perjantaina, huhtikuuta 18, 2014

Millaista on tutkitusti tehokas opetus? Respektiä John Hattielle

JOHN Allan Hattie (syntynyt 1950 Uudessa Seelannissa) on Melbournen yliopiston kasvatustieteen professori, joka johtaa  "visible learning"- laboratorioiden nimellä kulkevaa tutkimuslaitosta. Termi visible learning tiivistää Hattien mission:

" Visible Learning means an enhanced role for teachers as they become evaluators of their own teaching. Visible Teaching and Learning occurs when teachers see learning through the eyes of students and help them become their own teachers."

YKSINKERTAISTAEN: omaa työtään tutkiva opettaja kehittää työtään oppimisen tuloksista käsin. Opettaja, joka valitsee käytänteensä tutkimusperusteisesti - ei sen mukaan, mikä on hänestä itsestään kivaa.  Hattie on tehnyt valtavan työn kootessaan sen mitä maailmalla tehokkaasta opetuksesta tiedetään..

HATTIEN mestariteoksen bibliograafiset tiedot ovat: Hattie, John ( 2009 ). Visible Learning: A Synthesis of Over 800 Meta-Analyses Relating to Achievement. New York: Routledge. Googlettamalla  siihen löytyy yli 3,6 miljoonaa osumaa. Tämä blogilastu perustuu netistä löytyviin lähteisiin. Niissä joitain elementtejä referoidaan keskenään ristiriitaisesti.

TEOS on siis yhteenveto oli 800 meta-analyysista (siis tutkimuksista, joissa tutkitaan tutkimuksia) tutkimuksista, joissa on etsitty jonkin tekijän yhteyttä oppimistuloksiin. Yhteensä tutkimuksia oli  eräiden lähteiden mukaan 52 637, ja niissä oli mukana 80 miljoonaa oppilasta!

Hattie kävi laajan aineiston läpi ja määritteli eri tekijöille  vaikuttavuuskertoimen. Kerroin kertoo, kuinka suuri on juuri tämän yksittäisen tekijän osuus (kun muut tekijät eliminoidaan) tuloksiin. Hattien asteikolla perusluku on 1,0. Siihen yltävä opetus on erittäin hyvää. Vain pieni osa hänen tutkimusmateriaalistaan oli sentasoista,  ja todella pieni osa vielä sitä parempaa. Hattien asteikossa  opetusmenetelmät, jotka alittavat 0,4, ovat tehottomia.

MALTTAMATTOMILLE  voi paljastaa, että kaikkein vaikuttavimmat tekijät liittyivät oppilaan toimintaan. Mutta monet niistä ovat sellaisia, joihin opettaja voi antaa oppilaalle mahdollisuuden.

Vaikuttavuuskertoimesta
Vaikuttavuuskertoimet kuvana. Käytännässä tekijöitä, joiden
kerroin oli yli 1.0 oli todella vähän-
Vaikuttavuuskerroin "effect size"  1  ilmoittaa, että tietty opetustekniikka tai periaate lisää oppimistulosten keskiarvoa yhden keskihajonnan verran - siis paljon.  Hattie tiivisti havaintoja seuraavasti:
- jos kerroin on alle 0, kyseessä on taantuminen
- lapsen kehitykseen vuodessa perustuva vaikutus (esim. maissa, joissa lapset eivät käy koulua) on välillä 0 - 0.15
- opettajasta johtuvat tekijät  voivat  vuodessa kehittyä 0.20- 0.40.
- toivottuja ovat tietyt metodiset interventiot, joiden vaikuttavuuskerroin oli yli 0.40.


Tarkemmin tuloksista

HATTIE käy tuloksia läpi hyvin yksityiskohtaisesti ja luo mielenkiintoista synteesiä eri tekijäryhmistä. Monet tuloksista ovat varsin yllättäviä.


Millainen on tehokas koulu?
Vierellä olevaan kuvaan on koottu kouluun liittyvät tutkitut tekijät vaikuttavuus-järjestyksessä.  Tehokkaalle koululle on siis tyypillistä mm. luokan ilmapiiri, luokkakäyttäytyminen, vertaisten vaikutus, luokanhallinta ja opiskelu pienryhmissä.

KOULUN koolla (tai rehtorilla) ei ole yleisesti uskottua merkitystä. Listan aivan häntäpään tekijöitä (siis varsin tehottomia) ovat mm.  luokkakoko, yhdysluokat (eri-ikäisten lasten opettaminen yhdessä tuntuu syövän nuorimpien edistystä),  koulun ulkopuolinen opiskelu ja tasoryhmät (ei edes luokan sisällä)  !!! Rahan vaikutus oli 0.12!!!!


Millainen on tehokas opettaja?
Alla  olevaan kuvaan on koottu opettajaan liittyviä tekijöitä, joita on tutkittu, vaikuttavuusjärjestyksessä.

Tehokas opettaja käyttää mikro-opetusta. Hän on selkeä. Hänellä on hyvät suhteet oppilaisiin. Hän kehittää itseään ammattillisesti. Hän ei leimaa oppilaita.

Hämmästyttävää on, kuinka olematon on mm. opettajan  koulutuksen (0.11) ja aineenhallinnan  (0.09) osuus.

Eräässä nettijutussa kerrottiin, että Hattie on saanut opetuksen laadulle vaikuttavuuskertoimeksi 1.00 ja suoralle opetukselle (siis opettamiselle)  vaikuttavuuskertoimeksi 0.82. Vertaistutoroinnin vaikutukseksi oli samassa lähteessä ilmoitettu 0.50. Läksyjen 0.43. Tiimiopetuksen 0.06!!!!

Tieto-ja viestintätekniikan kannalta tulokset olivat lohduttomia: Simulaatiot ja pelit (0.34), tietokoneavusteinen opetus (0.31). Mutta on hyvä muistaa, että tutkimus on julkaistu vuonna 2009 ja aineisto on vielä vanhempaa.

Toisesta lähteestä poimin seuraavia tekijöitä: ongelmanratkaisu (0.61), yhteistoiminnallinen oppiminen (0.59).


 Millainen on tehokas oppilas?
Alla  olevaan kuvaan on koottu vaikuttavuus-järjestyksessäoppilaisiin liittyviä tekijöitä, joita on tutkittu.

Parhaiten oppivat siis oppilaat, jotka saavat itsearvioinnissa korkeita arvosanoja, jotka noudattavat ns Piagetin  ohjelmaa, joilla on ollut aikaisemmin hyvä koulumenestys (kognitiiviset kyvyt), jotka keskittyvät ja sitoutuvat ja joilla on motivaatiota. Tuloksia parantaa myös syntymäpaino.

YLLÄTTÄVÄN pieni vaikutus on seuraavilla tekijöillä: sukupuoli (0.12), persoonallisuus (0.19), kiltteys (0.23).

Millainen on tehokas koti?
Alla  olevaan kuvaan on koottu vaikuttavuus-
HATTIEN aineistossa etsittiin myös kotiin  liittyviä tekijöitä. Oppimistulokset olivat voimakkaimmin yhteydessä seuraaviin asioihin: kotiympäristö (0.57), kodin sosio-ekonominen status (0.57) ja vanhempien osallistuminen (0.51).  Perheen rakenteella taas oli hyvin heikko vaikutus (0.17). Suomalaisittain hyvin outo on tulos, jonka mukaan hyvinvointi-politiikalla oli päinvastoin oppimistuloksia heikentävä vaikutus.  



HATTIE summaa itse  teoksessa ideaansa näin: "Visible teaching and learning occurs when learning is the explicit goal, when it is appropriately challenging, when the teacher and student both (in their various ways) seek to ascertain whether and to what degree the challenging goal is attained, when there is deliberate practice aimed at attaining mastery of the goal, when there is feedback given and sought, and when there are active, passionate, and engaging people (teacher, student, peers, and so on) participating in the act of learning"(p. 22).

TARVITAAN siis tavoitteisuutta, haasteellisuutta, sitoutumista ponnisteluun ja yhdessä tekemiseen, palautetta edistymisestä ja innostunutta ilmapiiriä.

AIVAN viimeiseksi kuvaksi laitan yhteenvedon  tehokkaimmista tutkituista tekijöistä. Listaa kannattaisi käydä porukalla läpi. Tiedämme siis jo varsin paljon tekijöistä, jotka edistävät oppimista. Olisiko oikea aika analysoida tuloksia yhdessä ja aikuisten oikeasti itse kunkin kehittää opetusta tutkimusperusteisesti. 


sunnuntaina, huhtikuuta 13, 2014

45

HUH! About miljoona asiaa, ja aikaa 45 työpäivää. Eikä ihan sitäkään, koska joudun purkamaan rästilomapäiväkasaa.

ALOITIN työn luokanopettajana elokuussa 1977 ja rexinä elokuussa 1989. Karkeasti takana on luokanopettajan työpäiviä 2280 (12 vuodessa a´190) ja rehtorin työpäiviä 5550 (25 vuodessa a´222).  Yhteensä työpäiviä siis 7830 kpl.

JÄLJLLÄ on 45, siis 0, 57 %. Jos kääntää koko työuran 7875  24 tunnin kelloksi, niin kello näyttää Marttille nyt aikaa 23.51.47

TYÖURAA on siis jäljellä hieman yli 8 minuuttia. (Kiitos Lehtosen Samille). Mietinpä sitä.

keskiviikkona, huhtikuuta 09, 2014

Pelastetaan koulutus!

OAJ avasi Marina Congressissa eduskuntavaali- kampanjansa hienolla seminaarilla "Pelastetaan koulutus". Puheita, alustuksia, palkintojen jakoja, videoclipsejä, työpajoja, paneeli. Stagella pääministeri. OAJ:n puheenjohtaja. Opetusministeri. Opetushallituksen pääjohtaja. ...Viestitaulu. Lounas. Kahvit. Coctail-tilaisuus. Ja kaikki ilmaiseksi.

Nolotti, että yksikin tuoli jäi tyhjäksi.

Espoolaisrexejä oli paikalla upea määrä- ja aluepäälliköt kaikki.  Sekä paljon tuttuja. Tällä kertaa sain vaihtaa ajatuksia  mm. seuraavien henkilöiden  kanssa: Ossi Airaskorpi, Kaisa Alaviiri, Satu Elo,  Irmeli Halinen, Seppo Heinonen, Inka Hopsu, Kauko Hämäläinen, Kari Kinnunen, Pertti Leppäkoski, Kari Louhivuori, Matti Sippola. Niku Tuomisto, Raija Vahasalo, Kirsi Valto, Jouni Välijärvi....

Jouni Välijärvi pysäytti

AAMUSESSIOSTA minuun kolahti ennen muuta professori Jouni Välijärven luento peruskoulun tilasta. Hän haastoi väkeä pohtimaan, millainen peruskoulu kestäisi vielä 2050-60-luvuille. Vanha peruskoulu luotiin 1960-luvulla. Se kesti 50 vuotta.

PERUSKOULUN keskeinen kivijalka on ollut tasa-arvon ihanne. Mutta toteutuuko tasa-arvo?
- PISA-tulokset ovat osoittaneet, että korkeaan keskimääräiseen suoritustasoon pääsevät maat onnistuvat yleensä pitämään muita parempaa huolta myös kaikkein heikoimmista. Siksi osaamiskuilun kasvattamista heikoiten ja parhaiten oppivien välillä on varottava.

NYT tulokset ovat repeämässä. Välijärvi havainnollisti tilannetta dialla lukutaidon jakautumasta.
- Tällä hetkellä peruskoulu tuottaa epätasa-arvoa; Heikoimmat ysiluokkalaiset ovat 5-6-luokkalaisten tasolla, ja parhaimmat abiturienttien.

MOTIVAATIO on avainsana.
- Onko koulussa mieltä?  Ongelma ei ratkea pakolla. Koulu onnistuu, kun kaksi asiaa toteutuu: 1) . Oppilaat oppivat (mielestään)tärkeää ja mielekästä. Heitä kuullaan. Hyöty osoitetaan. 2)  Nuorten tarve sosiaaliseen vuorovaikutukseen ymmärretään.
- Pitäisikö meidän sittenkin sallia enemmän yksilöllisiä polkuja saman opetussuunnitelman sisällä? 
- Yksilölliset tavoitteet ja oppijoiden erilaisuus olisikin otettava entistä paremmin huomioon kaikille yhteisessä koulussa.  Oppilaat on saatava itse tekemään. Heidän ideoitaan pitää toteuttaa.

Välijärvi kritisoi uutta 500-sivuista opsia "pumaskaksi". Hän oli  huolissaan siitä, ettei nuorissa ja oppimisessa tapahtuneita muutoksia ole otettu tarpeeksi huomioon opetussuunnitelmaa uudistettaessa:
- Oppimistulosten ja opiskelumotivaation heikkeneminen kertovat selkeästi siitä, että kasvavalla osalla nuorista on vaikeuksia kokea kouluopetusta mielekkäänä.  Vastaako samankestoinen ja sisällöltään yhdenmukainen peruskoulu tämän päivän nuorten tarpeita?
- On löydettävä tasapainoa formaalin ja informaalin oppimisen välille.
- Ops toteutuu vain sitouttamalla.

RATKAISUKSI Välijärvi tarjosi myös  perusopetuslain uudistamista.
- Mielestäni eduskunnan tulisi säätää ainoastaan yleiset raamit ja tavoitteet koulutukselle. Opetushallituksen ja opetuksen järjestäjien pitäisi voida melko väljästi päättää yksittäisten aineiden tuntimääristä. Tämä tietysti tarkoittaisi myös uudistuksia opettajan toimenkuvaan ja palkkaukseen.

ILTAPÄIVÄN ohjelmassa parasta oli mielestäni paneeli, jonka toisena vetäjänä oli Peter Nyman ja toisena Heljä Misukka. Tulevaisuuden kouluun haluttiin uusia menetelmiä, teknologiaa. toimintaa....Koulu on enemmän kuin lahjakkaat opettajat. Se on myös lahjakkaat oppilaat, joiden tulee kasvaa täyteen  potentaaliinsa.

maanantaina, huhtikuuta 07, 2014

...ja lopuksi ehdotus, josta ei voi kieltäytyä

Mustasta Pörssitaä 25 €:lla ostamani laajakulma syventää kuvaa Kopon
asioiden synkkyydestä,
AIKA huikea päivä.

SAIN aamulla  ajella Pasilaan Heli Haarona.  (Tosikoille: olin hänen sijaisenaan OAJ:n koulutuspoliittisen toimikunnan kokouksessa. Palkaton virkavapaa).

Kyllä maan hallitus nyt lyö lapsia ja erityisesti heikoimpia moukarilla päähän.  Kuulimme toinen toistaan kamalimmista koulutusta koskevista leikkaussuunnitelmista.  Suomi ui syvällä, kun sivistystä amputoidaan kaksin käsin.

KOKOUS päättyi sen verran aikaisin, että ehdin käydä koululla.

SITTEN kotiin editoimaan Vinskiä ja Vinsenttiä. Sain lopulta ladattua vuonna 2012 kuvattuja lavasteita iMovieen. Upeaa!

Jutta-faneja peukuttamassa istuvalle
puheenjohtajalle,
KELLO 17.30 alkoi demarivaltuustoryhmän kokous. Kävimme läpi ensi viikon valtuuston asioita.  Kokouksesta tulee tosi mielenkiintoinen. Persut kun eivät tykkää monikulttuurisuudesta. Odotettavissa on show, johon suvaitsevaisuuskummina joudun varmaaankin ottamaan osaa.

KOKOUKSEN lopulla minulle tehtiin ehdotus, josta ei voi kieltäytyä. Siitä enemmän sopivassa tilaisuudessa.

sunnuntaina, huhtikuuta 06, 2014

Muutosharavointia

Päivitetty 9.4.-14

AURORA - muiden peruskoulujen mukana - on melkoisessa muutosmyrskyssä.  Haravoin  tähän blogilastuun yhtä aikaa jo käynnissä tai edessä olevia muutoksia, ensin kaikkia espoolaiskouluja koskevia ja sitten vielä erlkseen omaa kouluani. Aakkosjärjestyksessä.

Peruskouluja koskevia muutoksia

ALUEELLINEN oppilashuoltotyö vahvistuu mm. aluepääliköiden vakanssien myötä. Alueilla päätetään nyt monista oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Espoossa käynnistyy myös ns. liputushanke.

ELA-opettajien toimenkuvan muutos jatkuu. Aikaa jää yhä vähemmän varsinaiselle tuen antamiselle. Ela-opettajien kokonaistyöaikakoilu ilmeisesti päättyi Vantaalla.

ERITYISLUOKKIEN  oppilasmaksimia suurennetaan (Hallitus kehysriihessä) muutaman vuoden sisällä.

ERITYISOPETUKSESSA (ei kuitenkaan kaikkien erityisluokkatyyppien osalta) Espoossa siirrytään asteittain ns. väestövastuumalliin, jossa koulu maksaa oppilaan taksikulut, mikäli lähettää oppilaan toiseen kouluun erityisluokalle.

ESPOOLAISKOULUJEN puhelinnumerot muuttuvat jo kevään aikana  09-81-alkuiset numerot jäävät pois.

HENKILÖKUNNAN sairauspoissaolojen seurantaa tiukennetaan Espoossa (Espoon oma päätös + Kelan päätös). Esimiehet ottavat poissaolot puheeksi jo kun tietty määrä poissaolokertoja ylittyy.

LOMAKETYÖ lisääntyy edelleen. Yhä useammasta asiasta halutaan suunnitelma tai raportti.

LOMAUTUKSIA toteutetaan kouluissa yhä useammassa kaupungissa ja kunnassa. Onneksi ei Espoossa.

KATSOMUSAINEIDEN opetusta tultaneen integroimaan toisiinsa ns. Kulosaaren mallin mukaan lähivuosina. Vain osa esim. islamin opetuksesta annetaan jatkossa omassa ryhmässä.

KEHITTÄMISKESKUSTELUIHIN ollaan laatimassa Espoossa uutta, yhteistä lomaketta.

KERHOTOIMINTAAN suunnattua tukea tultaneen vähentämään (Hallituksen kehysriihi) vuonna 2015.

KOKONAISTYÖAIKAKOKEILUJA saatetaan käynnistää eräissä espoolaiskouluissa.

KOULUJEN budjetteihin tulee jo ensi lukuvuodeksi leikkauksia (Espoon oma päätös + hallituksen kehysriihen päätökset).

KRIISISUUNNITELMIEN tekovastuu on siirtymässä koulupsykologeille.

KURINPITO-OHJEET ovat juuri muuttuneet lakimuutoksen vuoksi. Opeteltavaa riittää mm. kasvatuskeskusteluissa ja tavariden takavarikoinneissa. Myös lomakkeet ovat muuttuneet.

OPETTAJIEN oikeutta valita oppikirjat ollaan rajoittamassa (hallitus)-

OPETUSSUUNNITELMAA päivitetään kurinpidon ja oppilashuollon osalta syksyn aikana. (Uusi opiskelijahuoltolaki). Seuraavaa  opetussuunnitelmaa aletaan kirjoittaa jo lukuvuoden 2014-15 aikana, ensin kunnan tekstiä ja sitten koulukohtaista.  Opetuksen arkeen halutaan lisää oppilaiden osallisuutta, tietotekniikkaa ja mm. eheyttämistä. Ns. tukevaisuustaitoja on harjoiteltava kaikkien aineiden tunneilla.

OPPIAINEIDEN nimiä muutetaan syksyllä 2016. Biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia katoavat alakouluista. Ne yhdistetään luonnontiedoksi.

OPPIKIRJOISTA halutaan siirtyä sähköiseen materiaaliin (OPKM: Tulevaisuuden peruskoulu-hanke).

OPPILAHUOLTORYHMIEN työtapa muuttuu oleellisesti jo ensi syksynä (Uusi opiskelijahuoltolaki). Esim. rehtori ei osallistu kaikkiin kokouksiin.

PÄIVÄNAVAUKSIEN ohjeistusta ollaan OPH:ssa muuttamassa.

REHTOREIDEN esimiesjärjestelyt ovat Espossa muuttuneet tammikuusta alkaen. Aluepäälliköt ovat nyt rehtoreiden esimiehiä.

REHTOREIDEN toimivaltaan on tehty muutoksia. Rehtorit eivät enää esim. ota oppilaita kouluunsa, vaan päätöksen tekee aluepäällikkö.

REHTOREILLE laaditaan lukuvuoden alussa työajankäyttösuunnitelma, jota myös seurataan.

REHTORIVAIHDOKSET jatkuvat Espoossa. Elokuussa aloittaa työnsä yhdeksän uutta vakituista rehtoria. Rehtori vaihtunee syksyn aikana vielä  joissakin muissakin koulussa. Tahti ei ole poikkeuksellinen.

REHTORI-INFOJEN määrää tullaan supistamaan Espoossa. Jatkossa alueelliset kokoontumiset aluepäällikön johdolla lisäntyvät.

REKRYTOINTIOHJETTA on täsmennetty. Virkaa kohti tulee haastatella ainakin ainakin viisi hakijaa.

RUOTSIN kielen opiskelu alkaa kaikilla oppilailla kuudennella luokalla syksystä 2016 alkaen.

SÄHKÖISTEN materiaalien ja appsien määrä lisääntyy koko ajan. Silti oli sääli luopua eOpitista.

TUNTIJAKO muuttuu syksyllä 2016.

ULKOMAANMATKOJA on rajoitettu säästösyistä (esim. Aurorassa perinteinen Tyhy-risteily Tallinnaan ei ole enää mahdollinen)

WILMAN käyttö-oikeuksiin harkitaan muutoksia salassapitosäädösten vuoksi.  Wilmaan voi nyt laitaa myös liitetiedostoja.

YHTEISTYÖ seurakuntien kanssa (Aurorassa mm. ns. kirkkovartit) saattaa muuttua, jos Oph antaa uudet ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista.

Mutta moni asia jatkuu..

EMAIL-osoitteita ei vaihdeta tänä vuonna Espoossa.
eREKRY on edelleen käytettävissä virkavalinnoissa.
ERP auttaa edelleen laskujen käsittelyssä
ESPOOSSA saa edelleen palkata sijaisopettajia.
KOKONAISBUDJETILLA ohjataan  espoolaiskouluja. Rinnalle annetaan yhä ns. tuntikehys. Pienten koulujen määrärahoja hieman kasvatetaan.
KOLMIPORTAISEN tuen malli toimii edelleen.
OPPIAINEIDEN ja aihekokonaisuuksien sisällöt eivät muutu ennen vuotta 2016.
PALKAT ennallaan.
PERUSOPETUSLAKI ja -asetus saanevat olla oppilashuollon ja ns. työrauhapakettiin liittyvien muutoksen jälkeen rauhassa.
TYÖSUHDE-EDUISTA mm. kulttuuri- ja liikuntapassi on edelleen Espoossa voimassa.
TÄYDENNYSKOULUTUKSEEN pääsee Espoossa edelleen.
VIRKAEHTOSOPIMUS on edelleen voimassa.

Auroran koulua koskevia muutoksia

BUSSIKYYTIÄ kouluun ei enää tarvita, kun 4.-6-luokat palaavat Kalajärveltä.

BÄNDIKÄMPÄSTÄ joudutaan luopumaan.

ELA-opetuksen määrä  saattaa vähentyä.

ILTAKÄYTTÖÄ (omaa) ei Auroralla ole väistön aikana. Ei myöskään henkilökunnan omaa liikuntavuoroa.

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN järjestäjä vaihtuu. Hilpero luopuu toiminnasta meillä. Uutta firmaa etsitään.

JOHTOKUNNAN kokoonpanossa tapahtuu muutoksia.

KIRJASTOBUSSIN käynnit saattavat liikenteellisistä syistä loppua.

KOULUN johtamisjärjestelmä on rakennettava uudelleen. (Lkv 2012-13 meillä oli malli: rehtori-apulaisrehtori-vararehtori-jory-tiimit ja työryhmät; lkv 2013-14 malli: rehtori, kummassakin talossa apulaisrehtori ja vararehtori, ei tiimejä eikä  työryhmiä)

KOULUN piha pienenee väistön aikana. Keinuja jne. ei ole

KOULUNKÄYNTIVUSTAJISSA tapahtuu Aurorassa edelleen vaihdoksia. Yksi toimenhaltija jäi pois viime kesänä. Ensi kesänä jää toinen (nyt virkavapaalla oleva). Tällä hetkellä Aurorassa on neljä avustajaa (osa on palkattu opettajien palkkarahoilla).  Yhä useampi palkataan Seuren kautta. Nyt näin on kolmen osalta. Uusi iltapäivätoiminnan järjestäjä saattaa tarjota töitä avustajillemme myös iltapäiväksi.

KOULUKIRJASTOTOIMINTA supistunee  väistön vuoksi.

LANGATON verkko täytyy rakentaa uudelleen väistötiloihin.

LUKUJÄRJESTYKSET vaihtunevat usealla luokalla neljä kertaa väistölukuvuosien aikana, koska Järvenperän koulu noudattaa viisijaksojärjestelmää. Se taas vaikuttaa mm. LI- TN- TS-tilojen käyttöön.

LUOKKIA voidaan joutua yhdistämään (mm. nykyiset kolmoset), jos koulun budjettiin tulee isot leikkaukset.

MUUTOKSIA henkilökunnassa. Olemme jo menettäneet omat laitoshuoltajamme. Syksyllä menetämme oman ruokapalveluhenkilöstömme. Talonmiehemme vaihtui jo kevään alussa. On mahdollista, että väistön  aikana meillä ei ole omaa talonmiestä.

MUUTOKSIA opettajakunnassa. Opettajakunnassa on käynnissä sukupolvenvaihdos.Tämän lukuvuoden alussa pois jäi kaksi vakituista opettajaa, ja lukuvuoden lopussa kaksi tai kolme.  Myös määräaikaisia opettajia vaihtuu (4-7). "Pahimmillaan" kesäällä vaihtuu lähes  puolet opettajakunnasta.

NETTITIEDOTUKSEEN tullee muutoksia. Nykyinen Auroran blogi ja fb-sivu ovat vanhan rehtorin nimissä. Ajetaanko alas?

PARIOPETTAJUUDEN vaatimia tiloja on väistökoulussa 1-2 parille (auditorio ja yksi iso luokka) Uudessa Aurorassa ei ole isoja luokkia lainkaan.

PÄIVÄNRYTMIIN tulee pieniä muutoksia (mm. aamun välitunti aientuu klo 9:ään; koululounas syödään kahdessa erässä 3.- ja 4.-tuntien aikana.

REHTORIN vaihdos elokuussa 2014.

RESURSSIOPETTAJIEN palkkaaminen on uhan alla (Tänä lukuvuonna meillä oli kaksi r-opettajaa).

Ns. TUNTIKEHYKSEMME tulee pienenemään useilla kymmenillä tunneilla.

VARASTOTILOJEN määrä vähenee väistön ajaksi oleellisesti.

VÄISTÖTILOIHIN siirtyminen elokuussa 2014.

Mutta moni asia jatkuu..

iPADit  latauslaukkuineen ovat edelleen käytössä, ja niitä on mukavan paljon
LIIKKUVA koulu-hanke jatkuu
OPPILASHUOLTOhenkilöstömme jatkanee täydessä vahvuudessa.
PERUSOPPIKIRJOIHIN rahat riittivät.
RAKENNUSHANKKEEN suunnittelu jatkuu. Uusi rehtori saa tammikuusta 2015 alkaen korvausra suunnittelityöstä.
SIESTA  (75 minuuttia) jatkuu väistökoulussakin.
STARTTI jatkaa meillä.

lauantaina, huhtikuuta 05, 2014

Asehullu ylineuvos


NO niin, nyt on testattu koulun Macin vanhempi iMovien versio. Vinskin ja Vinsentin yksi luku: "Asehullu ylineuvos" on pikaeditoitu. Musiikin äänentaso jäi vielä liian alhaiseksi. Valon vaihtelua  pystyi jonkin verran korjaaman.  Laiton linkin u-tubeen Auroran aikuisille.

Jos joku erikseen pyytää emailissa, laitan linkin testiversioon.

TÄLLÄ on hyvä mennä. Laitteet ja ohjelmat  toimivat. Kuvaukset jatkuvat vielä pari viikkoa. Pääsiäislomalla pitäisi hoitaa  editointi valmiiksi.

perjantaina, huhtikuuta 04, 2014

Reipas viikko, mutta nyt alkoi viikko loppua.

Anni-Kaisa Erikssonin ottama kuva Martista. Tässä
vaiheessa Jokirannan Jukan 70 vuotta vanha kulta-
kello oli vielä ehjä.
REIPAS viikko takana. "Vinskiä ja Vinsenttiä" on kuvattu niin maan perusteellisesti. Olemme ylittäneet puolivälin. Jäljellä on kaksi isoa jaksoa: sirkus ja juna-asema.

TÄNÄÄN perjantaina kuvasimme Neiti Krumeliinin hattukauppakohtausta ja poliisiasemaa. Anni-Kaisa ja hänen  oppilaansa olivat uskomattomia.

KUVAAMINEN ei riitä. Otokset on myös editoitava. Tänään selvisi, että oma Maccini ei selviä urakasta. Vuoden 2014 iMovie ei jaksa pyöriä koneessani. Onneksi koululla oli Macci, jossa oli vanha versio. Kokeilinkin editointia, Yes! Se toimii!

MITÄ muuta viikkoon mahtui? Budjetin seurantaa. Heseren kevätkokouksen puheenjohtajuus. Kehittämiskeskusteluja. Rexien työajan seurantakokelun raportointia.  Suvaitsevaisuus-kummi-toiminnan kehittelyä. Uuden Auroran suunnittelua. Uuden rehtorin perehdytystä....

PALJON mielenkiintoista. Vielä 36 koulupäivää aikaa parantaa maailmaa.