perjantaina, huhtikuuta 29, 2016

Miksi elää tätä päivää, kun on historia!

OLEN ollut vähän kateissa tämä viikon. Olen nimittäin tehnyt aikamatkaa 10 000 vuoden taakse ja palannut sieltä nykyisyyteen vuosisata kerrallaan.

Juuri nyt olen 1800-luvun alussa, ja aikaa päästä takaisin 2000-luvulle on about kaksi vuorokautta. Ehdoton deadline on maanantaina klo 11, jolloin minun oltava tulostettuine liuskoineni  sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon työhuoneessa.

OLEN nimittäin sitoutunut kokoamaan aineistoa julkaisuun, jonka työnimenä on "Koulutus Espoon tarinan muovaajana”. Tarkoitus on,  että aineiston  pohjalta - mahdollisesti-  julkaistaan teos vuonna 2017, kun  Suomi juhlii  itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaansa ja  Espoon siirtymisestä peruskoulujärjestelmään tulee kuluneeksi 40 vuotta. Niin se aika mene :-)

HIEMAN taustaa: Vuonna 1991 koululautakunta/ kouluvirasto järjesti Espoon suomenkielisen kansakoululaitoksen 100- vuotisjuhlan. Tämän kunniaksi kaupunki tilasi teokset ”Espoon kansakoulut 1871-1921” (tekijänä Veli Nurmi) ja Espoon koulutaloja käsittelevän teoksen ”Sydämellistä yhteiselämää” (tekijänä Kari Jormakka). Juhlavuoden yhteydessä  tuotiin myös esille se, että koulujen historiaa käsittelevälle teokselle hankitaan jatko-osa.

Emeritus- koulutoimenjohtaja Atso Vilkkijärvi muisti tämän 90-luvun laman keskeyttäneen hankkeen ja otti yhteyttä Sampoon. Tavoitteena on nyt, että kun minä olen koonnut pohja-aineiston, tehdään päätös, julkaistaanko  ”Koulutus Espoon tarinan muovaajana” jatko-osana, joka käsittelee  Espoon koululaitosta vuodesta 1921 nykypäivään.

MIKSI sitten olen matkannut 10 000 vuoden taakse? Kaukaa näkee paremmin. Huikea keikka, vaikka happi meinaa loppua.

ELI syvät pahoitteluni niille muutamille, joiden viestejä  jne. en ole ehtinyt peukuttaa. Deadlinet tuovat elämään ryhtiä, ja se on hieno asia. Vaikka työpäivistä tuleekin pitkiä, ja pari seuraavaa päivää venyy varmasti yöhön. 

maanantaina, huhtikuuta 25, 2016

Vanhat rexit koolla

HIENOA lounasseuraa tänään Helsingin Loisteessa. About 20 emeritus-rehtoria kokoontui perinteiseen tapaan viettämään iltapäivää. Paikalla oli pitkän päivätyön tehneitä johtajia mm. seuraavista alakouluista: Aarnivalkea, Aurora, Kilo, Komeetta, Laajalahti, Lahnus, Laurinlahti, Latokaski, Lähderanta, Meriusva, Niipperi, Niittykumpu,  Postipuu, Soukka, Taavinkylä, ja Tähtien koulu. Mukana oli myös entinen koulutoimenjohtaja Atso ja talouspäällikkö Satu.

Hyvää kuului kaikille. Ja ruoka maistui.

KAUNIS kiitos tilaisuuden järjestäneille Jukalle, Markulle ja Ailalle. Sekä Frendit- kuvaamolle, joka ikuisti koko porukan.

SEURAAVA lounas on maanantaina 26.9.


sunnuntaina, huhtikuuta 24, 2016

Espoolaisen yrittäjyyden juurilla

ESPOON perinneseura ry  järjesti tänään perinteisen kevätseminaarin. Teemana oli Yrittäjyys Espoossa.

MEILLÄ oli kaksi upeaa alustusta.
Esi kotiseutuneuvos Arja Salmi  vei kuulijat Leppävaaran yrityselämän juurille. Ja sitten kauklahtelainen yrittäjä Kai Halme kertoi Halmeen leipomon vaiheista vuodesta 1899 lähtien.  Molemmat olivat nähneet paljon vaivaa ja he olivat tehneet myös diaesitykset, jotka tulevat johtokunnan jäsenen Esko Uotilan laatimille perinneseuran nettisivuille (Tässä osoite: http://espoonperinneseura.net)

MINULLA oli yhdistyksen puheenjohtajana tehtävä avata seminaari, ja tein sen pohtimalla yrittäjyyden käsitettä about näin:

" Elämme aikaa, joilloin yrittäjyys-käsitteenä on kaikkien huulilla. Puhutaan yksinyrittäjistä, mikroyrittäjistä jopa pakkoyrittäjyydestä. Yrittäjä on vain pienelle joukolle riistäjäporvari. Yhä useammalle on se ainoa vaihtoehto maailmassa, jossa palkkatyö vähenee.

Pääosa suomalaisista työikäisistä  on edelleen palkanansaitsijoita. Yrittäjiä meillä on yli neljännesmiljoona. Yli 63 % yrittäjistä oli on yksinyrittäjiä.

Olen käsitteiden ystävä.  Mitä yrittäjyys ja yrittäminen oikein  tarkoittavat?  Hapuillaan ratkaisua ensin verbin yrittää avulla.

Arkikielessä - esim. koulussa- ajatellaan, että yrittäminen on ponnistelemaan ryhtymistä. Se on arvostettavaa, vaikka aina ei onnistu. "Yritä edes!", sanomme.

Entä, mitä  sanakirja sanoo tuosta sanasta? Sen synonyymejä ovat  koettaa,   kokea,  pyrkiä, kokeilla, tavoitella. Suomen etymologisen sanakirjan mukaan yrittää =   tavoittelee, pyrkii, koettaa. Taustalla on itäsuomalainen murresana yrkäillä = yritellä, meinata.

Yrittäminen on siis aloittamaan ryhtymistä ja ponnistelua -  mutta ei välttämättä onnistumista. Nykyään puhutaan riskinottamisesta.

Veijo Meren sanakirjan mukaan taustalla on ruotsin kielen sana yrka, joka tarkoottaa: vaatia kiihkeästi, haluta, harjoittaa, ponnistella. Meren mukaan muinaisskandinaaveilla sana yrki oli työ, ja siitä tuli sana yrke eli ammatti, elinkeino, toimi.

Suomen kirjakielessä sana yrittää on kuulema esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1570 herra Martin maanlain suomennoksessa merkityksellä ”hätyyttää”.

Hmm. LÖYDÄMME siis ainakin muutaman tunnuspiirteen: on kyse aloittamisesta. On kyse työstä. On kyse ponnistelemisesta ilman varmuutta onnistumisesta.

Hapuillaan vielä vähän. Usein puhutaan erikseen  sisäisestä ja ulkoisesta yrittämisestä.
Sisäinen yrittäjyys on  luonteenpiirre. Se on oma-aloitteisuutta, sisukkuutta, riskinottoa. Se on halua huolehtia itse  itsestään,  taitoa huomata ympärillään mahdollisuuksia,  asettaa tavoitteita, suunnittella kokeilla  ja arvioida,  keksiä  ideoita ja testata  niitä, ratkaista ongelmia, säädellä omaa toimintaansa. Se on myös halua kohdata ihmisiä kunnioittavasti, ratkoa luovasti ristiriitoja, vaikuttaa ja viestiä  monipuolisesti sekä  johtaa innostavasti.

Ulkoinen yrittäminen on näkyvää toimintaa. Tuo yrittämisen liittyy  itsensä elättämiseen ja rahaan.  Kyse on taloudellisesta toiminnasta. Mutta riittääkö pelkkä elättäminen kattamaan käsitteen?  Ovatko kaikki, jotka yrittävät elättää itsensä yrittäjiä? Ei. Palkansaajat yrittävät elättää itsensä, mutta he eivät ole yrittäjiä.

Olisiko yrittäjyys sitä, että yrittää elättää itsensä ilman, että menee toiselle töihin? Että on itsellään töissä? Hmm.  Rikollinenkin olisi  tuon määritelmän perusteella  yrittäjä.

Herää uusi kysymys: Onko yrittäjän oltava töissä? Mitä töissä oleminen on? Mitä on työ? Onko rikoksen tekeminen työntekoa? Toisaalta moni voi tehdä töissä rikoksen. Teenkö työtä, jos elätän itseni itsenäisesti ostamalla ja myymällä osakkeita?

Säädökset tulevat tässä apuun. Katsotaanpa, mitä virallisesti asiasta sanotaan: Tilastokeskus antaa kaksi määritelmää: Näistä jälkimmäinen on parempi:
 ” Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer.”
Tuo auttaa. Virallisissa teksteissä tuota kuvausta vielä täydennetään:

" Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi. 
Yrittäjältä edellytetään, että hän  omistaa vähintään 50 % yrityksestä, jossa hän työskentelee. 
Yrittäjäksi lasketaan myös sellainen henkilö , joka työskentelyn lisäksi on yrityksessä johtavassa asemassa, ja omistaa 15 %:n yrityksestä. 
Yrittäjäksi lasketaan myös sellainen, joka työskentelee perheyrityksessä (perheenjäsenet  yhdessä omistavat vähintään 50 %).  
Yrittäjäksi lasketaan myös sellainen, joka työskentelyn lisäksi on perheyrityksessä johtavassa asemassa (henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 % yhtiöstä.)"

Olemme jo pitkällä. Ollaksen ulkoinen yrittäjä pitää siis (1) omistaa ja  (2) tehdä työtä - ja mielellään (3) johtaa.

Mitä yrittäjyys siis on?  Yrittäjyys on - näin summaan-   yrittäjälle tyyppillinen tapa (ks. sisäinen yrittäjyys)  toimia, niin että hän  elättää itseään toimimalla  omaan laskuun ja omalla vastuulla.  Hän (tai hänen perheensä) on  hänen työnantajansa.

Lisäksi: Yrittäjällä täytyy olla oma yritys. Yrityksellä täytyy olla nimi ja viranomaisten hyväksyntä.
Pimeä yrittäjä ei kai ole yrittäjä.


torstaina, huhtikuuta 21, 2016

EKOAY:n päättäjäillallisella

HIENO päivä, hieno ilta. Illaksi oli tullut oikein virallinen...
KUTSU
Tervetuloa keskustelemaan opetuksen ja kasvatuksen resursseista Espoon ja Kauniaisten opettajien ammattiyhdistyksen yhteistyötapaamiseen. Aiheina ovat:
- Oppilasmäärä kasvaa- Koulut rapistuvat- Mitä tehdään?
- Käytännön arki kouluissa (uinnit, ICT ja liikelaitokset)
Tilaisuus on torstaina 21.4.2016 klo 18.00 ravintola Henricuksessa, osoitteessa Kirkkokatu 16 A, 02770 ESPOO
           
TERVETULOA!
ESPOON JA KAUNIAISTEN OPETTAJIEN AMMATTIYHDISTYS RY.
Heli Haaro puheenjohtaja
                                                                         
Matti Kangasniemi sihteeri                                                                     
PAIKALLA oli kaikki tutut. Poliitikoista mm. Inka Hopsu, Jukka Karhula, Sanna Lauslahti, Kari Pajunen, Tiina Thure-Toivanen, Harri Waltari...

Kepua ja RKP:ta tilaisuus ei kiinnostanut?

Virkamiehistä Juha Nurmi, Ilpo Salonen, Kaisu Toivonen...

AY-opeista  Heli Haaro,  Markku Kälviä, Anu Pukema, Gretel Ruuskanen, Jukka Sarpila, Hannu Suntio...

KEYNOTE-luennoitsijana oli toimitusjohtaja Maija Lehtinen TiPasta. Korjausvelkaa on nyt jo 120 miljoonaa. Investointikatto on hankala juttu.  Paljon myönteistä on kuitenkin myös käynnissä. Seuraavan viiden vuoden aikana tarvitaan seitsemän uutta koulua. Uusia oppilaita tulee noin 800/vuosi. Muun kielisten osuus on  jo yli 15 %.

PULAA koulutilasta on. Persut nostivat taas esiin vuoroluvun.

Opettajat olivat huolissaan paitsi sisäilmaongelmista myös vastuukysymyksistä ja uinnin opetuksen järjestelyistä.

MUONA oli hyvää. Kaikkea en maistanut, kun on tuo tri Atkins menossa. Ja ennenkaikkea oli huikeaa tavata taas tuttuja.

PS. Viereinen  minuutin iPhone-haasttelu-clipsi aukeaa EKOAY:n fb-sivuist tykänneille tästä linkistä: https://www.facebook.com/EKOAY-522595141117752/?fref=ts


keskiviikkona, huhtikuuta 20, 2016

Teatteri Kultsa: Poltto


















HIENO ilta Teatteri Kultsassa. Helsinkiläinen pienteatteri oli ottanut huikean haasteen esittää Wajdi Mouawadin (s. 1968) kirjoittama "Poltto"-näytelmä.

Ohjaaja Marjo Linnasalmea saa kaksin käsin onnitella: Ensinnäkin hän on löytänyt superajankohtaisen ja hyperälykkään tekstin lähi-idän sodasta. Wajdin kieli on kaunista, filosofista jopa mystistä. Rakenne on suorastaan nerokas. Juoni imee kuin dekkari. Asiat eivät ole sitä miltä näyttää - vaan kauheammin.  Katsoja seuraa intensiivisesti, kuinka sipulia kuoritaan kerros kerrokselta. Ja se, mitä lopulta löytyy, ei ole hovimestari, vaan hirveä maailma. Niin hirveää, että kyynisinkin katsoja saa tunnekosketuksen niihin kärsimyksiin, jota mm. Libanonin kansa on kokenut.

Näytelmän kirjoittaja Wajdi Mouawad asuu nykyään Kanadassa. Wikipedian mukaan hän pakeni kahdeksan vuotiaana Libanonista Ranskaan. 13- vuotiaana hän muutti sieltä Kanadaan. Olin aivan varma, että tämän näytelmän kirjailija on nainen- mutta Wajdi  on mies.

OHJAAJAA voi onnistella myös toisella kädella  roolijaosta. Jokaiseen  rooliin on löytynyt uskottava näyttelijä. Joillakin rooleja on useita. Näyttelijäntyön monimuotoisuuden opettelun kannalta se on varmasti antoisaa. Lari Ylönen saa todella raataa: viidessä eri roolissa.

Nawain  päärooli on ihan perustellusti  jaettu kahdelle näyttelijälle: Heidi Ripatille ja Riitta Selkälälle. Jostain  syystä jäin kaipaamaan näiden kahden roolihahmon kohtaamista- vaikka vain eleenä loppukumarruksessa.

Ohjaajalla on  ollut  käytössään  hieno ryhmä. Mukana on tosi konkareita ja vasta lavalle tulevia. Tiimissä on huikeaa, varmaa  osaamista ja samalla  katsottajaa koskettavaa oman teatteri-ilmaisun etsimistä ja harrastamisen -  jos saa sanoa-  jopa varsamaista liikuttavuutta. Juuri niinkuin harrastajateatterissa kuuluukin.

Olen jo pitkään ollut Mikko Ravantin fani.  Riitta Selkälää en saa kehua sukulaissuhteiden vuoksi. Taputin sydämestäni ihan kaikille, mutta erityisesti minulle aikaisemmin tuntemattomille  Niina Heinoselle ja Tuukka Rantaselle. He olivat kuin luodut  juuri näihin rooleihin. Koko porukka toimi hyvin yhdessä.

Paitsi sisällöllisesti myös  teknisesti Wajdin teksti on ohjaajalle erittäin haastava. Kohtaukset ovat lyhyitä, katkelmallisia.  Aikatasot vaihtuvat. Mistä tulla pienessä tilassa  sisään, mistä mennä ulos? Kauanko olla lavalla, ja milloin poistua? Mitä tehdä sillä aikaa, kun rooli puhuu tai kun ei puhu. Näytelmä ja myös sen toteutus  on harvinaisen vahvasti pelkän puheen varassa. Esitys on nimenomaan vaativaa näyttelijän teatteria. Kun lavastus ja puvustus ovat äärimmäisen riisuttuja eikä musiikista ole juuri tukea, katsojakaan ei pääse helpolla.

Suosittelen "Polttoa" meille kaikille. Omaa aikaamme leimaa keveys. Poltto ei ole kevyt. Se on vakava  ja raskas. Mutta sitä pelkääville voi luvata, että  mm. Ravantin tyylikäs lämmin huumori tuo synkkään esitykseen tarvittavaa raikasta happea. Bonuksena oppii matemaattisen paradoksin, kuinka  1+1 voikin olla 1.

KULTSAN "Polton" viimeinen esitys on lauantaina 23.4. klo 19. Esitys kestää 2,5 tuntia. Liput maksavat 12/15  euroa.

Esityspaikka on Käenkujan väestönsuoja, Käenkuja 6-8,  00500 HELSINKI. Ties ketä paikalle saapuu. Tämänpäiväiseen esitykseen tuli mm. presidentti Tarja Halonen puolisoineen ja henkivartijoineen.

tiistaina, huhtikuuta 19, 2016

850 000 käyntiä blogissa. Tanks.

HUIKEA juttu. Laskurin mukaan tätä  "Pedagogogiikkaa ja koulupolitiikkaa II" -blogia on käyty katsomassa yli  850 000 kertaa.

Nöyrä kiitos kävijöille. Tämä innosaa jatkamaan kirjoittelua kouluasioista.

TÄSSÄ blogissa  on julkaistu  tähän mennessä 3147 lastua. Ensimmäinen julkaistiin yli  kahdeksan vuotta sitten. 12.1.2007.

Niistä eniten lukijoita ovat tavoittaneet seuraavat kolme juttua:
  1. Kuukauden kasvatusalan kirja (Siljander, P. 200). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki:Otava); (11.10.2009) 11 845  käyntiä.  
  2. Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito (16.7.2011) 10 275 käyntiä,
  3. Avoin fanikirje professori Timo Saloviidalle (4.3.2015) 7466 käyntiä.
Muita juttuja, jota mielelläni itse selailen ja suosittelen toisillekin ovat:
- OPS 2016 tulee - oletko valmis? (28.12.2014)
- Kuukauden kirja: Opettajan pedagoginen ajattelu (10.2.2013)
- Kuinka rakentaa luokkaan työrauha? (20.10.2010)
- Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaistyöaika (18.1.2011)
- Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat  (31.1.2015)
- Löysikö Pekka Peura kadonneen OIKEAN menetelmän? (7.9. 2015)
- Koulunkäyntiä Lippajärvellä; pieni historiikki (2.7. 2008)
- Uno Cygnaeus, pappi ja pedagogi (23.1.2010)
- Pedagoginen hyvinvointi ja hyvinvoinnin pedagogiikka (12.7. 2009)
- Yleiset valintakriteerit Auroran virkoihin  (27.12.2011)
- Suomalaisen pedagogiikan helmiä (8.2. 2010)
- Kasvatuksen vuosisadat Suomessa: 1100-1700 (20.2. 2010)
- Kaikki opettajien työ työajan piiriin (22.8. 2013)
- Auroran siesta 18 vuotta (12.6. 2009)
- Koulujen lisääntyvälle työlle täytyy tehdä jotain (24.3.2011)
- Jotta uudesta opsista ei tulisi Zombieta! (11.2.2015)

Jos haluat lukea jonkin noista, löydät se nopeimmin kun copypastaat otsikon ja laitat hakusanaksi vielä Hellström.

KUUKAUSIA vertailtaessa maaliskuu 2015 onedelleen ykkönen. Silloin blogissa oli 19 933 käyntiä. Seuraavaksi eniten käyntejä oli lokakuussa 2012 (17 847).

lauantaina, huhtikuuta 16, 2016

Kuinka alakoulun uskonnon opetus muuttuu?

TEIN sapatin kunniaksi yhden oppiaineen: evankelisluterilaisen uskonnon analyseerauksen  alakoululuokkien osalta (1-6). Ja etsin vastauksia kysymyksiin, mikä jää pois, mikä vähenee, mikä jatkuu, minkä osuus kasvaa ja mikä voi olla kokonaan uutta.

Vertasin  keskenään ops-perusteita 2004 ja  2014, Espoon tuoretta ops-aineosuutta ja  Auroran koulun ops-versiota vuodelta 2013.

Uusissa perusteissa uskonnon opetusta ohjeistetaan yleisen osan ja  perusteiden uskontopakettin kautta.  Uskontopaketissa on ensin ohjeita, jotka koskevat kaikkia viittä eri oppimäärää ja vielä kutakin erikseen. Evankelisluterilainen uskonto on näistä yksi.

TÄSSÄ päätulokset kiireelliselle lukijalle ensin. Ja sitten muille vähän tarkemmin.
Tuntijako kunnan tasolla näyttäisi siltä, että aikaa on entinen määrä: 1-1-1-1-2-2 vvt.

Asiakirjoissa muutokset ovat aika pieniä. Mutta jos uusia tekstejä vertaa arkisiin uskontotunteihin, muutos voi olla aika isokin. Sitä en osaa sanoa, selviääkö vanhoilla oppikirjoilla. Uutta on eri oppimäärien opettaminen yhdessä (mahdollisuus).

Uskonnon opetuksen suurimmat muutokset taulukkona



Analysoin seuraavassa erikseen alkuopetuksen ja 3-6-luokkien uskonnon opetusta. Tarkastelen neljää asiaa: kasvatuksen päämäärää, sisältöjä, menetelmiä ja arviointia. Kunkin näiden kohteen osalta esitän, kuinka opetus syksyllä muuttuu: Mikä loppuu, mikä vähenee, mikä jatkuu, mikä lisääntyy ja mikä on kokonaan uutta.

USKONTO ALKUOPETUKSESSA

Kasvatuksen päämäärä

Pois
Kansakouluun verrattuna uskontotunneilla ei enää herätetä uskoa vaan  taitoa ajatella kriittisesti  ja eettisesti.  Oppilaita  kannustetaan kunnioittamaan toisen pyhää (muttei omaansa :-))

Vähemmän
Painopiste siirtyy omasta uskonnosta kaikkiin uskontoihin; omaa uskontoa on 1/3 sisällöistä.

JATKUU
Pääosin tavoitteet ja  ”kasvatuspäämäärä” ovat minusta ennallaan: Uskonnon opetuksella tuetaan kasvua kohti isoa päätavoitetta (minun sanoillani:)  ”hyvä ihminen ja kelpo globaalikansalainen” ja monia yleisiä tavoitteita (mm. tunnetaidot ja ajattelun taidot, kyseleminen, vastuullisuus…). Oppilas saa edelleen aineksia oman identiteetin elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin (heille ei siis syötetä oikeaa oppia).

Jo vuoden 2004 perusteissa opetuksen tavoitteena oli  laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys (ei siis usko). Uskontoja tarkastellaan kulttuurisesta näkökulmasta. Oppiaineen opetuksen tarkoituksena on yhä ”herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan”

Lisää/enemmän
Suvaitsevaisuus  ja erilaisuuden hyväksyminen korostuvat entisestään
Ajattelun taitoja korostetaan: kriittistä ja eettistä ajattelua.

Aikaisempaa enemmän huomiota kohdistuu myönteisen maailmankatsomuksen, itsetunnon  ja elämään luottamuksen rakentamiseen.

Kokonaan uutta?
Uutta voisi olla tilan antaminen opetukselle, joka tukee itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan

Opeteltava asiat (tavoitteet ja sisällöt)

Sisällöt on esitelty myös taitoina.Sisällöt on  niputettu kolmeen osaan: S1 Suhde omaan uskontoon: S2 Uskontojen maailma:  S3: Hyvä elämä. Sisällöt on kuvattu varsin käsitteellisellä tasolla.

Pois
En löytänyt perusteista enää mainintaa rukouksista, jotka pitäisi opetella
Ei mainintaa jumalanpalveluksissa käynnistä
Perusteiden sisällöissä ei ole enää seurakuntaa oppilaan elämässä (esim. perhejumalanpalvelus, kerhot, pyhäkoulu). Kotiseurakuntaan ei ole enää tarkoitus tutua? Ei enää sisältöosaa: seurakunta oppilaan elämässä, esim. kotikirkko, muutamia työmuotoja kuten lähetystyö osana kirkon kansainvälistä toimintaa.
Espoon opissa ei ole enää 1 luokalla virsiä eikä hengellisiä lauluja.

Vähemmän
Oman uskonnon näkökulmaa on selvästi vähemmän.

JATKUU
Pääosin tavoitteet ja sisällöt ovat tuttuja (mutta uudella tavalla  jäsenneltyjä)
oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja, keskeiset käsitteet (mm. Jumala) kertomukset ja symbolit , uskonnon vuodenkierto, juhlat ja tavat, kirkkorakennus
luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten  tavat  ja juhlaperinteet
omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu
mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen, kuunteleminen ja ymmärtäminen
ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä
eettistä pohdintaa  (mm. kultainen sääntö, alustavasti lastenoikeudet,
opiskellaan virsiä ja musiikkia.  HUOM!!! (saakohan kuitenkaan virsiä laulaa?)
Perusteissa  on vielä virsi mainittu (1 kerran, alkuopetuksessa)
Niinikään edellytetään asiallista käyttäytymistä uskonnollisissa tilaisuuksissa( 3-6- lk), mikä viittaisi siihen, että niissä voidaan edelleen käydä

Lisää/enemmän
Selvästi enemmän jaetaan tietoa muista uskonnoista  (muut uskonnot  1/3 sisällöistä) kuin aikaisemmin. Oppilasta opetetaan kohtaamaan arvostavasti uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Siihen tarvitaan ajattelun välineitä.

Etiikka  perustuu toki myös uskontoon - mutta sen rinnalla mm. kansainvälisiin sopimuksiin. (Aineistona Espoossa mm. kansalaisjärjestöjen nettisivut 2 lk)

Kokonaan uutta?
Pakolliset, monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat uusi asia kaikissa oppiaineissa. Uskonnon on oltava vuorollaan mukana.

Menetelmät

Jo 2004 perusteissa edellytettiin monipuolisia työtapoja (kaikissa aineissa). Ihannemenetelmät eivät ole kovasti muuttuneet. Jo tuolloin korostettiin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Nyt muodissa olevista peleistä ei ole perusteissa uskonnon kohdalla mainintaa.

Pois
En huomaa, että mitään suosikkimenetelmä olisi jätetty pois.
Ev.lut. uskonnon kohdalla ei mainita oppikirjaa.

Vähemmän
En huomaa

JATKUU
Kiireettömyys ja avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri.
Vuorovaikutuksellinen oppiminen, keskustelu ja omien mielipiteiden perustelu.

Lisää/enemmän
Monipuolisuutta toivotaan jos mahdollista vielä enemmän. Luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, projektit ja keskustelut. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin. Ryhmäprojektit  myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Kokonaan uutta?
Yksilöprojektit  myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Arviointi

Pois
Todistukseen ei tule enää mainintaa katsomusainelajista.
2. luokan todistusarvioinnin tueksi ei ole hyvän osaamisen kuvauksia.

Vähemmän


JATKUU
Kannustava palaute. Monipuolisen näytön kokoaminen. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

Lisää/enemmän
Suusanallisen palautteen merkitystä korostetaan entisestään yleisessä osassa.

Kokonaan uutta?
Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee ottaa huomioon myös uskonnon arvostelussa
Todistuksissa myös uskonnon arvosanaan vaikuttavat laaja-alaisen osaamisen taidot.
Uutena voi pitää OPH:n esittämää ajatusta, että sanallisen arvioinnin tulisi olla laadullista (ei siis piilonumeroita).

Uskonnon opetus 3-6-luokilla

Kasvatuksen päämäärä

Pois
Tosi pitkässä juoksussa uskonnon opetus on muuttunut oleellisesti: enää ei herätetä lapsia uskoon, eikä odoteta, että kerrotut asiat uskotaan. Huomio on nyt enemmän ajattelun kehittämisessä. Oppilaita kannustetaan kunnioitamaan toisen pyhää (mutta omasta pyhästä  ei puhuta).

Vähemmän
Painopiste siirtyy omasta uskonnosta  kaikkiin uskontoihin.Oma uskonto  on vain 1/3 sisällöistä. Omaa uskonnollista taustaa toki arvostetaan

JATKUU
Pääosin tavoitteet ja  ”kasvatuspäämäärä” ennallaan: Opetus tulee kasvua kohti isoa päätavoitetta (minun sanoillani:) ”hyvä ihminen ja kelpo globaalikansalainen” ja monia yleistavoitteita (mm. tunnetaidot ja ajattelun taidot, kyseleminen, vastuullisuus…)

Oppilas saa  uskontotunneilla aineksia oman identiteetin elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin (hänelle ei siis syötetä oikeaa tulkintaa).
Itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä  tuetaan koko perusopetuksen ajan.

Uskontoja tarkastellaan kulttuurisesta näkökulmasta - muut uskonnot eivät ole ”vihollisia”.
Edelleen tavoitteena on eettinen ajattelu.

Lisää/enemmän
Suvaitsevaisuus  ja erilaisuuden hyväksyminen korostuvat entisestään. Niihin tarvitaan ajattelun välineitä. Selvästi uudessa opsissa korostuu käsitteellinen ajattelu, mielipiteiden perustelu jne. Siis älyllinen logiikka.

Tavoitteena ei siis ole (ollut enää pitkään aikaan) sielun pelastaminen tai uskon kipinän sytyttäminen vaan pikemminkin kyky hahmottaa älyllisesti maailman moninaisuutta.

Uutta
Uutta voisi olla uskonnon osalta tavoite: kriittinen ajattelu. Sanaa ei ainakaan esiinny 2004 perusteissa. Nyt se on siellä.


Opeteltava asiat (tavoitteet ja sisällöt)

Pois
Perusteiden listalla ei ole enää hengellisiä lauluja (Espoossa muuten on: virsiä ja hengellisiä lauluja 5.lk)

Vähemmän
Jeesus tulee nimenä vastaan Espoon opsissa vasta 4. luokalla (mutta häntä kyllä käsitellään paljon).
Virsien asema opetuksessa vähenee.

JATKUU

(S1)Raamattu  ja  sen kertomukset  sekä keskeiset opit , uskonnon rituaalit  ja tavat sekä pyhät paikat ja rakennukset, uskonnollisen kielen erityispiirteitä ja vertauskuvallisuutta , Suomen ja Euroopan uskonnolliset ja katsomukselliset juuret ja nykytila  (Espoossa Paavali  ja Luther edelleen- heitä ei mainita perusteissa), uskonnon sisäinen monimuotoisuus, uskonto-tiede-taide-kulttuuri

HUOM! Espoossa näyttää jatkuvan yhteistyö oman seurakunnan kanssa.
- Espoossa 3 lk: Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin (Seurakuntaa ei ole perusteissa näin näkyvissä). Mutta huom! ” MONIKKO:

Niinikään Espoossa opetetaan rukouksia.
-  Espoossa myös Isä meidän rukous (4 lk), mutta se opetetaan vain tunnistamaan.

Perusteissa hengellinen musiikki (3-6 k) on kerran mainittu. Espoossa virsiä ja hengellisiä lauluja (5 lk).

Espoossa myös perehdytään jumalanpalvelukseen (6 lk) (perusteissa tutustutaan).

(S2) juutalaisuus, kristinusko ja islam ja niiden vaikutus historiaan, uskonnottomuus, eettisiä opetuksia sekä eri uskontoja yhdistäviä eettisiä periaatteita. Mediasta ja polulaarikultturista nousevia teemoja, lapsen oikeudet, valintojen tekeminen, perusteluita

(S3)Hyvän elämän filosofeerausta. Uskonnon eettisiä opetuksia.

Lisää/enemmän
Tarkastelutapa on ehkä aikaisempaa vielä enemmän uskontotietomainen ja ”ekumeeninen”. Edellisessä opsissa kohteena oli  suomalainen katsomusperinne- nyt näkökulma on laajempi: eurooppalainen. Tilaa filosofeeraukselle. Painopiste siirtyy omasta uskonnosta  kaikkiin uskontoihin. (muut uskonnot  1/3 sisällöistä). Suvaitsevaisuuteen tarvitaan ajattelun välineitä.

Kokonaan uutta?
Sisällöt on kuvattu varsin käsitteellisellä tasolla. Oppilaille esitetään myös islamilainen Jeesus-kuva (Espoo). Pakolliset, monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat uusi asia kaikissa oppiaineissa. Uskonnon on oltava vuorollaan mukana.

Menetelmät

Jo 2004 perusteissa edellytettiin työtapojen moninaisuutta.

Pois
Uskonnon kohdalla ei viitata kotitehtäviin eikä läksyihin.

Vähemmän
Tekstissä ei ole tästä mainintaa, mutta oletan, että oppikirjakeskeistä opetusta tulisi vähentää myös uskonnon opetuksessa.

JATKUU
Kiireettömyys ja avoin, luottamuksellinen keskusteluilmapiiri jatkuvat.
Vuorovaikutuksellinen oppiminen, keskustelu ja omien mielipiteiden perustelu.
Mahdollisuuksien mukaan vierailuja ja vierailijoita.

Espoon ops on kirjoitettu niin, että siitä ei oikein saa selvää, onko oppilaat tarkoitus viedä jumalanpalveluksiin. (Säädökset eivät tätä oikein salli). Perusteissa tavoitteena on esim. 6 luokalla
”tutustua rituaaleihin”. Espoon opsissa perehdyään (joka on voimakkaampi verbi) mm. rukouksiin ja jumalanpalveluksiin.Tutustutaan erityisesti koulun lähialueella vaikuttaviin uskonnollisiin yhteisöihin ja niiden pyhiin tiloihin.

Lisää/enemmän
Koulun arkeen verrattuna lisää kerronnallisuutta, draamaa, kokemuksellisuutta, toiminnallisuutta ja yhteisöllistä oppimista.

Käytetään sisältöjen oppimista edistäviä tietoteknisiä sovelluksia siten, että oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus korostuvat (siis 3-6-luokilla, alkuopetuksen  kohdalla ei mainintaa).

Kokonaan uutta?
Opittavien asioiden käsitteellistäminen? Ryhmäprojekteja  myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.  Yksilöprojekteja myös oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.

Arviointi

Uskonnon arviointi muuttuu samalla tavalla kuin muidenkin aineiden arviointi. Pääpaino tulee formatiiviselle arvioinnille. Arvioinnin käsiteapparaatti on muuttunut: formatiivinen- summatiivinen on eri ulottuvuus kuin opintojen aikainen ja päättöarvioiinti. Alakoulussa käyetetään formatiivista ja summatiivista opitojen aikasta arviointia. Edellisessä korostuu kannustavuus, jälkimmäisessä vertailtavuus.

Pois
Arvioinnin perustaminen yksityiskohtaiseen muistamiseen. 6. luokan osalta valtakunnalliset kriteereissä erikseen mainittu, ettei todistusarvostelussa oteta  huomioon oppilaan maailmankatsomusta (esim rasistisuutta?). Yleisessä osassa korostuu, ettei sellaisia asioita kuin kiinnostus ja yrittäminen ja aktiivisuus otetan todistusnumetoissa huomioon. Ne pitää perustua edistymiseen opsin taidoissa.

Vähemmän
Oletan, että arviointia, joka perustuu vain kokeisiin.

JATKUU
Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjallisen ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen.

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten on uskontoonkin määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle  numeroarvosanalle kahdeksan (8).  Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Lisää/enemmän
Yhä tärkeämpää on erilaisten osaamisnäyttöjen kautta osoitettu taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan (yksityiskohtaisen muistamisen sijaan). Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen sekä ajattelun kehittymiseen.

Kokonaan uutta?
Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee ottaa huomioon myös uskonnon arvostelussa.
Todistuksissa myös uskonnon arvosanaan vaikuttavat laaja-alaisen osaamisen taidot.
Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla.