sunnuntaina, helmikuuta 01, 2015

Työpön saldo: 60 diaa ops-uudistuksesta valmiina

HESARISSA oli tänään minulle uusi suomenkielen sana TYÖPPÖ. Työppö on siis työhullu. Sana on  johdettu juoposta. Jutussa listataan tämän taudin tunnuspiirteitä.  Liian moni osui ja upposi :-)

NIIN tai näin, nousin aamulla kello puoli kuusi tekemään dioja viikonvaihteen luentoon Iisalmessa. Teemana on opetussuunnitelma-uudistus.

YRITÄN 1,5 tunnissa luoda kuulijoille napakan kuvan siitä, millaista muutosta OPS2016 ajaa. Mikä muuttuu tavoitteissa, sisällöissä, menetelmissä ja arvioinnissa? Mikä lakkaa? Mitä on vähemmän? Mikä jatkuu? Mitä on enemmän? Mitä kokonaan uutta opetukseen tulee?

KUN perusteissa on 549 sivua, moinen tehtävä on tietysti melkoinen, jopa suuruudenhullu muille kuin ops-prosessissa itse mukana olleille. Minä en ollut.  Mutta ihan tyhjästä ei tarvinnut lähteä; olen yrittänyt lukea perusteita ymmärtäen jo pitkään ja kirjoittanut auki omia käsityksiäni mm. tässä blogissa.

DIOJA  on nyt valmiina 60, ja luulen, että pääasiat ovat siinä. Nyt hetki jotain muuta kuin työtä.

lauantaina, tammikuuta 31, 2015

Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat

OPETUSSUUNITELMAN keskeiset elementit ovat didaktiikan näkökulmasta tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arvioinnin periaatteet.

Olen aikaisemmissa blogilastuissa avannut käsityksiäni tavoitteista (mikä on uuden opsin kasvatuspäämäärä) ja menetelmäohjauksesta (opettajan ja oppilaan toimintaa kuvaavien verbien analyysin pohjalta). Tässä lastussa paneudun vielä opetussuunnitelman  työtapaohjaukseen.

Perinteisesti suomalaisopettajat ovat pitäneet vahvasti kiinni menetelmällisestä vapaudestaan, mutta jo vuoden 2004 perusteissa listattiin  perusteet menetelmien valinnalle.  Ohjaus voimistuu vuoden 2014 perusteissa. Menetelmistä käytetään sanoja työtapa (Matti Koskenniemen käytämä termi) sekä opetusmenetelmä. Termi opetusmenetelmä on siis saanut kunnianpalautuksen. Oppimismenetelmää ei käytetä kertaakaan.

Uusien perusteiden mukaan opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.  Työtavoista tulee keskustella myös huoltajien kanssa.  Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään,  mitkä ovat työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset.

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat perusteiden mukaan opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota  sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Toki edelleen otetaan huomioon myös eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen kehittäminen.

Työtapojen valinta kytketään eriyttämiseen: Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot.

Työtapojen valinnassa arvokkaina pidettyjä piirteitä 
SEKÄ opsin yleisessä osassa että myöhemminkin tekstissa kuvataan implisiittisesti arvokkaina pidettäviä työtavan ominaisuuksia. Ops lämpenee työtavoille, jotka
edistävät  käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.
edistävät  terveyttä ja turvallisuutta
eheyttäävät (eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen)
kartuttavat tiedon omatoimisen, vuorovaikutteisen ja kriittiseen hankinnan, käsittelyn ja luovan tuottamisen taitoja.
kehittävät jäsentyneitä tietorakenteita ja joissa omaksutaan taitoja.
kehittävät oppimisen kannalta tärkeitä tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taitoja        
kehittävät oppilaan työskentelyä ja verkostoitumistaitoja                                      
käyttävät eri aisteja                                                                                                      
käyttävät mielikuvitusta                                                                                    
mahdollistavat erilaisissa rooleissa olemisen                                                                
ottavat huomioon oppilaiden osaamisen tason                                                                  
ovat elämykseksellisiä                                                                                                        
ovat kokemuksellisia                                                                                                          
ovat oppiaineelle ominaisia                                                                                                
ovat sellaisia, että niissä jaetaan tehtäviä keskenään ja ollaan vastuussa sekä   henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista.                                                                    
ovat toiminnallisia                                                                                                    
rakentavat osaamista ja ymmärrystä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.                    
sisältävät liikkumista                                                                                            
soveltuvat eri ikäkausille                                                                                          
soveltuvat erilaisiin oppimistilanteisiin                                                                        
tukevat itseohjautuvuutta                                                                                                
tukevat yhteisöllistä oppimista                                                                                
vahvistavat motivaatiota ja  ryhmään kuulumisen tunnetta.

Mitä kriteerilistalla ei ole?
TYÖTAPOJA ei siis ohjata valitsemaan helppouden, opettajan itselle istuvuuden, oman mieltymyksen, tuttuuden - eikä edes tehokkuuden perusteella.

Työtapojen tulee olla moninaisia, monipuolisia ja niitä tuleevaihdella. Koulutyössä  eri työtapoja. hyödynnetään suunnitelmallisesti. Opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan.

OPS 2016: suosikkimenetelmät
Nimeltä ops-tekstitssä nostetaan esiin erityisesti seuravat menetelmät:
draamatoiminta ja -leikit
esitelmä  (kielet)
haastattelu
harjoitus/harjoittelu/harjoitteleminen
harjoitusyritystoiminta
havainnointi
improvisointi
juhla
keksiminen (tarinoiden)
kenttäretket
kerronta (Hi, Vk)
kertomukset (Us)
keskustelu
kirjaston työtavat
kokeellinen työskentely (Fy, Ke)
kummitoiminta
laboratoriotyöskentely (ke)
leikki
lähteiden tutkiminen (Hi)
maastotyöskentely
muistiinpainamiskeinot (kielissä)
muistiinpanojen tekeminen
museokäynti
näytelmä
ohjaus (opo)
omat kysymykset
oppimispelit
pari- ja pienryhmätyö
pelit
pohdinta
projektit (yksilö- tai ryhmäprojektit)
retket
roolileikit
ryhmätyö
sanoitus
simulaatio (opo)
taiteellinen toiminta
tieto- ja viestintäteknologia (Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista; Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin.)
tarinat (oppilaiden)
teatterikäynti
teatterileikit
tehtävät
tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely
työharjoittelu
ulkoaopettelu (kielet)
vapaaehtoistyö.
vierailijat  ja vierailut  eri kohteisiin
väittely
yhteistoiminnalliset työtavat (YO)
Mitä menetelmiä ei suosikkiistalla ole?
OPSIN  pdf-versio tarjoaa mahdollisuuden sanahakuihin. Poimin joukon koulutyössä tuttuja menetelmiä, ja "tein ajon". Seuraavista työtavoista ei löydy yhtään mainintaa:
ainekirjoitus
aktiivimoniste
drilli
elaborointi
essee
hiljainen työ
karaisu
kilpailu
koe
kuunnelma
kyselevä opetus
käsitekartat
lehden tekeminen
luento
läksy (kotitehtävä löytyy 4 kertaa)
näyttävä opetus
opettajan esitys
oppimispäiväkirja
palkinnot
perheryhmät
portfolio  (suomenkielisessä tekstissä)
rangaistukset
sanelu
tarina (opettajan)
taulutyö
tietokilpailut
urakka
vihkotyö
yhteinen harjoitus
ääneenlukeminen
Eri oppiaineille ominaisia työtapoja
YKSI työtapojen valinnanperuste on oppiaine. Haravoin myös oppiaineet läpi. Yleensä menetelmien kuvausosuus oli varsin lyhyt.

Monipuolisimpia olivat kielten kuvaukset. Kieltenopetuksessa käytetään mm. draamaa, esitelmiä, haastatteluja, keskustelua, leikkiä, laulua, muistiinpanokeinoja, näytelmiä,  pari- ja pienryhmätyötä, pelejä, sanoitusta, tarinoita ja yllätys yllätys ulkoaopettelua (ainoana aineena). Romanikielen opetuksessa oppilaiden osaamisen lähtötaso luvataan ottaa huomioon  opetusmenetelmien valinnassa.

Matematiikan opetuksessa käytetään opsin mukaan vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvat työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja oppimispelit ovat  tärkeä työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään.

Luonnontieteellisille  aineille omaleimaisia olivat mm.  kokeellinen työskentely, maasto- ja laboratoriotyöskentely sekä kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Terveystiedossa työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Katsomusainessa korostui keskustelu ja usein myös yksilölliset ratkaisut. Uskonnon opetuksessa nostettiin esiin luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, yksilö- tai ryhmäprojektit. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, tietotekniikkaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä.

Muissa humanistisissa aineissa luvattiin käyttää toiminnallisia, vuorovaikutuksellisia  ja elämyksellisiä työtapoja esimerkiksi historiassa erilaisten lähteiden tutkimistaa, kerrontaa, draamaa, leikkiä, pelejä sekä  vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja. Yhteiskuntaopissa käytetään monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Yhteiskuntaopissa listattiin myös simulaatioit, opetuskeskustelut ja väittelyt. Lisäksi mainittiinerikseen erilaiset projektit, yhteistoiminnalliset työtavat ja tutkiva oppiminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään.

Taideaineissa suosittiin työtapoja,  joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Musiikin opetuksessa mainitaan mm.  yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään Tekstissä mainitaan myös improvisaatio.  Liikunnan opetuksessa korostettiin fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja.

Oppilaanohjauksessa valitaan työtapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä.  Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus.

Äidinkielen  ja kirjallisuuden opetuksessa työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen.
Valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia.  Työtapoina mainitaan erilaisten  tekstien tuottaminen, improvosaatio, roolileilit, havainnointi ja mm. väittely. Viittomakieli ja kirjallisuus täydentää työtapalistaa leikittelyllä, kertomisella, keksimisellä ja  roolileikeillä ja tutkivan oppimisen).

torstaina, tammikuuta 29, 2015

NPDL-rexikoulutus alkoi lukiosta

HIENO päivä. Pääsin mukaan kouluttamaan NPDL-lukioiden rexejä koulutuksen toisena päivänä Educoden Mika Silvennoisen pariksi.  Minun vastuullani oli erityisesti muutosjohtamisen osuus.

HÄMEENKYLÄN vastakunnos-tetun kartanon tiloihin saapui toistakymmentä lukioiden rexiä, apulaisrexiä ja opettajaa.  Espoosta oli paikalla Viherlaakson lukion ja Espoon Yhteislyseon viriilit rexit.

PAIKKA oli upea, ja niin oli porukkakin. Huikean älykästä keskustelua, hyvää ruokaa ja nauruakin.  NPDL-ideologiaa integroitiin fiksusti mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Pyörää ei keksitty uudelleen, vaan  yhdessä huomattiin, kuinka monissa lukiossa toteutetaan jo nyt monialaisia opintoja ja uutta syvä pedagogiikkaa.

Upeasti ryhmän jäsenet jakoivat osaamistaan toisilleen, ja monet niistä asioista, jotka "kolahtivat", kuultiin vertaisilta. Juuri niinkuin NPDL:ssä kuuluukin.

KONSEPTI toimi varsin hyvin. Ensi viikolla on vuorossa ensimmäinen peruskouluryhmä.

keskiviikkona, tammikuuta 28, 2015

Oppilaan tuntemuksesta OKL:lla

ON hienoa, että oppilaan- tuntemuksen teemaan panostetaan ainakin Helsingin OKL:lla. Varmaan muuallakin.

Opiskelijoilla on ollut Helsingissä jo syksyllä luentosarja tästä koko-naisuudesta. Luennoilla on kuultu mm. Riitta Jyrhämää, Ulla Siimestä  ja  Touko Hilasvuorta.

TÄMÄN jälkeen opiskelijat ovat tutustuneet yhteen koululuokkaan, ja tehneet siellä mm. sosiometrisen mittauksen.

TAMMIKUUN puolivälissä pidettiin tentti, jonka kysymykset minä sain laatia. Tenttiteoksena oli Laine, Kaarina. (2005 ). Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava.  Ei huono teos. Opiskelijat saivat vastata pienryhmissä kahteen kysymykseen, joista jälkimmäinen oli soveltava.

TÄNÄÄN alkoivat sitten ryhmät. Noin 20 oppilaan  ryhmissä pureudutaan didaktikkojen ohjausessa tenttivastauksiin. Seuraavilla kerroilla esitellään tuloksia omien luokkien analyyseistä. Aikaa  ryhmätyöskentekyyn on varattu yhteensä 6 tuntia.

sunnuntaina, tammikuuta 25, 2015

Huomenna OKL:lla "Koulun hopeanharmaata arkea"

HUOMENNA maanantaina minulla on ilo vetää quest starina Helsingin opettajankoulutuslaitoksella Minervatorilla noin 90 minuutin mittainen sessio pian valmistuville luokanopettajille. Teemana on "koulun hopeanharmaa arki". Miten jokainen opettaja voisi löytää oman tapansa opettaa? Kuinka opettajat  voivat yhdessä  rakentaa yhteisen tapansa pitää koulua?

TEEMME yhdessä aikamatkan Auroran koulun arkeen vuosina 1989- 2014, sukellamme sen iloihin ja suruihin, haasteisiin  ja niihin löydettyihin pedagogisiin ratkaisuihin.

METODIKSI olen valinnut (1) luennon, jota kuunnellaan rooleissa (Bonon hatut), (2) rooleissa käytävän ryhmäkeskustelun (kullakin ryhmällä on oma didaktikko mykkänä sihteerinä ja keskustelua rooleissa pitävänä ohjaajana)  ja (3) rooleissa kuultavan koonnan (akvaario). (4) Loppuun on vielä varattu hetki aikaa, jolloin voi ottaa hatun päästä.

Saas nähdä kuinka äijän käy.

lauantaina, tammikuuta 24, 2015

Muutosteoreettisia työkauluja. Osa 11: Muutosvastustuksen kohtaaminen

TÄSTÄ LIIKKEELLE:

" Psykologit sanovat mielellään, että ainoa tapaa saada ihmiset muuttumaan on traumaattinen kokemus, uskonnollinen herätys tai aivoleikkaus". Loren B. Belker

AIKAISEMMASSA blogilastussa
annoin puolivakavia, retorisia neuvoja, kuinka iskeä ilmat pihalle yli-innokkaalta muutosagentilta.
Ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/11/noin-50-retorista-keinoa-tyrmata.html

Tässä lastussa annan nyt tasapuolisuuden nimissä neuvoja muutosagenteille, kuinka selvitä tuollaisesta reipashenkisestä  muutosvastuksesta.

PERUSTEESIT lainaan Michael Fullanilta.  Fullanin mukaan muutosvastustuksen kohtaaminen on johtamiskysymys. Kyse on siitä, kuinka ylipäätään erimielisyyteen suhtaudutaan. Siedetäänkö erilaisuutta? Onko se uhka vai mahdollisuus?

Fullanilta kannattaa oppia, että muutoksen vastustaminen on normaalia ja hyödyksi. Hyvä muutosvastustus nostaa esiin uusia näkökulmia. Ideaa voidaan sen pohjalta parantaa. On toki myös huonoa muutosvastustusta, juuttumista omiin negatiivisiin tunnetiloihin.  On viisautta osata erottaa hyvä ja huono vastustus toisistaan.

Fullan opettaa, että muutosvastustus on hyvä ystävä.  "Opit enemmän muutoksen vastustajilta  kuin niiltä, jotka ovat samaa mieltä kanssasi". Ongelmat ovat väistämättömiä, ilman niitä ei voi oppia ja onnistua. Toinen tärkeä ajatus: "Motivaatio on tärkein sana. Tehtävämme on motivoida!" Ja nämä yhdessä kuuluvat: "Kunnioita niitä, jotka vastustavat. Kritiikin  vastaanottaminen on vaikea taito, koska ihminen vaistomaisesti puolustautuu kokiessaan, että häntä arvostellaan. Lyömme takaisin. Katso, että olet kiistakumppanisi kanssa reagointisi jälkeen lähempänä kuin ennen reagointiasi- et kauempana".

10 ohjetta, kun muutosvastustaja iskee!

1. Älä provosoidu! Kuuntele, kysy lisää.
Älä kiinnitä liikaa huomiota värityksen, esitystapaan tai väärinkäsitykseen. Älä ota heti kantaa - yritä nähdä asia vastapuolen silmin." (Rogers). Kuuntele huolenaihe. Ja jos mahdollista, selvittäkää, kuinka todellinen se on.

2. Etsi ensin hyvää (josta voitte olla samaa mieltä)
Etsi toisen ajatuksista ensin hyvät ja sitten huonot puolet.

3. Nuku (tarvittaessa) yön yli.
Paavo Väyrynen kehitteli merkittävän innovaation: yön yli nukkumisen. Idea ei ole kuitenkaan nukkua, vaan antaa itselleen aikaa "kääntää takki".
-  Älä pelkää muuttaa mieltäsi tosiasioiden mukaan.
-  Vain kuolleet eivät muuta mielipiteitään.

4. Jos olet varma, että muutosvastustaja on väärässä, väittele: korosta muutoksen johtoarvoa
- Käytä sanoja niin, että olet aina jonkin arvokkaan puolella, älä jotain arvotonta vastaan.
- Puhu aina päämääristä (älä  konkreettisista asioista = neuvo poliitikoille)
- Omaa lausetta voi vahvistaa  kuulijoissa myönteisiä mielikuvia herättävillä  adjekiiveilla: (esim. Koulutoimenjohtajan  huolella harkitsema lomautuspäätös...)

5. Jos vastustaja on oikeassa, myönnä hänen mielipiteensä arvo, mutta...
- Olipa hienoa, että jaksoit perustella oman mielipiteesi. Huomaan ajatelleeni aika ohuesti. Sain mahdollisuuden muuttaa mielipodettäni. Kiitos.
- Kukapa ei toivoisi tuota- olen samaa mieltä.  Voisipa niin tapahtua.

6. Jos vastustaja on oikeassa ja hänen esittämänsä huolenaihe on aito,  etsikää yhdessä ratkaisu
Kiitä, että hän  toi asian esille. Miettikää sitten yhdessä, miten asiaan voitaisiin saada korjaus.
- Mitä sinä ehdotat?

7. Jos muutosvastusjaja on oikeassa,  mutta et voi eri syistä myöntää sitä, voit selviytyä tilanteesta vetoamalla erilaisten mielipiteitten rikkauteen.
- Olemme yhä eri mieltä, mutta nyt ymmärrän, miksi ajattelet niinkuin ajattelet, ja varmaan sinäkin. On arvokasta, että voimme olla eri mieltä.
-  Mielenkiintoinen tuo ajatuksesi. Totta, noin voi ajatella. Tuo on yksi näkökulma ja tässä on toinen.

8. Jos muutosvastusjaja on oikeassa,  mutta et voi eri syistä myöntää sitä, voit selviytyä  tilanteesta ottamalla aikalisän.
Kiitä muutosvastustajaa tärkeän näkökulman esiinnostamisesta, mutta sitten jatka:  Asiaa ollaan  parhaillaan selvittämässä kouluvirastossa, ja minäkin tarvitsen uutta tietoa, ennen kuin voin lausua asiasta tämän enempää. Palaan asiaan.

9. Retoriikassa on monia teknisiä keinoja torjua väite
Nosta esiin virheet.  - Ei pidä paikkaansa. Osoita, että vastapuolen perustelut pohjautuvat väärään analyysiin.
- epäilyt ovat luonnollisia, mutta liioiteltuja.
- epäilyt perustuvat väärinkäsityksiin.
Osoita, että vastapuolen mielipide johtaa uusiin ongelmiin.

10. Jos tilanne on sellainen, että  hanke ei kestä nolaamista, on olemassa myös likaisia retorisia keinoja.
-  Saastuta toisen idea sanojen voimalla.  Toista se, mitä hän sanoi,  mutta samalla lisää  väliin kuulijoissa  halvennusta herättäviä ilmauksia. (esim. tämä aikaisemmin oman koulunsa rahojen kavalluksesta epäilty aktiivi , johon viittaat...). Voit myös heittää väitteen tyyliin: Onko tuo taustaryhmäsi koskaan välittänyt lasten edusta. Tämä saa toisen taustaryhmän  näyttämään huonolta ja suuntaa  huomion muualle.
- Saastuta muutosvastustaja (esim.  "Huomaan, että et pysty hallitsemaan tunteitasi...")
- Hämmennä toinen esim. käyttämällä hänelle vieraita käsitteitä tai lataa pöytään valtava määrä infomraatiota.
- Taitava puhuja saa yleisön puolelleen ja vastustajan hämmennyksiin yksinkertaisella kikalla: Ilmoita, että kannatat muutosvastustajan ideaa- mutta kerro, että hänen menettelytapansa on väärä/ajoitus on huono/ koko prosessi on vielä kesken/ ideaa sisältyy paljon riskejä, joita parhaillaan  selvität/foorumi on väärä  ja palaat sitten asiaan.
- Delegoi syyllisyys. Jos muutosvastustaja nostaa esiin sinustakin aidon ongelman, sen merkitystä voi vähätellä "delegoimalla  syyllisyys: "Se on hinta, joka on maksettava siitä, että säilytätte työpaikanne".
- Jos muutosvastustaja vetoaa tilastoihin, kumoa se yksittäisellä tapauksella, todellisella tai keksityllä.

Muutama valmis repliikki

KIRJALLISUUDESTA löytyy myös pohdittuja puheenvuoroja, jotka kannattaa käyttää harkiten ja aina  kahden kesken.

"Tarkastele hieman asenteitasi. Mikä on uskomuksiesi ja asenteittesi viimeinen käyttöpäivä. Ovatko ne vielä myönteisiä ja käyttökelpoisia?"

"Sille et voi mitään, että maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Haluatko olla sivustakatsoja, vastaanharaaja vai osallistuja? "

"Haluatko olla osa ratkaisua vai osa ongelmaa?"

"Pysyttele omassa roolissasi ja omalla tontillasi. Arvosta johtajaasi, ja anna arvostuksesi näkyä muidenkin silmissä. Anna hänen johtaa-  omalla tyylillään Tue häntä päätöksenteossa."

” Valitse taistelusi siten, että ne ovat riittävän suuria, jotta niillä on merkitystä ja riittävän pieniä, jotta voit selviytyä niistä voittajana,”  Jonathan Kozol.

" Koska olet osa koulua, tämä on myös sinun suunnitelmasi- niin kauan kuin olet tämän koulun leivissä. Koulun johdon tehtävänä on laatia yleinen pelisuunnitelma ja kutsua pelaajat koolle. Se on heidän tehtävänsä. Sinun  tehtäväsi on  pelata ja saada peli luistamaan.  Sinun ei tarvitse pitää muutoksesta. Sinun ei tarvitse uskoa, että se oli hyvä ajatus. Eikä sinun tarvitse edes toivoa sille menestystä. Mutta sinun on silti tehtävä omassa työssäsi  parhaasi, jotta muutokset tuottavat tulosta."

perjantaina, tammikuuta 23, 2015

Educassa

PERJANTAI oli kalenterissani varattu Educalle, perinteiselle suomalaiselle koulutusalan suurtapahtumalle. Ennakko-ilmoittautuneita oli taas ennätysmäärä, yli 11 000!

Viivyin pari tuntia. Pakko myöntää: Itse osastot olivat aika yllätyksettömiä. Joko kaikki on pedagogiikan alueella keksitty? Monessa luentosaleistakin oli iltapäivällä hyvää tilaa.

MUTTA iloisia ihmisiä messukeskus oli täynnä. Minäkin näin monta tuttua työtoveria kollegaa Espoosta, Helsingistä,  Oulusta,  Uudesta kaupungista... Yhtään espoolaisopettajaa en nähnyt. Outoa.

Luokanopettajaliiton kioskilla oli mukavaa pöhinää, kuten aina. Ja opettajan olohuoneessa kuten aina.

Bongasin myös Minna Riikka Järvisen, Pirkko Kiravuon, Jukka O. Mattilan, Visa Pohjolon, Mika Riskun, Elina Rönkön, Jari Salmisen, Ilpo Salosen, Pekka Santalahden, Raija Vahasalon, Mervi Väreen, Sirpa Wassin... Ja kenethän näen ensi vuonna?