torstaina, heinäkuuta 21, 2016

900 000 käyntiä tässä blogissa

HIENO  juttu. Laskurin mukaan tätä  "Pedagogogiikkaa ja koulupolitiikkaa II" -blogia on  käyty katsomassa yli  900 000 kertaa. Erityisen iloinen olen siitä, että lastu 100 helppoa OPS-ideaa (18.7. 2016) on saanut jo muutamassa päivässä 5789 käynttiä! Kiitos kävijöille. Tämä  innostaa jatkamaan kirjoittelua kouluasioista.

ENSIMMÄINEN blogilastu julkaistiin tässä blogissa yli  kahdeksan ja puoli vuotta vuotta sitten. 12.1.2007. Yhteensä lastuja on julkaistu blogissa  on julkaistu  tähän mennessä 3178 lastua.

Koko ajalta eniten lukijoita ovat tavoittaneet seuraavat viisi  juttua:
- Kuukauden kasvatusalan kirja (Siljander, P. 200). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava); (11.10.2009) 12 234  käyntiä.
- Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito (16.7.2011) 10 264 käyntiä.
- Respect! Lappeenranta on tehnyt ops-oppaan vanhemmille (11.5. 2016), 8303 käyntiä.
- Avoin fanikirje professori Timo Saloviidalle (4.3.2015) 7496 käyntiä.
- ja uunituore lastu: 100 helppoa OPS-ideaa (18.7. 2016) 5789 käynttiä.

Muita juttuja, jota mielelläni itse selailen ja suosittelen toisillekin ovat:
- OPS 2016 tulee - oletko valmis? (28.12.2014)
- Kuukauden kirja: Opettajan pedagoginen ajattelu (10.2.2013)
- Kuinka rakentaa luokkaan työrauha? (20.10.2010)
- Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaistyöaika (18.1.2011)
- Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat  (31.1.2015)
- Löysikö Pekka Peura kadonneen OIKEAN menetelmän? (7.9. 2015)
- Koulunkäyntiä Lippajärvellä; pieni historiikki (2.7. 2008)
- Uno Cygnaeus, pappi ja pedagogi (23.1.2010)
- Pedagoginen hyvinvointi ja hyvinvoinnin pedagogiikka (12.7. 2009)
- Yleiset valintakriteerit Auroran virkoihin  (27.12.2011)
- Suomalaisen pedagogiikan helmiä (8.2. 2010)
- Kasvatuksen vuosisadat Suomessa: 1100-1700 (20.2. 2010)
- Kaikki opettajien työ työajan piiriin (22.8. 2013)
- Auroran siesta 18 vuotta (12.6. 2009)
- Koulujen lisääntyvälle työlle täytyy tehdä jotain (24.3.2011)
- Jotta uudesta opsista ei tulisi Zombieta! (11.2.2015)

Jos haluat lukea jonkin noista, löydät se nopeimmin kun copypastaat otsikon ja laitat hakusanaksi vielä Hellström.

KUUKAUSIA vertailtaessa uudeksi ykköseksi sukelsi tämän vuoden toukokuu 2016 (26211 käyntiä).  Maaliskuu 2015 on nyt kakkonen. Silloin blogissa oli 19 933 käyntiä. Kolmanneksi  eniten käyntejä oli lokakuussa 2012 (17 847).

maanantaina, heinäkuuta 18, 2016

100 helppoa OPS-ideaa

UUSI ops otetaan käyttöön alakouluissa muutaman viikon kuluttua.

UUDEN opsin syvien ajatusten omaksumiseen on toki aikaa 10 vuotta. Mutta itse toivoisin, että  joka koulussa ja joka luokassa ainakin jokin asia muuttuisi heti ensimmäisestä päivästä. Vaikka vain vähän.

Vain opettaja - ja juuri opettaja voi uudistaa opetusta  luokassaan.  Hän voi tehdä sen joka päivä, ensimmäisestä tunnista alkaen.
Me muut, kouluttajat, rehtorit, opetuspäällikköt, koulutoimenjohtajat, opetusneuvokset ja jopa opetusministeri - voimme vain mahdollistaa ja  innostaa.

OPS-uudistuksessa on rakenteellisia uudistuksia, jotka on hyvä kertoa niin alakoulujen oppilaille kuin vanhemmillekin. Näitä ovat mm.:

  • ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa on luvassa joka oppilaalle ; eheyttäminen ei ole enää vapaaehtoista
  • enää ei alakoulussa opeteta fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa. Tilalla on uusi (vanha) aine: ympäristöoppi
  • enää ei käytetä  kuntomittausta liikunnan numeroa annettaessa 
  • enää ei ole pakko kirjoittaa käsialalla
  • enää liikunnanopetus ei perustu eri lajien muodostamiin jaksoihin
  • etäopetus on mahdollista
  • historia voi alkaa jo 4. luokalla, jos niin on sovittu paikallisesti.
  • joulutodistus  korvataan suullisella  arviointikeskustelulla (Espoossa)
  • kaikille opetetaan ohjelmointia.
  • kotitalouden opiskelu  on mahdollista alakoulussa
  • laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on otettava huomioon kaikkien aineiden arvostelussa.
  • ohjauskeskustelut  on käytävä lasten ja kotien kanssa nivelvaihessa 
  • oppilaille on annettava vaihtoehtosia mahdollisuuksia antaa osaamisesta näyttö (ei vain koe)
  • ruotsin opiskelu alkaa  kaikilla  viimeistään 6.  luokalla
  • tietokoneita on  käytettävä enemmän ja fiksummin.
  • uskontojen opetuksessa on uudenlainen sisältäjako (omaa uskontoa about 1/3)
  • valinnaisaineet voivat olla jopa koulun itse keksimiä (vrt. 90-luku)
  • yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalla (jollei paikallisesti ole toisin sovittu)

MUTTA  oleellisinta ops-uudistuksessa on opettajan, oppilaan ja oppiaineksen vuorovaikutuksen muutos - siis menetelmät.

Muutosteoria suosittelee  heti alkuun ns. quick-hitseja,  pikkumuutoksia, joissa jokainen varmastii onnistuu. Minusta sellaisilla kannattaa aloittaa. Eikö olisi hienoa, jos jokainen oppilas voisi mennä kotiin ensimmäisen koulupäivän jälkeen ja osaisi omin sanoin kertoa, mitä ihan uutta koulussa on käynnistynyt?

MINUT on tilattu muutamalle paikkakunnalle innostamaan opettajia ennen koulua alkua  kehittämään opetustaan. Ninpä kokosin 100 helppoa ideaa, jolla voi  esimerkiksi ottaa ensi askeleet  toisin tekemiseen. Panen nämä  jakoon. Kristittyjen omaisuus kun on yhteistä,

Tässä aakkosjärjestyksessä  sellaisia ideoita - vaikka jo ekaan koulupäivään alakouluun-  jotka tukevat uuden opsin henkeä. Tiedän toki: Kaikkia niitä on jo joku käyttänytkin :-)
  1. Aloita lukuvuoden ensimmäinen oppitunti aiheella, josta olet itse innostunut. Innostus tarttuu ja leviää. 
  2. Aloittakaa koulupäivä  uutiskatsauksella. Mitä maailmassa tapahtuu? Mitä oppilaat siitä ajattelevat?
  3. Aloittakaa luokan omien sääntöjen kehittely. Kuinka jokaisella  olisi mahdollisuus oppia ja voida hyvin? Sitä mukaa, kun törmäätte ristiriitoihin, laatika siitä uusi sääntö.
  4. Aloittakaa yhdessä luokan sisustuksen suunnittelu. Miettikää, mitä huonekaluja luokassa tarvitaan. Viekää loput varastoon.
  5. Anna kotitehtäväksi keksiä oma ratkaisu aitoon ongelmaan. Apuja saa käyttää.
  6. Anna oppilaiden opettaa itsellesi jotain, jota et osaa.
  7. Anna oppilaiden valita paikka, jossa haluvat tehdä töitä - lattialla, käytävällä…Anna oppilaiden liikkua. 
  8. Anna oppilaiden oppia myös käsillään - ei vain aivoillaan.
  9. Anna oppilaiden valita eri vaihtoehdoista
  10. Anna oppilaille tehtävä asettaa itselleen tämän päivän/viikon/kuukauden tavoite: mitä taitoa hän harjoittelee?  Käykää tavoitteet läpi. Kirjatkaa ne ylös. Antakaa  päivän päätteeksi jokaiselle (myönteistä) palautetta.
  11. Anna oppilaille vaikeustasoltaan erilaisia tehtäviä.
  12. Annan päivän päätteeksi jokaiselle henkilökohtaisesti rohkaisevaa palautetta (auttamisesta, huumorista, kohteliaisuudesta, kuuntelemisesta, ohjeiden noudattamisesta, ponnistelusta, rohkeudesta.  työhön ryhtymisestä, työn loppuun saattamisesta, yrittämisestä…)
  13. Anna  tehtäviä, joihin ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.
  14. Anna tehtäviä, joissa voi edetä omaan tahtiin.
  15. Anna tehtäviä, joita saa tehdä yksin tai yhdessä toisten kanssa.
  16. Anna vapaaehtoisia kotitehtäviä. Muista käydä ne seuraavana päivänä läpi ja kehua ne tehneitä.
  17. Arvioikaa ensimmäisen päivän päätteeksi, kuinka hyvä koulupäivä oli esim. liikennevalojen väreillä. Jatkakaa arviointia. Seuratkaa kehitystä. Käykää kehitystä läpi  ja ideoikaa , miten konkteetisti teette tästä viikosta vielä paremman.
  18. Arvosta oppilaita kysymällä heidän mielipiteitään.
  19. Aseta joka päivälle jokin konkreetti taitotavoite (esim. taito päästä työssä alkuun). Kirjoita se näkyviin. Seuratkaa, kuinka se toteutuu.
  20. Avatkaa luokan suljettu blogi. Kuka kirjoittaa ensimmäisestä päivästä?
  21. Ennen kuin aloitat uuden asian opettamisen, kootkaa taululle, mitä oppilaat jo tietävät. Kootkaa luokan yhteinen käsitekartta, jonka pohjalle rakennatte yhdessä uutta tietoa.
  22. Hassutelkaa. 
  23. Jos annat läksyjä, käske oppilaiden keksiä hyviä kysymyksiä. He saavat kuulustella läksyt toisiltaan tai sinulta.
  24. Jos käytät oppikirjoja, jaa oppilaat ryhmiin selailemaan heille annettu osa kirjasta ja sitten lyhyesti kertomaan, millaisia asioita  kirjan tekijät ovat ajatelleet, että tänä lukuvuonna opitaan.
  25. Jos oppilas toimii väärin, juttele hänen kanssaan kahden kesken. Kysy häneltä: miksi se on väärin, mitä hän on tehnyt.
  26. Jos saat luokkaasi maahanmuuttajataustaisen oppilaan, ota selvää häntä sitovasta kulttuurista. Kaikissa kulttuureissa lapsilla ei ole mahdollisuutta olla joustavia, jos koulun käytännöt rikkovat perheen katsomuksia vas­taan. Kaikki oppilaat eivät saa esim. laulaa tai kuunnella mitä tahan­sa musiikkia. Toisen sukupuolen koskettaminen voi olla kiellettyä.
  27. Jos saat uuden luokan,  pyydä oppilaita pohtimaan, mitä he haluavat sinusta tietää.
  28. Jos saat uuden luokan, pane oppilaat esittelemaan toisensa. Anna esim. kolme helppoa - jopa hauskaa kysymystä nimen lisäksi.
  29. Jos teetät ryhmätyön, nimeä aina taito, jota samalla harjoitellaan (esim. kannustaminen, toisen auttaminen).
  30. Jos tunnilla tulee kina tai riita, ota aikalisä ja harjoitelkaa neuvottelutaitoa.
  31. Jotta pysyt itse positiivisena, yritä etsiä kaikista asioita positiivinen puoli. 
  32. Järjestä opetus niin, että yhä harvempi kokee epäonnistuvansa.
  33. Järjestä oppilaille luontevia mahdollisuuksia auttaa toisiaan.
  34. Kartoittakaa tilanteet, joissa viime vuonna tuli  helposti riita. Ideoikaa, miten niitä voisi välttää?
  35. Kehu koko luokkaa.  Kerro, kuinka upea se on.
  36. Keksi pieniä vastuutehtäviä, joita oppilaat vuorollaan hoitavat.
  37. Kerratkaa ryhmissä, mitä edellisestä lukuvuodesta jäi mieleen. Anna kullekin ryhmälle eri tehtävä: Mikä oli hyödyllistä oppia? Mitkä olivat vuoden huippuhetket? Mitä emme enää tänä vuonna halua tehdä? Mikä oli kurjaa? ...
  38. Kerro etukäteen, mitä oppimistehtävältä edellytetään ja kuinka onnistumista mitataan. 
  39. Kerro oppilaille, mitä taitoa itse aiot ensimmäisen viikon harjoitella ja pyydä heitä kannustamaan sinua, aina kun onnistut siinä.
  40. Keskity erityisesti oppilaisiin, joita et tavallisesti  huomaa.
  41. Kirjoita ensimmäisen päivän päätyttyä positiivinen viesti Wilmaan vanhemmille. Kehu siinä heidän lapsiaan.
  42. Kokeilkaa yhteistoiminnallista oppimista, esim. palapelitekniikkaa, kun opiskeltavana on jokin kirjan jakso.
  43. Kokoa lista erilaisista tavoista oppia, ja käykää keskustelua, mitä niistä oppilaat pitävät parhaina. Kokeilkaa niitä vuorollaan.
  44. Kootkaa ideoita, kuinka voitte omalta osaltanne ensimmäisestä koulupäivästä alkaen tukea kestävää kehitystä.
  45. Kootkaa lista asioista, joita oppilaat oikeasti haluaisivat tämän lukuvuoden aikana oppia. Opetelkaa ne.
  46. Kootkaa luokan osaamispankki: millaisia erityistaitoja kullakin on (vahvuus), joilla voi auttaa tarvittaessa toisia.
  47. Kootkaa yhdessä lista, millainen on  hyvä koulukaveri.
  48. Kun aloitatte uuden asian käsittelyn, pohtikaa samalla, mistä muista lähteistä kuin oppikirjasta löytyy tietoa. Missä on luotettavaa faktaa, missä fiktiota? Keneltä asiasta voisi kysyä?
  49. Kun aloitat oppiaineen opetuksen, anna kotitehtäväksi kysyä vanhemmilta, mihin he ovat tarvinneet tämän aineen osaamista. Kootkaa vastauksista hyötylista. 
  50. Kun annat oppilaille tehtäväksi kirjoittaa aine tai tuottaa esim. kuvataidetyö, kerro etukäteen millaisesta tuotoksesta saa minkäkin arvosanan. 
  51. Kuvatkaa jokaisen oppilaan ”lukuvuoden lupaus”. Katsokaa ne uudelleen toukokuussa.
  52. Kun annat oppilaille tehtävän, kerro samalla, mitä taitoa siinä harjoitellaan.
  53. Kun törmäätte kinoihin tai riitoihin, keskittäkää energia ratkaisun etsimiseen. Oleellista ei ole kuka oli alkuaan syyllinen.
  54. Kutsu rehtori luokkaan kertomaan hänen toiveistaan oppilaille.
  55. Käyttäkää älypuhelimia, tabletteja ja tietokoneita sellaiseen, jota ei voi tehdä yhtä hyvin tai ollenkaan muilla välineillä.
  56. Leikkikää.
  57. Luo  ”räätälöityjä onnistumisia”: pieniä tehtäviä, jotta jokainen voi onnistua jossain heti ensimmäisenä päivänä.
  58. Mene välitunneille mukaan. Tarkkaile, jääkö joku leikkein ja keskustelujen ulkopuolelle.
  59. Millaisia neuvoja antaisitte uusille ekaluokalaisille?  Kootkaa 10 ohjetta ja käykää opettamassa ne heille.
  60. Minimoi oman puheesi määrä. Kirjoita vaikka ohjeet taululle. 
  61. Monista oppilaille oppiaineen tämän luokka-asteen ops-sisällöt. 
  62. Muodosta oppilaista ad hoc-ryhmät, ja anna heille tehtäviä, jossa ryhmä tuo lisäarvoa.
  63. Muokkaa oppimistehtäviä niin, että niissä on vaihtoehtoisia osia.
  64. Muokkaa oppimistehtäviä sellaisiksi, että yhdessä tekemisestä on aitoa lisäarvoa.
  65. Näytelkää kesän huippuhetket.
  66. Opetelkaa joka päivä yksi kaunis tapa.
  67. Opettele etukäteen kaikkien oppilaiden nimi.
  68. Ota ensimmäinen päivän ohjelmaan heti  oppilaille uusi oppiaine yhteiskuntaoppi, ruotsi, kotitalous…
  69. Ota selvää, mistä oppilaat ovat kiinnostuneita ja mitä he harrastavat. Käytä tätä innostusta hyväksi.
  70. Ottakaa käyttöön lokikirja, sähköinen tai paperinen.  Kirjatkaa sinne läksyt, kokeet, koearvosanat. Pyydä oppilaita kirjaamaan  viikon päätteeksi plussat ja miinukset viikon aikana tapahtuneesta. Joka viikon lopulla oppilaat kokoavat sinne erityisesti onnistumisiaan. S 
  71. Pidä erilaisia kokeita. Anna pitää oppikirja esillä. 
  72. Pidä huolta, että sanot jotakin kannustavaa joka päivä jokaikiselle oppilaalle.
  73. Pitäkää oppitunti ulkona - tai kellarissa.
  74. Pitäkää sopivassa kohdin tauko. Kuunnelkaa hiljaa musiikkia ja antakaa mielikuvituksen lentää.
  75. Pohtikaa yhdessä, kuinka aloitettavassa työssä voisi käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi.
  76. Pohtikaa yhdessä, keille lopputuotos kannattaisi esittää. Keille sitä voisi opettaa? Keille siitä olisi hyötyä tai iloa?
  77. Pohtikaa yhdessä, miksi Suomessa käydään koulua. Mitä oppilaat ajattelevat? Entä vanhemmat?
  78. Pyydä oppilaita antamaan palautetta myös Sinulle. Missä  onnistuit tänään oppilaiden työn organisoijana hyvin? Mitä  mielenkiintoista  voisit järjestää oppilaille huomiseksi?
  79. Pyydä oppilaita, joilla on älykännykkä, tarkistamaan  asioita  sen avulla.
  80. Pyydä oppilaita kirjaamaan ryhmissä hyvän opettajan ominaisuuksia.  Perehdy niihin. 
  81. Pyydä oppilaita tuomaan kouluun seuraavan päivänä/vuorollaan viisi esinettä (kuvaa, lelua, kirja..), jotka ovat heille tärkeitä.  
  82. Pyydä toinen opettaja luokkaan vieraaksi. Opettakaa yhdessä.
  83. Pyydä kouluterveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori luokkaan kertomaan, miten heidät tavoittaa.
  84. Pohtikaa yhdessä, millaisista asioista koulussa oppilaat kokevat iloa.
  85. Reflektoikaa yhdessä ensimmäinen  koulupäivä. Mikä onnistui? Mitä opimme? Mitä oikeasti tärkeää ehkä opimme? Mitä pitää opetella lisää? 
  86. Ruvetkaa kokeilemaan erilaisia tapoja opetella asioita ja kootkaa kokemukset.
  87. Sovitaan heti alkuun, kuinka toimitaan, jos tulee riita.
  88. Suunnitelkaa seikkailu.
  89. Suunnitelkaa yhdessä ensimmäisen viikon ohjelma. Ota oppilaat mukaan pohtimaan, miten tehtävät hoituvat parhaiten.
  90. Tarkkaile itseäsi. Toimi niin, että luot luokkaan iloa, rauhaa ja turvallisuutta. 
  91. Tarkkailkaa, kuinka tehokkaasti osaatte käyttää oppitunnin ajan. Kuinka paljon aikaa menee sähläämiseen?
  92. Teetä tehtäviä, joista syntyy iloa ja hyötyä.
  93. Tekstaa itsekin, kun kirjoitat.
  94. Tuo luokkaan aloitelaatikko. Selitä, mikä on aloite. Käykää viikottain aloitteet läpi. 
  95. Täydentäkää yhdessä luokan ensimmäisten päivien lukujärjestys: Mitä aineita milloinkin? Perustelkaa.
  96. Valitkaa luokalle tukioppilaat.
  97. Valitkaa uusille oppilaille kummit, jotka perehdyttävät heidät talon tavoille.
  98. Valmistakaa pieni esitys ekaluokkalaisten iloksi.
  99. Älä muodosta  ryhmiä tai jaa tehtäviä sukupuolen perusteella, vaan vaihtelevilla  perusteilla (syntymäkuukausi, pituus, hiusten väri) 
  100. Äla tee asioita oppilaiden puolesta. Auta oppilaita tekemään itse. Pyydä toisia oppilaita auttamaan.

sunnuntaina, heinäkuuta 17, 2016

Atso Vilkkijärvi - usein ensimmäisenä

HIENOA. About puolentoista vuoden urakka alkaa olla valmis.  Merkittävän elämäntyön opetus-
toimessa opettajana, tutkijana ja hallintomiehenä tehneen Atso Vilkkijärven muistelmat on toimitettu, taitettu, kuvitettu ja oikoluettukin useaan kertaan.

Paino-/monistuspaikoilta on pyydetty ja saatu tarjouksia. Kilpailu sillä saralla on tiukkaa - ja hinnat innostavat vaikka omakustantamiseen.

Idea tallentaa Atson muistelmat kirjaksi syntyi jo vuosia sitten, mutta vasta syksyllä 2014 hän antoi periksi ja suostui haastateltavaksi. Teos on pääosin syntynyt Atson ja hänen opettajapuolisonsa Tuulikin kotona Laurinlahdessa käytyjen keskustelujen ja Atson tuottamien tekstien pohjalta. Kirjan runsas kuvitus  on lähes täysin  Atson arkistosta.

Kirja kuvaa suomalaisen koulun kehitystä sotavuosista alkaen, sen matkaa 1940-luvun supistetusta kansakoulusta moderniksi  kansainvälisesti arvostettuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys: Teos kattaa neljännesvuosisadan Espoon historiaa, vuodesta 1974 aina milleniumiin saakka,  peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta  tämän päivään menestystarinaan saakka.

Samalla kansien väliin tallentuu poikkeuksellisen mielenkiintoinen elämäntarina sotaorvon, lahjakkaan, sitkeän ja yritteliään sauvolaispojan tiestä  linja-auton rahastajasta Suomen toiseksi suurimman kaupungin koulutoimenjohtajaksi ja opetusneuvokseksi. Kirjan nimi:  Usein  ensimmäisenä voi hämmentää, mutta se kuvaa Atson elämää monessa suhteessa, kuten lukija saa huomata.

Teos avaa harvinaisen, kokeneen koulu- ja hallintomiehen näkökulman Espoon koulutoimen merkittäviin muutosvuosiin, jolloin juuri kaupungin statuksen saanut Espoo siirtyi peruskouluun. 15 vapaaherravuotta ovat luoneet noihin aikoihin sopivaa etäisyyttä, jolloin monia asioita osaa  katsoa sekä kriittisesti että huumorin pilke silmäkulmassa.

Henkilöhakemisto vilisee mm.  espoolaiselle kouluväelle tuttuja hahmoja. Kirja sivuilla esiintyvät mm.  Erkki Aho, Martti Ahtisaari, Annikki Haapa, Lars Hagman, Tarja Halonen,  Antti Haukkamaa,   Mauri Alasaari,  Jorma ja Kaija Alhopuro, Maija Daavittila, Kerttu Höynälänmaa,  Kaarina Jaakkola, Aatto Kaljunen, Jouko Kauranne, Kalevi Kivistö, Ilppo E. Klemetti, Marketta Kokkonen, Jukka Kuittinen, Toivo Kuusi, Kyösti Kuusmetsä, Oiva K. Kyöstiö,  Heikki Lehtinen, Pirkko Lehtinen, Liekki Lehtisalo, Anna-Ester Liimatainen- Lamberg, Leena Linhola, Eino Luostarinen, Heikki Luoto, Auli Luukkonen,  Pekka Löyttyniemi, Markku Markkula, Jorma Munne, Reima Mäkinen, Veli Nurmi,  Reino H. Oittinen,  Rainer Orpana,  Leena Ounaskari, Riitta Paasivirta, Hannu Penttilä, Elli Pirinen, Pirjo Raitanen, Aila Ramm-Schmidt, Ulla Rautiainen, Martti Repo,  Ritva Salmenkivi, Mikko Salonen, Samuli Salonen, Jukka Sarjala, Tuija Seppänen,  Kalevi Sorsa, Ari Suistola, Hannu Suntio, Leena Suoniemi- Särkijärvi, Antti Talvitie, Jorma Tarvo, Harro Teiste, Martti Tieaho,  Teppo Tiihonen, Auli Tikkanen, Liisa Tommila, Jouko Tuomela, Olli Tuomivuo, Tapio Vaherva, Tuulikki Vilkkijärvi, Hans Westerlund ja Erkki Äärynen.

Kustannusasia on auki. Suurella todennäköisyydellä ilon saa Espoon Perinneseura ry, jonka aikaisemmin julkaisemille koulumuistoille teos on syventävä jatko. Virallinen kustannuspäätös on kuitenkin vielä tekemättä.

KIRJAN julkistamistilaisuus pidetään syyskuussa 2016.  Siitä myöhemmin lisää.

torstaina, kesäkuuta 30, 2016

Taidan kadota lomalle?

HUOMENNA alkaa jo heinäkuu. Huh.

Vaikka eläkeläisille ei ole toistaiseksi määritelty kesälomaoikeutta (eikä tämä ryhmä saa myöskään lomaltapaluurahaa :-) ), ajattelin pitää kesälomaa: karata ja myös kadota näkyvistä. Lastun kuvassa olen muuten jo melkein tässä onnistunut.

VOI siis olla, että kirjoitan lähiviikkoina joitain lastuja. Voi olla etten. Ei ole pakko. Blogin osumia oli eilen 888  888. Tanks.

ABOUT kaksi vuotta sitten aloitin juhannukselta 2014 viimeisen oikean kesälomani. Sössäsin sen  kuitenkin. Oli monesta syystä pakko mennä Auroran koululle tyhjentämään kansliaa ja erityisesti sen kellaria.

Kellarin sainkin  tyhjäksi  8.7. Se oli tärkeää myös irtaantumisen kannalta. Viimeiseen virkapuheluun vastasin vielä 21.7.

KAKSI vuotta on mennyt huikeasti ja nopeasti. Ratkaisu siirtyä eläkkeelle juuri tuolloin oli näin jälkikäteenkin minusta fiksu ja ainakin minulle hyvin sopiva. Hopean harmaan koulun arjen johtamisen tilalle tuli  hienoja tilaisuuksia jakaa ja soveltaa. Loikka vain oikeuteen olla - suorittamatta mitään, on vielä edessä. Vaimo näyttää kyllä hyvää mallia.

HEINÄKUUN kalenteri on ihanan tyhjä. (T)yöpöydällä on upeita kirjoja. Broidi on kutsunut mökilleen. Pojanpoika  Mr. Milton saattaa tulla hoitoon. Yes. Annan pienien, isojen asioiden täyttää tyhjät sivut.

MUTTA palaan näkyviin. Jos luoja suo.

PS. Vaikka en ole kovin montaa kertaa Aurorassa kahden lukuvuoden aikana käynyt, unissani huomaan usein yhä siellä pyöriväni. Ja mielihyvällä. Ja kaipauksella. Oli se komeaa.

keskiviikkona, kesäkuuta 29, 2016

Wanted: taidekasvattaja-opettaja

HYVÄ ystävä!

Kirjoitamme  taidekasvatuksen arvostusta palattavaa tietokirjaa.

Etsimme teokseen haastateltaviksi opettajia, jotka ovat löytäneet taiteesta (mm. arkkitehtuuri, draama, kirjallisuus, kuulokuva, kuvataide, musiikki, tanssi, teatteri, valokuvaus...)  itselleen ja oppilailleen istuvan opetusta eheyttävän työtavan. Kuulutko tuohon kohdejoukkoon ? Tunnetko sellaisia, jotka kuuluvat?

"Ilmiannot" osoitteeseen mirja.holste@gmail.com

Olemme otettuja, jos tuet hankettamme jakamalla  tätä ilmoitusta eteenpäin.

Martti Hellström, Mirja Holste, Sirpa Wass ja Kari Evinsalo.

sunnuntaina, kesäkuuta 26, 2016

Kuoliko Jeesus radikalisoituneena militanttina? Osa 1

Muokattu 27.6.

HYVÄÄ Juhannuksen jälkeistä aikaa. Juhannusta juhlitaan Johannes Kastantajan muistoksi, ja Johannekselle taas oli ratkaisevan tärkeä side Jeesus Nasaretilaiseen. Tämä aasin siltana.

LUIN siis mielenkiintoisen kirjan Jeesuksesta. Kirjoittaja Paul Verhoevenin voi leimata Jeesus-asioissa täysin diletantiksi. Elokuvaohjaaja. Ateisti. Jne. Mutta ainakin minulle "Jeesus Nasaretilainen"-teoksen yritys piirtää vaihtoehtoinen kuva kristinuskon keskeisen hahmon elämästä oli hyvin raikas ja avartava. Mutta kirjan lukeminen edellyttää rationaalista otetta uskontoon (vahvuuksineen ja puutteineen)  tai sitten hyvin vahvaa omaa uskoa. Jos näin on, suosittelen lukemista.

Kirja siis haastaa meitä pohtimaan: Entä, jos Jeesus oikeasti oli täysi ihminen. Sitä, eikä muuta. Teksti vaatii ponnistelua,   Raamatun osaamista  ja myös omaa työstämistä.

VERHOEVEN on paneutunut lähteisiin  perusteellisesti, ja hänen perusolettamuksensa on kirjassa avoimesti kerrottu: Toisaalta hän kuorii Jeesuksen tarinasta myöhemmin päällemaalattua,  ns. spinia,  kunkin ajan kertojien omien tavoitteidensa edistämiseksi tekemiä väännelmiä ja  lisäyksiä.  Erityisesti spiniä on tarvittu suojelemaan Jeesusliikettä Rooman valtakunnan epäilyiltä (esim. Pilatus kuvataan oikeudenmukaisena, vaikka todellisuudessa hän oli  raaka despootti).

Verhoeven tuntee lähteensä ja niiden ongelmat. Lisäksi hän on lukenut tuhansia Jeesusta koskevia kirjoja ja osallistunut vuosikausia ns. Jeesus-seminaarin toimintaan.

Toisaalta hän myös kuorii itse pois kaiken, mikä viittaa johonkin yliluonnolliseen. Ja paljon muutakin monelle tärkeäksi tullutta.

BLOGI-teksti ei saa olla liian pitkä, niinpä teen niin, että esittelen tässä lastussa oman tulkintani Verhoevenin tarinasta Jeesuksesta ja palaan myöhemmin perusteluihin. Tulkitsen lukemaani niin, että Jeesuksen elämän voisi jakaa seuraaviin  vaiheisiin, joiden nivel on usein jopa kohtuuton kriisi. Jako on omani, mutta asiat kirjan tekijän (paitsi kursiivilla kirjoitettu)

1.  Raiskattu Maria synnyttää Jeesuksen, ja Joosef ottaa molemmat heidät vastuulleen

Raiskausajatus perustuu siihen, että  Jeesuksen syntymän aikoihin osui Sepforiksen kapina. Kylä oli lähellä Nasaretia. Se tuhottiin kostoksi kokonaan. Naiset raiskattiin.  Marian raiskaajakso  on esitetty roomalaista sotilasta nimeltään Pantera.

Raamatun teksteissä on useita viitteitä siihen, että Jeesuksen syntymässä oli jotain hyvin poikkeuksellista, myös viittauksia aviottomaan syntyperään löytyy.

2.  Joosef kasvattaa Jeesuksesta rakentajan

(MH: Jeesus ei siis synny Beetlehemissä)

Perhe elää Nasaretissa, joka  ei ollut kaupunki. Se oli pahainen pikkukylä, jossa oli satakunta asukasta.

Maria synnyttää Jeesukselle seitsemän sisarusta. Veljien nimet mainitaan. Sisarten ei.

Aikuistuttuaan Jeesus tekee työtä rakentajana. Tunnin kävelymatkan päässä on Sepforis, jossa riittää rakennustöitä tuhon jälkeen.

Sitten Joosef katoaa teksteistä, ehkä kyllästyneenä jatkuviin juoruihin Marian esikoisen syntytavasta ja niistä johtuneisiin sosiaalisiin paineisiin.

3. Jeesus ottaa kasteen

Jeesus jättää noin 30 vuoden iässä rakentajan ammattinsa,  hylkää  perheensä ja liittyy Johannes Kastajan opetuslapsiin. Johannes  saarnaa Tuomiopäivä  tulevan, ja vain  hänen kasteensa ottaneet voivat pelastua. Siellä Jeesus  tutustuu eräisiin tuleviin  opetuslapsiinsa.

Jeesus ottaa uppokasteen noin 28-30 jkr. (MH: Kaste oli essealainen tapa). Mahdollisesti hän on tässä vaiheessa ollut hyvin varakas ja luopuu omaisuudestaan (MH: Huom  varhaisten kristittyjen omaisuus oli yhteistä).

(MH: Todennäköisesti tämän jälkeen Jeesusta koulutetaan autiomaassa. Qumranissa?)




4. Isku Jerusalemin temppeliin

Jeesus ja joukko muita Johanneksen opetuslapsia tekee iskun Jerusalemin temppeliin ja ilmoittaa, että vain Johanneksen antama upotuskaste pelastaa edessä olevasta Tuomiopäivästä, jossa muu maailma tuhoutuu. Uhraaminen temppelissä ei enää pelasta.

Näin Jeesus haastaa temppelistä hyötyvän rikkaan papiston, ja saa vaarallisen vihollisen.

(MH:  Jerusalemissa oli asukkaita 20 000. Temppelin pappeja oli 18 000, perheineen joukko oli jopa 50 000. Kyse ei ollut pienestä joukosta ihmisiä, joiden etuja  Jeesus uhmasi).


5. Jeesus ryhtyy itse kastamaan ja saarnaamaan

Jostain syystä Jeesus ryhtyy itse kastamaan pelastusta haluavia. Mahdollisesti siksi, että Johannes on joutunut pakenemaan ja vaihtamaan kastepaikkaa, ja kansaa tulee yhä Jordanille kastettavaksi.

Johanneksen kannattajat ymmärrettävästi raivostuvat ja syyttävät Jeesusta plagioinnista. Kiistaa ei saada sovittua, sillä roomalaiset saavat Jordanilta pakoon lähteneen Johanneksen kiinni ja teloittavat pian hänet kapinallisena.

 (MH: Jälkikäteen sovinto ujutetaan Raamattuun: Johannes ja Jeesus ovatkin  sukulaisia Marian  kautta).

Jeesus irtaantuu Johanneksen ryhmästä (MH: vai napataanko heidät kaikki?) Hänen mukaansa lähtee joitain Johanneksen opetuslapsia.

(MH: Ura ei ala hyvin. Jeesus  opettaa Nasaretin synagoogassa, jossa hänet tunnistetaan. "Eikö tämä ole Joosefin poika?” Jeesus toteaa toisaalla:  "Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole otollinen kotikaupungissaan". Kaikki, jotka olivat synagoogassa, tulivat kiukkua täyteen ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas. Muissa kylissä hänet otetaan hyvin vastaan. Suosio kasvaa, eikä aikaa lepoon ole).

6. Johanneksen teloitus ajaa Jeesuksen erämaahan

Kun Jeesus kuulee, että Johannes on teloitettu, hän ajautuu kriisiin ja pakenee erämaahan.

Paastotessaan ja rukoillessaan hän näkee näkyjä ja kokee saaneensa uuden viestin Jumalalta.  Tuhonpäivä ei tulekaan. Sen sijaan Jumalan valtakunta onkin murtautumassa tähän maailmaan lempeänä.

Autiomaan näyistä  syntyvät  vuorisaarna ja vertaukset. Jeesus alkaa saarnata toivosta: Jumalan valtakunta onkin  pian toteutumassa.  Se merkitsisi iloa ja pelastuksen aikaa erityisesti köyhille ja sorretuille.  Ihmisten oli jätettävä kaikki ja seurattava häntä. Jeesus  opettaa  erityisesti köyhiä ihmisiä Galilean pienissä kylissä ja maaseudulla- ei suurissa kaupungeissa. Hän ei asu missään pysyvästi.

Jeesus ei vain  saarnaa, vaan hän myös parantaa sairaita manaamalla (MH: Tuon ajan tapaan Jeesus uskoi, että Saatanan pahat henget aiheuttavat sairaudet- ja ne kukistetetaan manaamalla).

Ensimmäinen manaus saa parannettevassa aikaan  epilepsiaa muistuttavan kohtaukseen. Se oli Jumalan valtakunnan läpimurron merkki.  Jeesus kokee saaneensa  viestin, että Jumala on kukistanut taivaassa Saatanan. Hänen  ja hänen opetuslastensa tehtävä on jatkaa sotaa maan päällä:

Jeesuksen oma perhee pitää häntä hulluksi tulleena ja yrittää hakea hänet kotiin. Jeesus ei ota heitä vastaa. Onnistuminen manaamisessa  järkyttää myös Jeesusta. Hän haluaa olla yksin ja rukoilla.

Jeesus saarnaa nyt Jumalan valtakunnan läpimurtoa. Jumalan valtakunta koetaan Roomalaisten ja myös johtavan papiston kannalta uhkaksi. Jeesus joutuu pakenemaan paikasta toiseen. Hänellä on vene valmiina pakoa varten joka paikassa missä hän saarnaa.

Jeesus opettaa myös opetuslapsilla Jumalan valtakunnan salaisuuden: kuinka taudit parannetaan.

(MH: Sairaudet johtuivat synnistä. Sairaudet piti parantaa, jotta pelastuu. Vain terveet voivat pelastua.  Manaaminen oli yksi keino. Essealaiset tunsivat myös lääkeaineita ja mineraaleja. Essealaiset uskoivat, että vain terveet pääsevät Taivasten valtakuntaan lopun ajan koittaessa).

7. Ruokintaihme

Jeesus saarnaa   Genesaretin järvellä tuhansille ihmisille,  joita hän on houkutellut paikalle. Ruoka uhkaa loppua. Jeesus saa paikalliset kalastajat jakamaan väelle kalaa- mikä on laitonta veronkiertoa, siis rikos. (Siksi Uudessa testamentissa puhutaan leivän jakamisesta)

Suuri osa ihmisistä huutaa Jeesusta Israelin kuninkaaksi. Jeesus pelästyy ja pakenee jälleen.

8. Jerusalemiin

(MH: Jeesus  parantaa ihmisiä, mutta hänen toivomaansa kääntymystä ei tapahdu. Jeesus pettyy kansaan. Seuraajia ei ole helppo saada mukaan. "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä?" Vaikka Jeesus tekee voimatekoja kylissä, kyläläiset eivät  olleet tehneet parannusta.)

Jeesus kokee Jumalan puhuvan hänelle. Hän päättää lähteä lehtimajajuhlan aikaan nyt  isoon kaupunkiin: Jerusalemiin kertomaan Jumalan valtakunnasta.  Jerusalemin portilla hänelle huudetaan Hoosiannaa.

Hän opettaa päivisin Jerusalemissa, mutta menee yön ajaksi piiloon. Jo tällä Jerusalemin käynnillä juutalaiset päättävät, että  hänet tuomitaan kuolemaan.

9. Lasaruksen kohtalo

Jeesus joukkoineen koetaan valtakunnalle vaaralliseksi. Jeesuksen ystävä (ehkä opetuslapsi) Lasarus vangitaan ja häntä kidutetaan paljastamaan Jeesuksen olinpaikka.

Jeesus kuulee tämän, ja  epäröi, mitä pitäisi tehdä. Hän rukoilee tuskissaan, ja lopulta kokee, että  Jumala  vaatii häntä antautumaan Jerusalemissa  ja näin pelastamaan Lasaruksen. Se tulisi maksamaan hänen henkensä. On siis palattava Jerusalemiin.

Opetuslapset eivät halua lähteä mukaan. Hän kutsuu opetuslapset viimeiselle ehtolliselle (ei siis pääsiäisenä Jerusalemissa).

Jeesus lähtee ilman heitä.  Matkalla Jerusalemiin selviää, että Lasarusta ei voi enää pelastaa, hänet  on tapettu.  Antautuminen onkin turhaa.  Mitä tehdä?  Jeesus  rukoilee Jumalaa ottamaan tämän maljan pois.

10. Jeesus hyväksyy Messiaan roolin

(MH: Jeesus lopettaa parantamistoiminnan. Alkaa toiminnan aika.)

Jeesus joutuu kriisiin. Hän vakuuttuu, että jumalan valtakunta ei tule ilman väkivaltaa. Hän on valmis ottamaan itselleen Messiaan väkivaltaisen roolin. Melkoinen käänne mieheltä, joka oli käskenyt kääntämään toisen posken.
"Älkää luulko, että minä (Jeesus) olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. "Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt! Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
 Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.”
Jeesus  etsiytyy militanttien joukkoon, jota hän  kehoittaa aseistautumaan. Tarkoitus on aloittaa kumous Jerusalemissa pääsiäisenä.

11. Mililtantit ujuttautuvat Jerusalemiin ja jäävät kiinni

Militanteilla on  Jerusalemissa turvatalo, jonka sijanti on salainen. Heidät ohjataan sinne salaa. Mutta joku (ilmeisesti ei Juudas)  pettää heidät (varjostamalla). Koko militanttiryhmä vangitaan- ei vain Jeesus.

(MH:  Vangitsijoita oli  suuri joukko: 600 sotilasta +400 temppelipoliisia)

12. Teloitus

Teloitus on seuraavana päivänä erittäin raakojen kuulustelujen ja kidutusten jälkeen. Opetuslapset ovat piilossa ja pelkäävät.

Kaikki kapina-aikeeseen osallistuneet ristiinnaulitaan.



13. Hauta

Kapinalliset heitetään joukkohautaan. Yön aikana Maria Magdaleena kaivaa Jeesuksen ruumiin ja hautaa hänet muualle.

14. Epäonnistuminen

Kaikki olikin toisin, kuin piti. Ei tullut Tuomiopäivää. Ei tullut Jumalan valtakuntaa. (MH: Seuraa hämmennys. Minkään profetian mukaan Messiaan ei olisi pitänyt kuolla.  Sitten tapahtuu jotain, joka vakuuttaa opetuslapset, että toimintaa on jatkettava. He uskovat: Jeesus tulee uudelleen. )

Opetuslapset kokivat jotain mystistä, jonka he tulkitsivat niin, että  Jeesus on noussut ylös kuolleista ja että hän lupaa tulla takaisin. Kun hän palaa toteuttaa sekä  Johanneksen  Kastajan ennustama  Tuomiopäivä että Jeesuksen lupaama Jumalan valtakunta. Tämän oletetaan tapahtuvan muutaman vuoden sisällä.

(MH: Jeesuksen seuraajat perustivat Jerusalemiin seurakunnan. Sen  kävi sittemmin  huonosti. Juutalaiset eivät ottaneet viestiä vastaan.  Jeesus oli väärä Messias - koska Israelin paluu loistoon ei toteutunut.  Jeesuksen uskovat ajettiin pois synagogista. Lopulta Jerusalemin seurakunnan johtajaksi Pietarin jälkeen noussut Jaakob ei taipunut tunnustamaan Jeesusta vääroppiseksi ja hänet kivitettiin kuoliaaksi)

Pohdintaa

MITÄ  Verhoevenin "puhdistuksen"  jäljiltä Jeesuksesta jää jäljelle? Jeesuksen elämänfilosofia:
" Oleellista on  Jeesuksen opetus: Ole jalomielinen niitä kohtaan, jotka eivät ole saaneet mahdollisuutta huolehtia itsestään. Voita kauna ja kostonhalu. Ota avosylin vastaan ne, jotka tunnustavat tehneensä väärin. Kohtele vihollista samanarvoisena ihmisenä, vaikka hänet on nujerrettu puolustuskyvyttömöksi. Ymmärrä, että jokainen ihminen, jokainen eläin on yhtä oikeutettu elämään. Ymmärrä vihollesi kanta, hänellä on aivan yhtä monta syytä seistä kantansa takana kuin sinulla itselläsi."
OSA 2 luettavissa muutaman päivän kuluttua.  Siihen asti voit lukaista seuraavia lastuja:


torstaina, kesäkuuta 16, 2016

Espoolaiskoulujen ankeuteen tarvitaan rohkeita ratkaisuja

EILEN oli viimeinen kokous, jossa minulla oli mahdollisuus vaikuttaa politiikan keinoin Espoon koulutila-ankeuteen ennen ns. kesälomia. Sain nimittäin istua oman poliittisen ryhmäni edustajana ns. kehys- neuvotteluissa.

ANKEUS - johon lastun otsikossa viittaan- johtuu kahdesta pääsyystä: Espoossa on tingitty koulu-rakentamisesta, kiinteistöjen kunnossapidosta ja hoidosta sekä peruskorjauksista jo 90-luvun lamasta alkaen.

SIITÄ palkkana  on ns. korjausvelka.  Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelka on nyt 457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Summat eivät olisi  kohtuuttomia, jos olisi halua ja rahaa kuroa se umpeen. Näyttää kuitenkin  siltä, että kumpaakaan ei ole riittävästi.

Lisäksi yllättäen ja pyytämättä on jouduttu  sulkemaan kouluja ja järjestämään oppilaille hätäväistotiloja. Päättyneenä lukuvuonna väistöissä oli 3600 oppilasta. Ennuste ensi lukuvuodeksi on samaa tasoa.

Väistötilat maksavat vuokrina maltaita. Jotta kaupunki voisi reagoida yllättäen vuoden aikana nouseviin korjaus- ja väistötarpeisiin  ilman, että investointilistalle sijoitetut hankkeet putoaisivat sieltä pois,  määrärahareserviä tulisi olla virkamiesten mukaan vähintään noin 10,0 milj. euroa / vuosi. Kehysneuvottelujen myönteinen uutinen olikin, että kaupunginjohtaja on tähän valmis "hätävarauksena"kolmen seuraavan vuoden ajan.

TOINEN  ankeutta aiheuttava tekijä on oppilasmäärän kasvu. Yksin sen vuoksi Espooseen tulisi rakentaa lukuisia uusia kouluja.

KUN nämä kaksi ankeutta pannaan yhteen, sivistystoimen ilmoittaman toimialan hanketarpeen ja 10 seuraavalle vuodella varattujen rahojen ero noin 132, 456 milj. euroa!!! Rahaa koulurakentamiseen ja korjaamiseen tarvittaisiin siis keskimäärin 13 miljoonaa enemmän joka vuosi kuin investointikatto sallii.

KUN lisärahaa ei ole luvattu, tilakeskus yrittää parhaansa hankalassa tilanteessa. Se uskoo salkuttamiseen, sähköiseen huoltokirjaan, tyyppikouluihin, uusiin toteutus- ja rahoitusmalleihin,  palveluverkon tehostamiseen ja koulujen täyttöasteen nostaamisen. Hyvä, että on uskoa. Vuorolukua kannattavat vain persut.

NÄMÄ kaksi perusankeutta ja koulutilojen kohtuuton vuokrataso ovat johtaneet jo vuosia siihen, että koulun perustehtävään eli opetukseen on käytettävissä yhä vähemmän rahaa. Sivistystoimenjohtaja esitti neuvotteluissa kurjia tilastotietoja.

Katoan nyt etsimään Salvador Dalia.
Palaan asiaan kesäkuun lopulla.
Perusopetuksessa yhden oppilaan hinta on nyt suomenkielisessä opetuksessa  9575 €. Tästä opetukseen saadaan käyttää (vain) 5698 €. Vuokriin kuluu  2582 €, tieto- ja viestintätekniikkaan 343 € ja muuhun (mm. ruokaan 952 €).

Jo usean vuoden ajan opetukseen aidosti käytettävä raha on pudonnut noin 100 €/oppilas juuri näiden ns. sisäisen laskutusten hintojen nousun vuoksi. 100 € voi tuntua pieneltä summalta. Sehän tarkoittaa vain 50 senttiä/oppilas/päivä. Mutta jos asiaa tarkastelee koulun tasolla, niin 100 euron pudotus merkitsee 320 oppilaan koululla 16 vuosiviikkotunnin leikkausta. Eli suomeksi: kolmessa vuodessa on menetetty jo 1,5 - 2 opettajaa/koulu.

LOPETTELEN  näihin ankeilta tuntuviin ajatuksiin. Vuoden 2017 budjettia ei ole vielä lyöty lukkoon.

Kaikki Espoon pedagogit- liittykää yhteen!