNATTAISKO  kaivaa Platoon-malli historian naftaliinista,  päivittää  sitä ja ottaa soveltuvin osin käyttöön 2010-luvulla? Olisi se ainakin aamu- ja iltavuoromallia parempi.

torstaina, marraskuuta 27, 2014

Noin 50 retorista keinoa tyrmätä muutosmääräilijä

WARNING  Tämä  on siis pakina. Takuuta keinojen vaikuttavuudelle ei anneta.  Eikä seurauksista, kuten työpaikan menettämisestä, oteta vastuuta.

JOKAINEN meistä on kohdannut esimiehiä, määräilijöitä jne. jotka yrittävät viisastella, kuinka muutos on välttämätön ja kuinka se koskee muka myös meitä. Jo työsuojelullisista syistä olen koonnut tähän  retorisia keinoja, vastaiskuja, joilla voi turvata oman oikeutensa päättää, mitä ja miten tekee silloinkin kun toinen pää punaisena väittää, että hänellä on jokin direktio-oikeus.

PARAS tapa voittaa muutosta koskeva väittely on olla oikeassa. Ja jollei ole, kannattaa keskittyä luomaan mielikuva, että kuitenkin on.

NÄIDEN keinojen  taustalla on antiikin ajoista tunnetun retoriikan syvät viisaukset. Sanallisen taistelun voittaa se, jolla on paras ethos, pathos ja logos. On siis vastattava muutosvaatimukseen  näyttämällä  oma ylivertaisuus (toki nöyryyteen kätkettynä). Kutsun tätä puolustusiskuksi.  Mutta ennen muuta on lyötävä toiselle jauhot suuhun. Kutsun tätä hyökkäysiskuksi. Mahdolliselle yleisölle, jota kannattaa koota paljon, on osoitettava että muutoskäskijä on kaikissa retoriikan keskeisissä taidoissa täysi nolla.

TAITURIMAISTA sanakäytöstä olkoon seuraava esimerkki: Näin uutisoi työväenhenkinen lehti aikanaan ikävän hukkumisonnettomuuden: ” Raatajavanhus hukkui riistäjäporvarin avantoon” (Työmies-lehti).

EHDOTAN, että monistat tämän listan, ja säilytät kopioita eri takkien taskuissa. Koskaan ei voi tietää milloin muutosmääräilijä tulee. Jos varastossasi on vielä jokin sanallinen ase, jaa se meille muille.

Puolustusisku

Puolustusiskuissa on tärkeä olla aina jonkin arvokkaaksi koetun puolella, ei mielellään jotakin vastaan.

ETHOS
Tarkoitus on osoittaa että, olet hyvä ihminen, joka pelastaa koko yhteisön joutumasta hirviön uhriksi.
  • Kukaan ei ole koskaan 30 vuoden urani aikana häpäissyt meitä (ei minua)  tällä tavalla ja halveksinut tämän joukon osaamista.
  • Suo nyt anteeksi, mutta me olemme kaikki turhautuneet noihin huonosti suunnittelemiisi muutoksiin
  • Meidän työmoraalillamme  ei oteta tuollaista riskia!
  • Me emme   vaaranna mokoman takia oppilaitteni tulevaisutta,
PATHOS
Tarkoitus on liittää yleisön mielessä kaikki myönteiset asiat vanhaan, nyt syrjäyttämisvaarassa olevaan tapaan tehdä työtä.
  • Näin on tehty meillä aina, ja tulokset ovat olleet loistavia. Erityisesti ennenkuin sinä tulit tänne töihin.
  • Kaikkihan sen tietävät, että vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia
  • Kyllä menneet sukupolvet nyt kääntyvät haudassa.
  • Juuri eilen Mäkinen (tai joku muu korkea viskaali) kehuu työpaikkaamme, sen henkeä  ja tuloksia ja tapaamme ....
  • Ei ehjää kannata korjailla.
Kannattaa myös vedota terveeseen järkeen.

LOGOS
Tarkoitus on osoittaa, että vanha tapa oli ylivoimaisen hyvä.
  • Kaikki kansainväliset tutkimukset (keksi joitain nimiä), osoittavat, että hommat sujuu tällä meidän valitsemalla  tavalla erittäin hyvin.
  • Kenen ongelmaa tässä ratkaistaan? Ei ainakaan minun? 

Hyökkäysisku

ETHOS
Päätavoite on osoittaa, että muutosmääräilijä on epäuskottava. Vie häneltä  arvokkuus  ja muutokyky. Mielellään vakuuta yleisö siitä, että hän on luonnevikainen ja omaa etuaan ajana vilpistelijä.
  • Poika. Poika. Mitä sinä tänne tulet riehumaan, hanki elämä.
  • Kerro suoraan, paljonko sinulle maksetaan bonusta, kun tuhoat tämän työyhteisön.
  • Haluatko vakavissasi, että koko työyhteisö joutuu sairauslomalle?
  • Minähän en rupea kiviä sinun polullesi pujottelemaan (vrt. Rokka)
  • Tuon pellen johdolla vain minun kuolleen ruumiini yli.
  • Pidätkö meitä aivottomina?
Lisäksi erittäin hyviä keinoja ovat erilaiset määräilijän ulkomuotoon liittyyvät pilkkanimet (ilman että hän kuulee). Iske armotta hänen heikkouksiinsa. Levitä huhuja. Vihjaile.

PATHOS
Päätavoite on "paljastaa", että muutosidean tarkoitus on paha ja vastuuton.  Masenna muutos-määräilijä, niin ettei hänestä lähde (mielellään enää koskaan) yhtään innostuksen kipinää ja samalla liitä muutosideaan pelkoa, ahdistusta,  epävarmuutta ja negatiivisia asioita.
  • Eikö olisi korkea aika välillä tehdä töitä? Sinunkin jotain palkkasi eteen.
  • Nimeä nyt yksikin muutos, jonka olet onnistunut viemään läpi (sitten vyörytä kaikki talon epäkohdat muutosmääräilijän syyksi)
  • Tarkoitatko todella, että tämä porukka on  tehnyt koko ikänsä  työtä väärin?
  • Tämä on työpaikkakiusaamista. Haluan luottamusmiehen paikalle.
  • Ja kuinka moni meistä joutuu uudistuksen jälkeen työttömäksi?
  • Mitähän oppilaiden vanhemmat tästä sanovat, kun kuulevat. Meiltä lähtee oppilaat pois.
  • Mattilassa (keksitty yritys) kokeiltiin tätä ja kahden viikon kuluttua puolet porukasta oli burn out. 
  • Meillä on täällä ollut tapana, että emme lupaa sellaista, mitä emme pysty pitämään. Emmekä ryhdy sellaiseen, mitä emme osaa.
  • Vastuullinen johtaja ei veisi alaisiaan  tällaisiin rottakokeisiin.
Määräilijän itsetuntoa on tehokasta syödä käyttämällä hänestä toistuvasti väärää nimeä (esim. Petterin sijasta Paavo). Sanallisen viestintää vahvistamaan kannattaa käyttää eleitä (esim. mulkaisu, pään puistaminen ja samaan aikaan hymyily). Myös jankuttaminen on hyvä keino, siinä uuvutetaan vihollinen. Niinikään kovaan ääneen nauraminen ja sormella osoittaminen,

LOGOS
Päätavoite on pilata muutosidea ja  saada se näyttämään huonosti suunnitellulta. Tuhoa muutosmääräilijän muutosperustelujen logiikkaa, sekoita hänen ajatuksensa ja sanansa.
  • Ei tätä näin hoideta! Luepa aluksi pari kirjaa muutosteoriasta.
  • Tuollaisia uudistuksia pitäisi ensin kokeilla laboratoriossa.
  • Meillä on oikeus nähdä tähän muutokseen liittyvä riskianalyysi!
  • Tälle ei ole tehty lainkaan lapsivaikutusanalyysiä.
  • Ikävää, ettet tunnet lainkaan virkaehtosopimusta.
  • Todella surullista, että olet noin vieraantunut todellisuudesta.
  • Puheestasi ei saa mitään selvää. Unohditko ottaa aamulla lääkket?
  • Ideana yhtä hyvä sosialismi Neuvostoliitossa. Vaan ei toimi käytännössä.
  • Mielenkiintoinen idea. Hienoa, että ovat saaneet sen toimimaan Lakkisilla, mutta ei meitä voi verrata Lakkisiin. 
  • Todista, että ideasi toimii ja tule sitten uudestaan.
  • Missä tästä on sovittu?
  • Olemme kokeilleet tuollaista jo aikaisemmin. Ei toimi. Tuli liikaa melua.
  • Onko kukaan laskenut, mitä tämä pelleily tulee maksamaan?
  • Ongelma, jota tässä yritetään ratkaista, on toki tärkeä, mutta keino valitettavasti aivan väärä.
Kannattaa käyttää omissa puheenvuoroissa halventavia ja vähätteleviä ilmauksia. Muutossuunnitelmaa voi kuvata esim. kyhäelmäksi. Kannattaa kysyä tosi vaikeita kysymyksiä, joihin muutusmääräilijä ei osaa vastata.  Esim. Oletko yhtään miettinyt, mitä tästä seuraa?

Voit myös kysyä parikymmentä kysymystä peräjälkeen. Ja kun hän yrittää vastata, toteat; Eihän sinulta saa mitään selvää vastausta. Koita nostaa koko ajan esille asioita,  jotka ovat muutosmääräilijälle kiusallisia. Käytä vaikeita sanoja (vaikka itse keksittyjä), joita muutosmääräilijä ei ymmärrä.

keskiviikkona, marraskuuta 26, 2014

Ketkä olivat 10 suurta suomalaista kasvatusoppinutta?

ESPOON perinneseura ry:n syyskokouksen yhteydessä 26.11. 2014  opetusneuvos Martti Hellström käy läpi suomalaisen koulun historiaa otsikolla:

10 suurta suoma-laista pedagogia 

" Suomessa on ollut kouluja yli 700 vuoden ajan. Kuinka kouluopetus on näinä vuosina kehittynyt? Ketkä ovat olleet 10 suurinta suomalaista pedagogia? Mistä he saivat ideansa? Millaista on kouluopetus tänään? Millaista sen tulisi olla 2020-luvulla? Teemme puolen tunnin aikamatkan suomalaisen pedagogiikan käännekohtiin."

Tervetuloa Sellon kirjaston Akseli-saliin! Kahvitarjoilu alkaa klo 18.15 Espoon Perinneseurasta enemmän: http://espoonperinneseura.net

Tilaisuudessa voi  myös liittyä Espoon perinneseura ry:n jäseneksi. Jäsenmaksu on 10 € vuodessa.

maanantaina, marraskuuta 24, 2014

Opetuksen uudistaminen vaatii uudenlaista täydennyskoulutusta

Uudenlaista täydennyskoulutusta ideoidaan  marraskuussa 2009 Yorkissa.
Kuvassa vasemmalta pöydän äärellä  Michael Fullan, Asko Lippo, Mikko Salonen,
Ilpo Salonen jaMartti Hellström.
SUOMESSA on maailman paras opettajankoulutus,  maailman parhaat opettajat, maailman paras opetus. Kuinka pidämme maailman parhaan opetuksen jatkossakin sellaisena? Opetusta,  sen tavoitteita, sisältöjä, menetelmiä ja opetuksen puitetekijöitä on jatkuvasti päivitettävä. Kuinka opetus uudistuu?

Tutkimuksista tiedetään, että  opetus ei uudistu käskyillä. Opetuksen uudistaminen on   oppimisprosessi.  Täydennyskoulutus tulee järjestää niin, että se tukee opettajien oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Uudet koulutusnäkemykset  haastavat  myös täydennyskoulutuksen muuttumaan.

Vanha ja uusi koulutus
Täydennyskoulutus on tunnetusti kirjavaa. Karkeasti voidaan puhua "vanhasta"  ja  "uudesta" koulutuksesta. Vanha  koulutus on kouluttajakeskeistä. Koulutettaville tarjotaan valmiiksi otsikoituja koulutuspäiviä. Vanha koulutus on  tarjontalähtöistä.

Vanhan  koulutuksen taustalla on oppimiskäsitys, jonka mukaan koulutus poistaa puutteita  tiedossa tai taidoissa.  Kouluttaja osaa ne. Koulutettavalla on  osaamisvaje. Tällaisessa koulutuksessa syntyvää oppimista on kutsuttu  huonoksi oppimiseksi. Huonoksi siksi, että  oppiminen laahaa kehityksen jäljessä.

Huonon oppimisen vastakohta on hyvä oppiminen. Hyvä oppiminen kulkee kehityksen edellä. Se raivaa tietä  jollekin uudelle. Uusi koulutus tavoittelee hyvää oppimista, se tuottaa uutta, jota ei ole ennen ollut.

Vanha koulutus tähtää hyvien, mutta valmiiden käytänteiden levittämiseen. Uusi koulutus tähtää syvemmälle: kapasitettiin luoda jatkuvasti uusia yhä parempia käytäntöjä. Vanha koulutus antaa nälkäiselle kalan. Uusi koulutus opettaa kalastamaan.

Uusi  koulutusnäkemys ei perustu yksittäisiin koulutustapahtumiin. Koulutusote on ongelmalähtöinen ja prosessimainen. Oppiminen ymmärretään uusien ideoiden luomiseksi ja kehittelemiseksi toiminnassa ja erityisesti yhteisessä toiminnassa.  Tällainen toimintaa vaatii aikaa ja useita tapaamisia.

Uusi oppiminen perustuu siihen, että koulutettavat jakavat  vastavuoroisesti omaa ammattitaitoaan ja kokemuksiaan yhteisen ongelman ratkaisussa. Uudessa koulutuksessa opitaan tositiedosta mutta myös  toisilta ja ratkaistavista ongelmista.

Kouluttajien ensisijaisena tehtävänä on tukea koulutettavien tiedon- ja taidonrakentamisprosessia.
Kouluttajat  juoksuttavat  oppimisprosessia, joka antaa aineksia ja virikkeitä, mutta vielä enemmän: prosessia, joka  tukee uuden luomista ja  siitä luomisestä oppimista.

Jokainen koulutettava  on  itse omasta vastuussa omasta prosessistaan. Koulutettavat  voimaantuvat itseohjautuviksi, eikä koulutus kasvata heissä  riippuvuutta kouluttajaan. Heistä tulee toinen toistensa vertaisopettajia.  Parhaimmillaan syntyy omaa työtään tutkivien  ja kehittävien ammattilaisten joukko ja omaa toimintaansa kehittävien koulujen verkosto.

Uudessa koulutuksessa ei vain kuunnella luentoja eikä katsella kuinka mestari tekee työtään. Uudessa koulutuksessa  osallistutaan.  Uudessa koulutuksessa keskustellaan, keksitään, kokeillaan ja kehitellään. Uudessa koulutuksessa  oppiminen ohjautuu koulun ja opettajien omista haluista ja omista tarpeista käsin.

Uusi koulutusnäkemys kannustaa siirtymään yksittäisten opettajien yksittäisistä  kurssittamisista  useiden koulujen opettajille yhteisiin, niiden ja heidän omista kehittämistarpeista lähteviin kehittämishankkeisiin, ja niihin nivoutuviin koulutussessioihin.

Kouluhallinnon  tehtävänä on tukea koulujen jatkuvaa kehittymistä. Muutoksen johtaminen on nykynäkemyksen mukaan toinen toisilta oppimisen mahdollistamista ja esteiden poistamisesta tekemisen tieltä.

Siirtymä vanhasta koulutusajattelusta uuteen  on haastava:  Muurien on  murruttava yhteisen oppimisen ja opettajien ja koulujen yhteistyön väliltä. Ne  eivät murru itsestään, ne on purettava. Ne puretaan yhteistoiminnalla. Jos onnistutaan  vapauttamaan opettajissa ja rehtoreissa  oleva  valtava osaaminen  yhteiseksi voimavaraksi,  suomalainen koululaitos on epäilykettä jatkossakin  parhaiden joukossa.

lauantaina, marraskuuta 22, 2014

Neljä kuukautta eläkkeellä. Välitilinpäätös

20.11. 2014 tilille tuli neljännen kerran eläke. Kaksi ensimmäistä eläkekuukautta on menty vanhoilla veroprosenteillä, ja sitten oli käytävä päivittämässä verokortti.

Kuulun siihen hyväosaisten ryhmään, joka saa eläkettä noin 60 % palkkatasostaan.

Minulla veroprosentti nousi loppuvuodeksi, mutta ensi vuosi voi olla toisennäköinen.

ELÄKKEELLE siirtymiseen kuuluu kaksi yhtäaikaista prosessia: Irtautuminen vanhasta ja liittyminen uuteen. Kuinkas ne ovat sujuneet?

Joko olen irti?

IRTAUTUMINEN reksin arjen hommista on sujunut aika hyvin. Olen käynyt vanhalla työmaalla norkoilemassa vain, kun on ollut oikeaa asiaa.

SOPIVASTI on kuitenkin ollut tilaisuuksia tehdä muistioretkiä menneeseen maailmaan. Olen saanut käydä moikkaamassa Auroran väkeä, aikuisia ja lapsia. Koulurakennuksen purkutöitä seuraan toisella silmällä.

SUKOSSAKIN olen  käynyt  Suvaitsevaisuus-kampanjan puitteissa- ja kampanjan kick-off- tilauisuudessä sitä näki kymmeniä tuttuja.

AY-TOIMINTA oli minulle tärkeää, ja roikuin siellä pitkään. Oli vänkää saada hieman lisäaikaa: Olin  mukana lokakuussa  EKOAY:n päättäjäristeilyllä-  nyt poliitikon  roolissa. Ja sain vetää puheenjohtajan EKPY:n syyskokouksen.

OAJ:n toimintaa  seuraan lähinnä lehdistä. Opettaja-lehti on jäänyt jostain syystä tilaamatta. Ja facebookista.

HUOMASIN myös kirjoittaneeni pikkujutun Luokanopettaja-lehteen. Ja pari on jonossa seuraaviin. Lisäksi Lo-päiväkirjatyö tarjoaa  vielä tämän vuoden pehmeää liukumäen.

MONIA asioita menneestä maailmasta muistelee  oikein lämpimästi. Mutta riittävästi on myös asioita, joiden suhteen on  suuri etuoikeus sanoa itselle aamuisin: Ei enää tarvitse.

Joko olen kiinni?

IRTAUTUMISEN rinnalla eläkkeelle siirtyminen on  kiinnittymistä uusin asioihin. Monelle se tarkoittaa intohimoista suuntautumista itselle rakkaaseen harrastukseen, matkusteluun tms.

Minulla on ollut suuri etuoikeus toimia näiden neljän kuukauden ajan asiantuntija- ja kouluttajatehtävissä. Osaa niistä olin tehnyt jo rexivuosina, mutta kalenteriin on tarttunut myös ihan uusia juttuja, joissa todella saa käyttää kaikkea osaamistaan. Ja osasta ihan maksetaankin. Sen verran järkeä päässä on, että ymmärrän, että katu-uskottavuuteni katoaa muutamassa vuodessa. Mutta nautitaan nyt tästä

JA pikkaisen snellmanilaisena olen hankkiutunut mukaan myös politiikkaan, ja seurakunnan hallintoon. On muuten rikastavaa tavata opettajien lisäksi myös ihan muun taustaisia ihmisiä.

OLEN lisäksi  palannut tutkimuksen pariin, eräänlaisessa voluntaari tutkijan roolissa. Meitä kokontuu puolen kymmentä tohtoria ideoimaan yhteistä tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Minulla tavoitteenani on dosentin arvonimi hautakivessä.

JA näiden päälle on  hienoa osallistua  yhdistystoimintaan.

MINULLA on OAJ:n veteraaniopettajien jäsenkortti, mutta siihen  puljuun en ole muutoin ehtinyt sekaantua.

ESPOON  emeritusrexeillä on myös omia tapaamisia, mutta ne ovat osuneet ajankohtiin, jotka ovat olleet minulle mahdottomia.

VAIKKA edelle kirjattu voi vaikuttaa juuri siltä, että taas yksi eläkeläinen täyttää hädissään kalenterinsa, niin on pakko korostaa, että tietoisuus oman ajan arvosta on  todella kasvanut. Ajasta, jonka voi käyttää läheisten kanssa. Vaikka tekemällä vaimolle aamupalaa ja pitämällä yhteinen lehdistökatsaus.

Tai tapaamalla lapsia. Tai mikä on huippu: hoitamalla ensimmäistä lapsenlasta Herra Miltonia. Joka on  muuten juuri tänään ensimmäistä kertaa yökylässä ukin ja mummin luona.

SUMMA SUMMARUM. Ensimmäisen neljän kuukauden perusteella eläkkeelle siirtyminen on sujunut oikein hyvin. Prosessiin kuuluu haikeutta ja huikeutta. Niin kuuluu kuulua.

tiistaina, marraskuuta 18, 2014

OAJ:n Nina Lahtinen Järvenperän koululla

OAJ: n Nina Lahtinen oli tänään puhumassa Järvenperän koululla uusista ns. koulukuri- ja oppilashuoltolaeista.  Auroran koulun rehtori Ulriika Huima, Järvenperän koulun rehtori Sisko Savolainen ja Karamzinin koulun rehtori Jouni Hörkkö olivat kutsuneet väkensä koolle. Ja oli se siksi hieno tilaisuus, että ex-auroralainen Marttikin tuli viivana paikalle.

Puolitoistatuntinen meni kuin siivillä. Lahtisella on harvinainen taito yhdistää vakava asia ja rento, iloinen ote.

JOTENKIN  näin  Lahtinen meille ohjeisti:
  • Lukekaa OAJ:n jäsensivuja. https://sso.oaj.fi
  • Siellä on 16 min video uusista laeista ja mm. käyttökelpoinen taulukko eri ojentamiskeinosista: Keitä kuullaan, kirjaus, kesto jne.
  • Opetuksen järjestäjälla on velvollisuus käydä läpi lakimuutokset ja ohjeistaa, kuinka niitä sovelletaan.
KIELLOSTA KÄYTTÄÄ KÄNNYKKÄÄ
  • Opettaja voi sanoa, että tällä tunnilla ei käytetä kännykkää. 
  • Nimeä paikkaa, missä, sitä vapaaehtoisesti voidaan säilyttää (esim. tuo tänne pöydälle)
Keskiviikon Iltalehdessä lisää Nina Lahtisen ajatksia koulukiusaamisesta.

KIUSAAMISESTA
  • Puuttukaa kiusaamiseen. Luokkaa voidaan vaihtaa. Koulua voidaan vaihtaa. Vaihto ei ole rangaistus, vaan se perustellaan sillä, että toisessa luokassa/koulussa on jotain, mikä toimii tällä oppilaalla paremmin. Näistä siirroista ei ole vielä ennakkopäätöstä. Voidaan sanoa: "Lapsi ei pysty noudattamaan lainmukaista velvollisuuttaan käytäytyä asiallisesti eikä nykyinen järjestely vastaa hänen tarpeitaan."
KIUSAAMISESTA KOULUMATKOILLA
  • Tieto kotiin kiusaamisesta koulumatkalla. Koulumatkalla opettajalla ei ole toimivaltaa. Vanhemmillaon  kasvatusvastuu. Mutta ilmoittaa tulee tietoon tulleesta törttöilystä. Huoltajia voi tukea tarjoamalla psykologin apua. Älä ratko syyllistä.
  • Voiko antaa toisen vanhemman yhteystiedot? Viisasta, että lukuvuoden alussa sovitaan mitkä tiedot saa antaa toisille vanhemmille.
    KURISTA jne.
    • Kurinpidossa erikoista: Rehtorilla ei vielä oikeutta antaa jälki-istuntoa. Ei ole toimivaltaa.
    • Paras lääke työrauhaan on ennaltaehkäisy: selkeät säännöt, yhteinen toimintakulttuuri ja fiksi pedagogiikka. 
    • Tehkää työrauha-asioista riskianalyysi
    • Osallistakaa oppilaat myös työrauhan suunnitteluun.
    • Ojentamisessa hyvä edetä näin: suullinen ohjaus (puhuttelu)- ei papereita > tilasta poisaminen > kasvatuskeskustelu > jälki-istunto > Kurinpitorangaistukset:  kirjallinen varoitus....määräaikainen erottaminen.
    • Jälki-istunnossa voi teettää tehtäviä. Voi olla myös  hiljaa. Ei pois oppitunneilta.
















    • Muistakaa yhteistyö koulupoliisin kanssa.
    OPPILASHUOLLOSTA
    • Kun käytetään ojentamista tai rangaistuksia, niihin liittyy usein pohdinta, tarvitaanko myös oppilashuollollisia toimia.
    • OPETUS on nyt erotettu oppilashuollosta.
    • Oppilashuolto on käytännössä sitä, että psykologi ja kuraattori puhuvat oppilaan kanssa. 
    • Opettaja ehdottaa sitä oppilaalle. Vaikka oppilas (tai vanhempi kieltää), opettaja kertoo asian kuraattorille tai psykologille.  Opettajalla on velvollisuus ottaa heihin yhteys.  Sitten he taivuttelevat.
    • Heidän tehtävänsä on myös pohtia,  tarvitaanko laskempaa asiantuntijaryhmää.
    • Ryhmään tarvitaan huoltajien lupa. Vaikka huoltaja eivät halua opettajaa ryhmää, ryhmä voi kuulla häntä asiantuntijana.
    • Oppimisen tukea (3-portainen tuki) ei käsittele tuo asiantuntijaryhmä. Koulutuksen ylläpitäjä päättää, mitä ilmaisu: yhteityötä moniammatillisesti tarkoittaa. Tuen asioista puhumiseen ei tarvita suostumusta. Papereita saa kuitenkin käytää psykologilla /kuraattorilla.
    • Oppilaan on saatava jutella heti, jos on kiireellinen tarve ( samana tai seuraavana päivänä); ja aina viimeistään 7 päivässä.
    • Opiskeluhuoltokertomuksen tekee ohr-väki, ope ei ole sihteeri.
    SOTKUJEN SIIVOAMISESTA
    • Jos  oppilas aiheuttaa sotkua, hänet voidaan  voidaan määrätä siivoamaan se. Oppitunnilta ei saa kuitenkaan  jäädä pois. Ilmoita kotiin. Suomi on ainoa maa, jossa tämä asia mainitaan laissa. Muualla ymmärretty ilmankin.
    TARKASTUKSISTA
    • Opettaja voi tarkastaa tavarat ja säilytystilat. Ruumista ei saa tarkastaa.
    • Tarkastaa voi vain, jos hallussapito on ilmeistä: Opettaja on varma, että laukussa on jotain vaarallista, eikä oppilas anna sitä pyynnöstä huolimatta.
    • Tarkastajan on oltava samaa sukupuolta. Psitsi jos on kiire, eikä ollut muita mahdollisuuksia. Oppilas saa valita mukaan.
    • Tarkastuksessa ei saa käyttää voimakeinoja. 
    TAVAROIDEN POISOTOSTA
    • Vaarallisen tai häiritsevän esineenpoisotto on oikeus ei velvollisuus. Siihen tarvitaan ohjeet
    • Tavaroiden poisotossa saa käyttää voimakeinoja, jos ottaa pois vaarallista esinettä. Poisottaminen on voitava toteuttaa turvallisesti, joten jos pitäisi tehdä se voimakeinoin, Lahtinn suosittelu aina poliisiin yhteydenottoa ja korosti, ettei pidä ryhtyä oppilaan kanssa kisailemaan kumpi on vahvempi. 
    • Opettajille tulisi järjestää tilaisuuksia harjoitella mm. tavaran tarkastusta ja  poisottoa
    • Opetuksen järjestäjän on annettava ohjeet, kuinka poisotettu tavara säilytetään,  kuinka pidetään kiinni jne. 
    • Niinikään on  ohjeistettava kirjaamissysteemi: Kuinka tiedotetaan.
    • Se kuinka kauan pitää säilyttää kirjaukset poisotosta määritellään kunnan  arkistonmuodostussäännössä.
    • Jos joudut ottamaan häritsevän esineen pois, kirjaa se. Ja pyydä kuittaus, kun oppilas saa sen takaisin.
    • Tupakkaa jne ei saa palauttaa alaikäisille
    • Poisotettua tavaraa säilytetään kolme kuukautta. Sitten tupakat tuhotaan. Hävitä ne todisteellisesti. Vaaralliset aineet  annetaan poliisille.
    UHKAILU jne.
    • On jo oikeusnäyttöä, että opettajan ei tarvitse sietää  uhkailua tai nimittelyä. 
    VAHINGONKORVAUKSISTA
    • Linjatkaa vahingonkorvausprosessi, esim. kun kännykkä putoaa. Vahingoista on aina ilmoitettava vanhemmilla.
    VÄKIVALLASTA
    • Jätä pahoinpitelyasiat  poliisin tutkittavaksi!
    • Jos oppilas tekee toistuvasti lievää väkivaltaa, kuka tahansa voi tehdä poliisille tutkintapyynnön. Mielellään vanhemmat.

    lauantaina, marraskuuta 15, 2014

    Oppilaiden osallisuus ja demokratia

    TERVEISIÄ Tammisaaresta.Ekenäs högstadieskolalla pidettiin 15.11. yhteinen täydennyskoulutuspäivä Hangon, Inkoon, Raaseporin, Siuntion ja Lohjan esikoulu-opettajille ja perusopetuksen opettajille. Ohjelmia oli kaksi, toinen ruotsinkielisille, toinen suomenkielisille.

    OHJELMA oli seuraavanlainen:

    08.30 Tervetulokahvit
    09.00 Avaussanat, Robert Nyman, sivistystoimen johtaja, Raasepori
    09.15 Opettajuuden ja oppimisen murros- oppimisympäristöjen ja oppimisen tiekartta, Ilkka Halava 
    10.45 Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely,Vesa Äyräs
    12.00-13.15 Lounas

    13.15 Oppilaan rooli uudessa opetussuunnitelmassa: osallisuutta ja demokratiaa, Martti Hellström, opetusneuvos, KT
    14.15-14.45 Kahvitarjoilu
    14.45 Näkökulmia osallistaviin oppimisympäristöihin ja pedagogiikkaan Marjaana Kangas
    15.45 Päivän päätös

    OMAAN osuuteeni oli varattu 60 min. Varastin noin 5 minuuttia lisää. 57 dian paketista kului 37.  Porukka oli pääasiassa kuunnellut koko päivän kovan luokan luennoitsijoita, mutta aina sitä jaksaa ihmetellä, että jos halutaan rohkaista ihmisiä uudenlaiseen pedagogiikkaan, miksi se tehdään luentokonseptilla:-)

    MINÄKIN luennoin, mutta otin "välipalan" roolin. Haastoin porukkaa syttymään oppilaan roolin uudistamiseen käymällä  stand-up-tyyliin läpi 5000 vuotta opettamisen historiaa.

    Jäsensin muutosta opetuksen tetran avulla. Siinä on neljä kärkeä: opettaja, oppilas, aines ja ryhmä.  Eri aikoina eri elementeillä on ollut primaatti, ja lisäksi kukin elementti on muuntunut. Muttei selkeän systemaattisesti.

    PERUSMESSAGENI oli: oppilaan pedagogisen roolin muutosta on ajettu ainakin 110 vuotta.  Se ei muutu, koska me teatterikoulun sisäänpääsykokeessa karsitut haluamme itse olla stagella.

    Herbartilais- soinislainen opettajakuva, jossa opettaja luo oppilaan ajatusmaailmaan oli aikanaan opettajuuden huippuhetki. Uskomme yhä apperseptio-oppiin.  Vaikka tiede on kumonnut sen jo 100 vuotta sitten.Uskomme yhä, että paras tulos saadaan, kun opettaja syöttää lapsellistetun totuuden  oppilaille- ja he oppivat sen, kunhan kuuntelevat tarkkaavaisesti molemmilla korvilla.

    OPETUS on voinut olla muuttumatta tähän saakka. Nyt se enää voi. Oppilaat ovat menettäneet uskonsa kouluun. Se näkyy jo tuloksissa. Ainoa keino palauttaa usko on osallistaa oppilaat oman oppimisena  subjektiksi.

    Oppilaat on otettava mukaan opetuksen suunnitteluun, opettamaan ja arvioimaan tuloksia. Ja myös kodit. Opettaja, oppilas ja ryhmä olkoot oppimiskumppaneita.

    OPETTAJA ei ole enää tiedon lähde, ei myöskään sen välittäjä. Hän on yhä enemmän kannustaja, innostaja, aktivaattori. Opetus ei ole enää antamista eikä oppiminen saamista. Opetus on mahdollistamista ja oppiminen irtiottamista (Matti Koskeniemi). Sitä mitä saadaan irti, jalostetaan ja jaetaan.

    Warning: Tänään puhutaan paljon siitä, että opettajat rakentavat tietoa. Olisi selkeämpää puhua oman tietämisen rakentamisesta, ja jättää tieto ja sen rakentaminen (tosi uskomus, jolle on perustelu), niille jotka yhä uskovat episteemiseen tietoon ja joilla on aikuisten oikeasti siihen lihakset.  (Lisäys 16.11.)

    KOULU ei saa olla tehdas. Tai jos se on tehdas, se tulee olla innostamis- ja onnistumistehdas.

    TUKISTIN myös (lämmöllä) vuoden 2016 opsista vastaavia. Sieltä loppuu happi. Opetussuunnitelmaan tarvittaisiin tilaa oppilaan oman intohimon löytämiselle ja oman tietämisen rakentamiselle.

    Nyt toivo on pantava monialaisiin oppiainekokonaisuuksiin.  Opsissa pitäisi myös selkeästi avata, mitä muuttuu. Mitä ei enää tehdä. Mitä uutta on ruvettava tekemään. Mikä vanhasta jatkuu. Nyt ei näin tehdä. Vanhempien opettajien päässä eri opsit ovat sekaisin. Niin minunkin.

    PÄÄTIN sessioni huudahdukseen. Krista Kiuru ei muuta opetusta niin, että jokainen oppilas saisi kasvaa omista lähtökohdistaan täyteen mittaansa.  Niin että jokainen löytäisi oman juttunsa.  Aulis Pitkälä ei voi sitä tehdä. Mutta sinä- hyvä opettaja- sinä voi sen tehdä. Ota oppilaat mukaan opetuksen suunnitteluun. Anna oppilaiden opettaa toisiaan. Ota heidät mukaan arvioimaan yhteistä onnistumista.


    YKSI konreetti asia kerrallaan. Pienin askelin.

    Paikalla oli myös kaksosiolentoni Timo Oksanen.
    ONNISTUINKO? Vaikea sanoa. Ilmapiiri oli kuitenkin huikean reipas ja iloinen. Ihmiset hymyilivät- jopa nauroivat.

    Eikö oppimisen pitäisi olla jotain tällaista?

    Osuin fb:ssahauskaan kommenttiin tapahtumasta, jonka harmi kyllä hukkasin. Kommentin mukaan  olin (kyllä oman historiani aikana ensimmäisen kerran ) pedagogiikan guru. Ja kirjoittajan mukaan gurun luento oli sellainen, jota vain harvoin kuulee.

    Jos tuo oli positiivista, merkittävä osa ansioista kuuluu yleisölle ja apukouluttaja Elvis Presleylle (rexikursseillani mukana olleet tietävät jujun, muiden ei tarvitsekaan).

    ELVIS esittii mm. päivän teemaan keskeisesti liityneen biisinsä "I can help". Ks. https://www.youtube.com/watch?v=FkZLgJKQ46w