Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, lokakuuta 25, 2010

Apua muksuopista. Osa I

Palaan myöhemmin vielä tämän
uuden kirjan pariin. 


MINULLA on suuri ilo päästä haastattelemaan ensi sunnuntaina kirjamessuilla erikoislääkäri Ben Furmania, jolta on ilmestynyt hiljan uusi teos: Muksuopin lumous. Teos kertaa muksuopin nimellä tunnetun kasvatusohjelman periaatteet ja esittelee uskomattoman joukon erilaisia tapauskertomuksia, joissa tuo oppi on toiminut.

Meillä Aurorassa on myös tarvetta kaivaa muksuoppi esiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Pienen jutun kokeilustamme kevällä 2002 löytää koulumme nettisivuilta (rullaa tammikuu alas asti)


Olen vakuuttunut, että sen avulla voimme  tukea niitä oppilaita, joilla  on "ongelmia" koulunkäynnissä eräissä luokissa. Aloitimme tänään yhdessä luokista luokan rutiinien selkeyttämisen. Kaikki luokkaa opettavat noudattavat samoja tapoja tunnin aloituksessa, lopetuksessa, kun tavarat puuttuvat  jne. Se tukee kaikkia oppilaita ja tuo turvallisuutta.

Muksuopin avulla varmistamme, että ne oppilaat, joille koulunkäyminen on ollut vielä muita vaikeampaa,  oppivat sellaiset taidot, jotka monet muut jo osaavat. Todennäköisesti kukin näistä oppilaista saa omaan muksuoppi-sparrajaa koulumme ela-opettajat, Martti, Sari...), joka tukee ja kannstaa heitä usean viikon ajan.
Työkaluna tulemme  käyttämään Muksuoppiin
kuuluvaa työkirjaa.


MUKSUOPPI on Ben Furmanin työtovereidensa kanssa kehittämä  ratkaisukeskeisen lyhytterapian periaatteisiin rakentuva lasten ongelmien ratkontamenetelmä. Se on muutamassa vuodessa on saavuttanut suuren suosion ympäri maailmaa.  Alkuperäinen teos on käännetty 10 kielelle.

Ratkaisukeskeisyyteen kuuluu, että ongelmille  ei etsitä syitä eikä  syyllisiä, vaan ratkaisuja. Näkökulma näkyy jo käytettävässä kielessä. Lapsia ei leimata häiriintyneiksi tai sairaiksi, eikä vanhempia ongelmalapsen vanhemmiksi. Lapsi vain ei vielä osaa jotain. Tämä ajattelutapa vastaa myös lasten omaa tapaa ajatella asioita.  Eivät lapsen koe, että heillä on ongelma. Lapset kokevat, että muut osaavat esim. leikkiä toisten kanssa , mutta minä en vielä. En ole vielä oppinut.

Muksuopissa on  15 vaihetta, askelta, elementtiä. Minä järjestäisin ne seuraavasti. Olen myös hieman toimittanut tekstiä.

1.  Ongelman, vian, häiriön kääntäminen taidoksi

Jos lapsella on ongelmia, muunnetaan  ne taidoiksi, joita voi opetella. Taito ei  tarkoita sitä, että osaa olla toimimatta niin kuin ei pitäisi, vaan sitä, että osaa sen sijaan toimia niin kuin pitää. Joskus taito on hyvä harjoitella vaiheittain.

Taustalla on ajatus, että lapsen ongelma poistuu, kun hän oppii taidon, jota ei vielä osaa. 

Esim.
Ongelma: lapsi kaivaa nenää. Taito: niistää nenä nenäliinaan
Ongelma: lapsi pelkää koiraa. Taito: päästää koira lähelle.
Ongelma; lapsi lyö toisia. Taito: lapsi osaa hillitä itsensä.
Ongelma: lapsi huutaa. Taito: lapsi puhuu hiljaa.
Ongelma: lapsi loukkaa toisia. Taito: lapsi osaa puhua kauniisti.

2. Sovitaan -ei määrätä yksipuolisesti

Sovi lapsen kanssa, mitä taitoa hän alkaa opettella. Kuuntele häntä.
- lapsi voi itse nimetä taidon, joka hänen pitäisi oppia.
- aikuinen voi ehdottaa taitoa
- aikuinen voi sanoa, että meistä sinun on tärkeä oppia tämä taito. Olet jo niin iso.

Taustalla on  ajatus, että näin lapsi sitoutuu harjoitteluun.



3. Hyödyt innostavat

Selitetään (pyydä muitakin ihmisiä selittämään)  lapselle, mitä  hyötyä hänelle ja myös muille ihmisille olisi siitä, että hän hallitsisi kyseisen taidon. 

Taustalla on ajatus, että hyödyn ymmärtäminen motivoi. Lasta motivoi, kun hän kuulee, että hänen osaamisensa tuottaa iloa muille.

Kun lapsi on kuullut muiden ihmisten näkemykset taitonsa hyödyistä, anna hänen vielä itse kertoa, mitä hyötyä hänelle tulee olemaan taidon osaamisesta.

Taustalla on idea sitoutumisesta.

4. Taito tulee voida  näyttää

On tärkeää, että lapsi tietää tarkasti, mitä hänen täytyy osata. Anna lapsen keksiä jokin leikki tai näytellä, millä hän voi esittää taitonsa käytännössä. Miten sellainen toimii, joka jo osaa.  Samalla  voi saada ideoita,  kuinka lapsi voi käytännössä ryhtyä harjoittelemaan taitoaan.

Taustalla on ajatus, että lapsella on luontainen halu oppia ja näyttää, että hän osaa. Ja ajatus, että jollei osaamista voi näyttää, taito täytyy määritellä tarkemmin.
..........................................................................................................

Tehdään taidon opettelusta hauskaa: Seuraaville portaille yhteinen piirre (5-8)


5. Annetaan ongelmalle ja taidolle innostava nimi

Anna lapsen keksiä taidolleen jokin hauska nimi. Voit auttaa lasta tai pyytää hänen tovereitaan auttamaan sopivan nimen keksimisessä.

Esim.
Ongelma voi olla kastelu. Sitä voidaan kutsua esim. märkäseksi. Taito, jolla ongelma poistuu, on pissalle meno on pöntöltä kysyminen, haluaako se pissaa vai ei.  Tätä taitoa voi kutsua pöntöttelyksi.


6.  Voimaeläin auttaa: sadussa on voimaa

Lapsi saa valita itselleen voimaeläimen (tai muun voimaolennon), joka auttaa häntä taidon oppimisessa. Anna lapsen myös kertoa miten hänen voimaeläimensä auttaa häntä. Pyydä lasta piirtämään tai auta häntä etsimään voimaeläimensä kuva, jonka hän voi saada käyttöönsä.

Tässä on kysymys mielikuvituksesta ja (ainakin pienelle) lapselle tyypillisestä leikkimielisyydestä.

7.  Kannustajat motivoivat

Lapsi pyytää itselleen kannustajia: aikuisia ja lapsia, jotka rohkaisevat, auttavat ja kannustavat häntä oppimaan. Olisi tärkeä, että lapsi saa itse päättää, keitä ottaa avustajiksi.

Koulussa lapset  voi jakaa esim. neljän oppilaan ryhmiin, joissa ryhmäläiset kannustavat ja auttavat toisiaan oppimaan taitonsa. Kannustajat ilmoittavat suostumuksensa kirjoittamalla nimensä lapsen julisteeseen tai työkirjaan.

Kannustajat tarkkailevat lapsen edistymistä, osoittavat ihailua lapsen edistyessä ja kirjoittavat merkintöjä havaitusta osaamisesta lapsen taitokirjaan.




Taustalla on ajatus, että lasta motivoi, kun hän kuulee, kuinka hänen osaamisensa tuottaa iloa muille. Lapsi saa runsaasti positiivista huomiota. Jo siitä saa kannustusta, että yrittää. Kun lasta kehutaan, hn tuntee ylpeyttä.



8. Palkinto!

Suunnitellaan lapsen kanssa etukäteen, miten taidon oppimista juhlistetaan. Lapsi saa itse esittää toiveita ohjelmasta ja siitä, keitä kutsutaan. 

Kun lapset opettelevat taitoja koulussa tai päiväkodissa, heille voidaan järjestää yhteinen tilaisuus, johon kutsutaan lasten vanhemmat ja jossa juhlistetaan kaikkien lasten oppimista ja edistymistä samalla kertaa.

Tottakai odotettavissa oleva palkinto ja juhlan kuvittelu motivoivat.
..........................................................................
9. Vahvistetaan uskoa onnistumiseen

Kerro ja pyydä muitakin lapsen kannustajia kertomaan, miksi he uskovat, että lapsi oppii taidon.
- kerrataan, mitä kaikkea hän on oppinut jo aikaisemmin
- muut ihmiset lupaavat auttaa.

Lapsen usko onnistumiseen kasvaa. Kun lapsi on kuullut muilta, miksi he uskovat että hän oppii voit kysyä häneltä itseltäänkin, miksi hän uskoo oppivansa taidon.

Taustalla on ajatus, että pelkkä halu ei auta. On uskottava itseen. Joskus lapsen luontainen usko itseen muuntuu epäuskoksi.


10. Taitotavoiteen julkistaminen

Auta lasta julkistamaan taitonsa. Voit pyytää lasta kertomaan muille, mitä taitoa hän opettelee, mutta taidon voi julkistaa taito myös laittamalla seinälle juliste, josta ilmenee hänen nimensä, hänen kannustajansa ja mitä taitoa hän sillä hetkellä harjoittelee. Lapsella on hyvä olla myös vihko tai taitokirja, jonka hän voi näyttää kannustajilleen ja johon hänen kannustajansa voivat tehdä merkintöjä hänen edistymisestään ja osaamisestaan.

11. Harjoitellaan

Taitoa täytyy harjoitella joko suullisesti tai oikeasti.

Anna lapsen harjoitella taitoaan siten, että hän saa näyttää muille, miten hyvin hän osaa taitonsa samalla kun muut ihailevat hänen osaamistaan. Voit myös sopia  lapsen kanssa, että hänen kannustajansa tarkkailevat häntä ja tekevät hänen taitokirjaansa merkintöjä aina kun he huomaavat, että hän osaa.

12. Takaiskuun valmistaudutaan etukäteen

Taitojen oppiminen ei ole helppoa. Keskustele sen vuoksi lapsen kanssa siitä, mitä tehdään jos sattuu käymään niin, että hän joskus 'unohtaa' taitonsa ja toimii juuri sillä tavalla, jolla hänen ei pitäisi toimia. Paras tapa varautua näihin tilanteisiin on antaa lapsen kertoa, miten hän toivoo muiden muistuttavan häntä noissa tilanteissa.

Taustalla on ajatus, että takapakki ei lannista, kun siihen on valmistauduttu etukäteen. Emme puhu epäonnistumisesta vaan unohtamisesta.

13. Juhlissa jaetaan kiitoksia kannustajille

Kun lapsi on oppinut taidon riittävän hyvin, järjestetään hänen kunniakseen juhlat.

Taustalla on idean jo opitun vahvistamisesta. Juhla on kuin rituaali, jossa muut tulevat tietoiseksi, että lapsi osaa.

Lapsen oppimista juhlistettaessa hänelle annetaan myös julkinen tunnustus opitusta taidosta tai edistymisestä. Samassa yhteydessä lapselta kysytään miten muut ovat auttaneet häntä oppimaan ja hänen tehtävänsä on kertoa, miten itse kukin on häntä taidon oppimisessa kannustanut, tukenut tai auttanut. Auta lasta myös keksimään miten hän voi välittää kiitoksensa niille, jotka eivät ole tilaisuudessa läsnä.

Taustalla on idea  jo opitun vahvistamisesta. Kiittäminen on sitä.

14. Toisia opettamalla oppii itsekin

Rohkaise lasta opettamaan oppimansa taito toisillekin lapsille ja jos se ei ole mahdollista, tarjoa lapselle mahdollsuus opettaa oppimansa taito jollekulle aikuiselle.

Taustalla on idea  jo opitun vahvistamisesta. Toiselle opettaminen vahvistaa omaa osaamista.

15. Sitten uusi tavoite

Mieti lapsen kanssa minkä taidon hän voisi opetella seuraavaksi.


Tässäkin taustalla on idea  jo opitun vahvistamisesta.

Ks. lisää mm. 
http://www.katsomo.fi/?progId=33058

Ei kommentteja: