Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, toukokuuta 27, 2017

Ilmaisideoita aikuisoppimiseen

TÄMÄN blogin lisäksi olen luonut useita täsmäblogeja. Tammikuussa 2011 olin jossain kouluttamassa aikuisia- varmaankin uusia rexejä. Päätin silloin koota helposti löydettäviksi mainiosti aikuisilla toimineita menetelmäideoita. Annoin blogin nimeksi100 älykästä työtapaa. Tavoitteeni oli esitellä sellaisia ainakin sen verran.

TÄNÄ keväänä palasin taas rakentamaan blogia, ja siitä on ollut hyötyä mm. tutor-opettaja-koulutuksissa. Tänään päivitin sinne tuoreimman työtavan: yhteistoiminnallisesti toteutettavan opintoretken esim. ulkomaille.

JÄLKIMODERNIIN  toimintakulttuuriin kuuluu, että "minun kasa on myös sinun kasa". Ja päinvastoin.  Kokoan tuohon blogiin sellaisia työtapaideoita, jotka ovat kolahtaneet minuun hyvin suunnitelluissa koulutustilaisuuksissa ja/tai joista minulla on itselläni hyviä kokemuksia kouluttajana. Tavoite on kuvata työtapoja  niin, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa.

ÄLYKKÄITÄ? Tarkoitan älykkäällä työtavalla sellaisia menetelmiä, jotka innostavat vaativaan kuunteluun, dialogiin  ja toisilta oppimiseen. Usein ne ovat toiminnallisia.  Työtavat ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä. Ensimmäisiksi olen poiminut sellaisia, joita olen ajatellut käytettäväksi juuri kalenterissa olevissa tilaisuuksissa, mm. opetussuunnitelman päivitystyössä ja johtamiskoulutuksessa. Naputtelen kuvauksia pikku hiljaa.

Kaikki palaute on tosi arvokasta-ja vinkit muista älykkäistä työtavoista otetaan ilolla vastaan.

BLOGIN löytää helpoimmin googlettamalla hakusanan 100älykästä tai tästä linkistä. 

torstaina, toukokuuta 25, 2017

Tutor-opettaja-valmennukset kevään osalta hoidettu kanta

EDUCODE toimi nopeasti, kun  hallitus (OKM ja OPH) painivat opetuksen järjestäjille jakoon  korvamerkittyä rahaa ns. tutor- opettaja-toimintaan. Tammikuussa alkaen se käynnisti valmennusohjelmia, ja niiden " koulutus-opillinen" osuus oli minun vastuullani.

Valmennuksen aikana opettelimme  jakamaan omaa osaamistamme  kiinnostavasti, vaikuttavasti ja osallistavasti kollegoille ja sidosryhmille ja myös rakentamaan kouluista yhdessä oppivia yhteisöjä. Lisäksi pyrimme siihen, että jokainen löytää itselleen toimivimmat hoitaa homma. Valmennukseen oli tarjolla myös digiosuuksia, ja niitä vetivät  Jarkko Sievi, Janne Konttinen  ja Mikko Jordman.

TUTOROPETTAJA-koulutus on ollut kiehtova hanke; olemme kouluttamassa Suomeen pedagogisen osaamisen ohjaajia, joiden tehtäväkuva (jollei järjestäjä toisin päätä) on laajempi kuin aikaisempien digitutorien.  Niinpä valmennuskaan  ei rajaudu substanssiosaamiseen - vaan myös itse kouluttamisen problematiikkaan - ainakin Educoden ohjelmassa.  Tutor-opettajan tulee osata ohjata opettajia ja kouluja  perusopetuksen opetussuunnitelmassa  2014 esitettyihin useisiin kehityssuuntiin. Tässä tarvitaan monenaisia  taitoja. Konkreettina lopputuotoksena on ns. tutor-konsepti; suunnitelma, miten yksittäinen tutor-opettaja oman ohjausresurssinsa käyttää.

MINULLA on ollut ilo olla mukana alusta alkaen suunnittelemassa Editan koulutusta  Iiris Peuran kanssa. Valmennusote perustuu pedagogisesti uuden oppimisen filosofiaan, jonka mukaan  kouluttajat ovat fasilitaattoreita ja sytykkeiden antajia. Osallistujat tutkivat, opettavat ja oppivat yhdessä.  

OHJELMA oli ilmeisen hyvä, koska pakettia tilattiin eri puolille maata. Suurin osa (Järvenpää, Paimio, Uusikaupunki, Virrat, ja kaksi kaikille avointa kurssia) tilasi neljän valmennuspäivän kokonaisuuden esi- ja välitehtävineen.  Kahden päivän tiivistelmän sain vetää Kokkolassa, Kuopiossa, Limingassa ja Turussa- ja vastaava aloitettiin myös Järvenpäässä.  Helsingin noin 170:lle tutor-opelle räätälöitiin mielenkiintoinen kaikille yhteisestä webinaarista ja kuudelle eri ryhmälle vedetyistä kahdesta kolmen tunnin mittaisesta lähipäivästä sekä chat-ohjauksesta koostunut ohjelma. Siinä tutor  sai  valmennusta yhteensä kahdeksan tuntia. Yhden valmennuspäivän versio järjestettiin Kuopion seudulla: Iisalmessa ja Suonenjoella.

Ohjelmissa, joissa aikaa on  riittävästi, päästään myös syventymään
koulutustapahtumien suunnitteluun. Tämän dian perusideat ovat 1970-
luvulta. 
OSALLISTUJIEN kannalta haastavimmaksi osoittautui tutoropettajan laajan toimenkuvan "nieleminen". Pääosa heistä oli pitkän linjan digi- ja TVT-tutoreita/osaajia, ja sillä tittelillä heitä oli myös houkuteltu koulutukseen.  Tästä oppii jälleen kerran, kuinka tärkeä on johdonmukainen viesti läpi tiedottamisketjun  ja myös - missä tahansa koulutuksessa -  oikein kohdennettu rekrytointi.

Toinen esiin noussut ongelma liittyi tehdyn virkaehtosopimuksen tulkintoihin: Mihin kaikkeen saadaan tuntiresurssia käyttää ja mihin ei. Eri puolilla maata tästä on kovin erilaisia tulkintoja.

KOULUTTAJALLE haastavaa on ollut luonnollisesti monesta eri syystä tehty koulutuskokonaisuuden "personointi" eri  tilaajille. Toisaalta se estää myös kangistumisen. Vaatimus tiivistää ohjelmaa ajallisesti pakottaa pohtimaan, mikä on todella tärkeää. Kun valmennuksia on useita,  ohjelma myös kehittyy kokemuksen myötä. Mutta se on pakko myöntää, että niin kiinnostava kuin koulutustehtävä onkin, tiukan kevään jälkeen tekee tosi kutaa, että nyt alkaa teeman suhteen lähes kolmen kuukauden tauko.

SYKSYLLÄ valmennus jatkuu  uusin voimin ja jopa ideoin näillä näkymin Järvenpäässä, Kotkassa,  Paimiossa, Uudessakaupungissa, Virroilla ja kahdessa Helsingissä järjestävässä avoimessa ryhmässä.

perjantaina, toukokuuta 19, 2017

Kuukauden kirja: Opettajan psykologia

KUN vannoutunut didaktiikka-friikki saa käsiinsä kirjan, jossa kerrotan, että hyvä opettaja on aina myös hyvä psykologi, friikki - vaikka pasifisti onkin- vetää varmistimen  pois päältä.

Mutta ihan suotta. Psykologian lisensiaatti Vesa Nevalaisen ja lahtelaisen emeritus-rehtori Auvon Niemisen teos (2010):  Opettajan psykologia (Helsinki: Edita) on sympaattinen kahden konkarin yhteisteos, jossa he kutovat yhteen 260 sivua omien työuriensa aikana tekemiään oivalluksia hyvin monenlaisista koulun arjen kysymyksistä (arvoista, rekrytoinnista, kriisien hoidosta,  muutoksen hallinnasta, oppilashuollosta, oirehtivista oppilaista, opettajien yksintyöskentelystä, murheista ja uupumisesta, niitä purkavasta tiimityöstä ja koulun tulevaisuuksista...)

EN lukenut  kirjaa  ylikriittinen  tiedemoodi päällä. Siinä on ymmärtääkseni sanallistettu vilpittömästi ja auttamisen halusta  kummankin omaa toimintaa ohjaavaa ns.  käyttöteoriaa, joka kuten käsitteeseen kuuluu on eklektinen sekoitus osuvia malleja (esim. Bion ja MBTI), omia kokemukseen perustuvia näkemyksiä ja aina myös  hieman ohuemmin   harkittua  "moskaa".  Jos pipo on kovin kireällä, voi pian alkaa ärsyttää, että monin paikoin kirjan pohdinta ei ole lainkaan psykologiapohjaista. Ja itse asiassa otsikossa olisi opettajan rinnalla yhtä hyvin voinut olla rehtori, siksi paljon ja  ihan ansiokkaasti siinä pohditaan myös johtajuutta.

NÄILLÄ  ehdoilla suosittelen mielelläni kirjan lukemista.  Teknisesti  kirja jakaantuu kolmeen osaan: syys- ja kevätlukukauteen sekä suvivirteen. Osien pituus lyhenee juoksussa, mikä ei ole minusta fiksua. Toisia se ei haittaa. Syvällisempää pohdintaa virkistetään useilla sivuilla  narratiiveilla, arkisilla kertomuksilla. Mainio käytäntö.

Poimin muistiin kirjasta yksittäisiä tokaisuja:
  • Hyvän opettajan työura on eheä kokonaisuus: siinä on optimistinen mutta asioita vielä opetteleva alku, sopivasti työntäyteinen keskiosa ja elämänkokemuksen kiteyttävä loppuvaihe.
  • Johtaminen on vuorovaikutusta, jonka avulla vaikutetaan ihmisiin.  
  • Koulun maine kulkee tarinoina, jotka syntyvät kokemuksista, kuinka oppilas (vanhempi ) on kohdattu. 
  • Opettajan pelko kasvojen menettämisestä: Itseään pienemmälle ei saa hävitä. Lapsille kuuluu ja saa hävitä lukuisia taisteluja, kunhan ei häviä sotaa. 
  •  Kouluhan on ihan kiva paikka, jos sattuu pitämään sen tyylisistä paikoista. 
  • Asiakkaat vaativat koululta hyvää palvelua. Koulun tehtävä on kuitenkin määritelty ihan muualla kuin asiakaspalvelusopimuksissa.
KIRJAN ehkä ansiokkain siteeraus on Juri Arikosken ja Mikael Sallisen malli muutoksen tehokkaasta johtamisesta. Siinä on viisi ohjetta.
  • 1. Tiedota ajoissa ja jatkuvasti
  • 2. Vuorovaikuta ja johda kysymällä
  • 3. Ota ihmiset mukaan suunnitteluun
  • 4. Simpelmentoi; yksinkertaista ja käytännöllistä
  • 5. Ole avoin; salli pelon ja surun näkyä 
    Harmi kyllä lähde on unohtunut kirjasta. Veikkaan, että se on teos "Arikoski, J. ja Sallinen, M.   (2007). Vastarinnasta vastarannalle: johda muutos taitavasti. Helsinki: Työterveyslaitos."

    Nevalaisen ja Niemisen teosta ei ole juuri siteerattu netissa. Iloisen poikkeuksen tekee Opesedän blogin puffaus:
    https://opeseta.blogspot.co.uk/2016/04/opettajan-psykologia.html 

    KIRJOITTAJISTA

    Auvo Nieminen on vasta eläköitynyt lahtelainen rehtori ja pääluottamusmies, jolla on myös kouluttaja- ja valmentajakokemusta.

    Vesa Nevalainen on psykologian lisensiaatti, joka on kirjoittanut muun muassa useita psykologian alan tietokirjoja. Hän on myös aktiivinen bloggari: http://www.psyli.fi/ajankohtaista/blogi/vesa_nevalaisen_blogi

    keskiviikkona, toukokuuta 17, 2017

    tiistaina, toukokuuta 16, 2017

    Espoon perinneseuran kevätseminaari





    ESPOON  perinneseuran kevätseminaari on tänään tiistaina 16.5.2017 klo 18.00 Lagstadin kotiseututalolla, Vanha Lagstadintie 4, Espoo. Tervetuloa!





    Kevätseminaarissa arkeologi John Lagerstedt pitää esitelmän aiheesta Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt. 





    Lisäksi julkistetaan yhdistyksen tuorein tuote:  Seija Lohikosken kirjan Kapearaiteinen hevosrautatie ja ”ryssänhakkuut” Espoossa 1915–1917 uudistettu laitos.

    Kevätseminaarin jälkeen klo 19.30 pidetään Espoon perinneseuran kevätkokous.

    Lisää tietoa yhdistyksen toiminnasta  sen nettisivuilla:

    http://espoonperinneseura.net

    perjantaina, toukokuuta 12, 2017

    Espoon työväenopisto 60 vuotta

    ESPOON työväenopisto perustettiin 24.5. 1957- 60 vuotta sitten. On siis oikea aika juhlia.

    Työväenopiston 60-vuotisen uran pääjuhlaa vietetään  tiistaina 23.5.2017 klo 13–15 Omniassa, osoitteessa Kirkkokatu 16 A. Juhlan otsikkona on  Yhdessä- tillsammans. Minulla on suuri kunnia pitää 10-15 minuutin ns. juhlapuhe.

    JUHLAOHJELMA

    Musiikkiesitys – esiintyjinä Espoon työväenopiston musiikin tuntiopettajia

    Tervetuloa juhlaan | Välkomstorden
    Kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko, Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä
    Utbildningsdirektör Barbro Högström, Esbo stad

    Espoon kaupungin tervehdys
    Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä

    Espoon työväenopisto ja Esbo Arbetarinstitut –
    Rahvaan valistajasta koko Espoon elinikäisen oppimisen keskukseksi
    Opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori Martti Hellström

    Espoon työväenopisto – ajassa asiakkaan parhaaksi -paneeli
    Panelisteina

    • Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto KoL –Medborgarinstitutens förbund MiF ry
    • Opiskelijapanelistit
    • Adwoa Brewu, Christer Lundqvist, Benita Åkerlund 

    Puheenjohtajana opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori Martti Hellström

    Palkitsemiset
    Rehtori Riikka-Maria Yli-Suomu, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

    Musiikkiesitys – esiintyjinä Espoon työväenopiston musiikin tuntiopettajia

    Tarjoilua

    Ilmoittautumiset 15.5.2017 mennessä.

    Lämpimästi tervetuloa juhlaan!

    Sampo Suihko
    Kuntayhtymän johtaja

    PISA-paneelikeskustelu: Onko suomalaisnuorten motivaatio hukassa?

    Ruusupuisto eli  Koulutuksen tutkimuslaitos,  Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta sekä avoin yliopisto proudly presents: 

    PISA-paneelikeskustelu ti 16.5.2017 klo 13–14: Onko suomalaisnuorten motivaatio hukassa? 

    Paneelin voi nähdä livenä Ruusupuisto-rakennuksessa,  Alvar Aallon katu 9. PISA-paneeli on seurattavissa myös netissä:


    Taustaa

    Muutama viikko sitten julkistettujen PISA-tulosten mukaan 15-vuotiaiden oppilaiden suoritusmotivaatio on vertailumaiden alhaisin. Myös aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaiset. Siitä huolimatta suomalaisnuorten suoritukset PISAssa ovat olleet erinomaisia. Mistä oikein on kyse? Miten nuorten motivaatiota voitaisiin kohentaa? Kysymyksiin ovat vastaamassa professorit, rehtori ja oppilas.

    Pääpuheenvuoron pitää professori Jouni Välijärvi (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto). Otsikkona on "Suomalaisnuorten motivaatio ja hyvinvointi PISA-tutkimuksen valossa"-

    Sen jälkeen kuullaan kolme kommettipuheenvuoroa:

    • professori Jari-Erik Nurmi (Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto)
    • rehtori Johnny Kotro (Kilpisen yhtenäiskoulu, Jyväskylän kaupunki)
    • oppilaan puheenvuoro (Kilpisen yhtenäiskoulu)

    Tilaisuuden juontaa professori Hannu L.T. Heikkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto)

    Lue oppilaiden suoritusmotivaatiosta PISA-hyvinvointiraportista: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2017/KTL-D118


    keskiviikkona, toukokuuta 10, 2017

    Aikuisoppiminen 2



    Kun aikuinen  kohtaa särön,  seuraa hämmennys. Hän voi 1) selittää asian
    pois 2) vetäytyä tai 3) ryhtyä selvittämään  säröytymistä ja oppia.



    ANITA MALISELLA on oma teoriansa hankalaan kysymykseen, miksi aikuisen on vaikea oppia uutta. Malisen teoria sopii minusta parhaiten muutostilanteisiin. Kyky muuttua voidaan palauttaa kyvyksi oppia. (Järkevän) muutoksen vastustaminen olisi näin oppimisvaikeus. Malisen teoria selittäisi tätä oppimisvaikeutta.

    Malisen  Särö-teoria löytyy mm. hänen väitökirjastaan (2000). "Towards the essence of adult
    experiential learning. A reading of the theories of Knowles, Kolb,
    Mezirow, Revans and Schön."   Jyväskylän  yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta.

    Pähkinänkuoressa:

    "Aikuinen on konservatiivinen ja itsekäs. Aikuisen itseohjautuvuus on myytti. Aikuisella ei ehkä ole sisäsyntyistä tarvetta oppia uutta. Elämänkokemukseen täytyy saada syntymään särö, jotta todellista uuden oppimista voisi tapahtua. Särö voi syntyä elämänkokemuksen ja ravistelevan oppimis-kokemuksen törmätessä yhteen. Ellei tällaista säröä tai epäilystä synny, opiskelijan tapa ajatella tai toimia ei muutu. Oppimiskokemusten täytyy siis murtaa turvallista elämänkulkua ja sen jatkuvuutta. Tällöin aikuisessa herää tarve todelliseen oppimiseen, joka muuttaa hänen tapaansa ajatella ja toimia."

    Optimaalinen särö tekee ihmisen uteliaaksi ja houkuttelee oppimaan, eikä pelota. Se on suurempi kuin pelko tai häpeä, joka osaamattomuuteen liittyy.

    Hieman pidempänä

    MALISEN mukaan aikuisen oppijan lähtökohtana on hänen elämänkokemuksensa. Tähän kokemukseen täytyy saada syntymään särö, jotta todellista uuden oppimista voisi tapahtua. Särö voi syntyä elämänkokemuksen ja ravistelevan  oppimiskokemuksen törmätessä yhteen. Ellei tällaista säröä tai epäilystä  synny, opiskelijan tapa ajatella tai toimia ei muutu, hän vain suorittaa  kurssin tai tentin.

    Aikuisen oppimisprosessia on pidetty  itsestäänselvyytenä, eivätkä sen enempää opettajat kuin tutkijatkaan ole olleet kovin kiinnostuneita itse oppimistapahtuman tutkimisesta. Aikuiskoulutuksen nykyisiä  muotoja ja sisältöjä olisi Malisen mielestä kuitenkin aika arvioida kriittisesti. Tärkeintä olisi tietää, miten aikuinen oppii.

    Malisen mukaan aikuisen oppimisen ominaislaadun määrittelyn lähtökohta on oppijan
    elämänkokemus, joka muodostaa oppimisen kiistattoman perustan. Tämä  vuosien varrella kertynyt osaamisen, tiedon, taidon ja tunteiden  kokonaisuus on epätäydellisenäkin "totta" aikuiselle oppijalle itselleen. Oppimista voisi näin luonnehtia aikuisen omien "ennakkoluulojen"  ylittämiseksi.